JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

​Lapsi on suurin taivasten valtakunnassa

Päivämies
Sana sunnuntaiksi
1.10.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:46
2020010123464920141001000000

Halu ol­la suu­rin tai ai­na­kin mui­ta pa­rem­pi on tut­tu meil­le kai­kil­le. Lap­ses­ta saak­ka ver­taam­me omaa pi­tuut­tam­me, no­peut­tam­me ja mui­ta omi­nai­suuk­si­am­me toi­siim­me.

Päi­vän evan­ke­liu­mi osoit­taa, et­tei ver­tai­lu pää­ty lap­suu­teen, vaan se on yh­tä lä­hel­lä ai­kui­si­a­kin. On­nis­tu­mi­sen halu si­nän­sä ei ole huo­no asia. Il­man sitä ei­vät Ju­ma­lan an­ta­mat lah­jat­kaan ole par­haas­sa käy­tös­sä.

Jos ih­mi­sel­lä on yh­tä ai­kaa sekä halu on­nis­tua et­tä ol­la mui­ta pa­rem­pi, jou­du­taan hel­pos­ti jat­ku­viin kiis­toi­hin. Luuk­kaan evan­ke­liu­min yh­dek­sän­nen lu­vun mu­kaan ope­tus­las­ten kes­ken syn­tyi kiis­taa, kun he ha­lu­si­vat ol­la tai­vas­ten val­ta­kun­nan suu­rim­pia. Tai­ta­va­na opet­ta­ja­na Jee­sus ei läh­te­nyt rii­taan mu­kaan, vaan opet­ti Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­ta jo­tain hy­vin kes­keis­tä.

Seu­raa mi­nua!

Ai­kuis­ten kes­kus­te­lua oli seu­ran­nut myös mui­ta ih­mi­siä, jois­ta ai­na­kin yk­si oli lap­si. Hä­net Jee­sus kut­sui luok­seen. Lap­si kuu­li ja ym­mär­si Jee­suk­sen kut­sun. Hän ot­ti kut­sun vas­taan tu­le­mal­la Jee­suk­sen luok­se. Sa­man kut­sun oli­vat ope­tus­lap­set­kin ai­ka­naan kuul­leet. Jee­sus oli tul­lut hei­dän luok­seen ja sa­no­nut: ”Tule ja seu­raa mi­nua!”

Ope­tus­lap­set oli­vat ot­ta­neet kut­sun vas­taan ja läh­te­neet seu­raa­maan Jee­sus­ta. Läh­te­mi­nen Jee­suk­sen mu­kaan oli kään­ty­mys­tä. Elä­mä, joka oli ai­kai­sem­min kul­ke­nut oman tah­don tie­tä, oli­kin nyt Jee­suk­sen seu­raa­mis­ta. Sana “kään­ty­mi­nen” voi­daan myös kään­tää sa­nal­la pa­ran­nus.

Jo­ka­päi­väi­nen pa­ran­nus

Ope­tus­lap­set oli­vat jät­tä­neet oman ar­ki­työn­sä ja sii­tä tu­le­van palk­kan­sa. Jee­suk­sen seu­ras­sa ole­mi­nen oli ol­lut luo­pu­mis­ta mo­nis­ta asi­ois­ta. Ei­vät­kö he si­ten voi­si saa­da pal­kak­si myös jo­tain it­sel­leen? Voi­si­vat­ko he ol­la suu­rem­pia? Tämä oli mah­dol­lis­ta, ja tä­hän Jee­sus hei­tä joh­dat­taa. Hän aset­taa heil­le esi­ku­van, mi­hin edel­leen pyr­kiä: lap­si kuu­lee Jee­sus­ta, kuul­kaa te­kin! Si­tä­hän ope­tus­lap­seus oi­ke­as­taan on. Ei sitä, et­tä Jee­suk­sen sana ker­ran kuul­laan, vaan en­nem­min­kin sitä, et­tä Jee­suk­sen seu­raa­ja tah­too joka päi­vä kuun­nel­la Mes­ta­ri­aan.

Lap­si on suu­rin Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa. Jo­tain sa­maa kuin Jee­suk­sen sa­nois­sa tu­lee esil­le sii­nä, et­tä apos­to­leis­ta erääl­le ”suu­rim­mis­ta” an­net­tiin nimi Paa­va­li, joka tu­lee la­ti­nan kie­len sa­nas­ta Pau­lus, nöy­rä tai pie­ni.

Py­hä­päi­vän evan­ke­liu­mi pi­tää si­säl­lään myös va­ka­van va­roi­tuk­sen. Pie­nen lap­sen luot­ta­mus­ta voi käyt­tää myös vää­rin hy­väk­si. Las­ta voi kut­sua pait­si seu­raa­maan Jee­sus­ta, myös seu­raa­maan vää­rää ope­tus­ta. Sik­si ope­tus­lap­sen tu­lee elää ju­ma­lan­pe­los­sa. On vaa­ra, et­tä hän ek­syy oi­ke­al­ta tiel­tä ja joh­dat­taa mui­ta har­haan.

En­ke­lien kans­sa

Pien­ten las­ten ai­nut­ker­tai­nen ar­vo nä­kyy Jee­suk­sen ope­tuk­sen lo­pe­tuk­ses­sa: ”Kat­so­kaa, et­tet­te hal­vek­si yh­tä­kään näis­tä vä­häi­sis­tä. Sil­lä minä sa­non teil­le: hei­dän en­ke­lin­sä saa­vat tai­vais­sa joka het­ki kat­sel­la mi­nun tai­vaal­li­sen Isä­ni kas­vo­ja.”

Ku­nin­kaan val­tais­tui­men eteen ei pääs­syt kuka ta­han­sa. Ab­sa­lom­kin sai ku­nin­kaal­ta vies­tin: ”Ab­sa­lom py­sy­köön omas­sa ta­los­saan, mi­nun kas­vo­je­ni eteen hän ei saa tul­la” (2. Sam. 14:24).

To­bi­aan kir­jan (12:15) mu­kaan seit­se­mäl­lä ark­kien­ke­lil­lä oli va­paa pää­sy tai­vaan val­tais­tuin­sa­liin. Ark­kien­ke­lit kan­ta­vat sin­ne py­hien ru­kouk­sia.

Jee­sus tuo esil­le, et­tä vä­häi­sim­pien­kin us­ko­vais­ten pal­ve­lu- ja suo­je­lu­sen­ke­leil­lä on ark­kien­ke­lei­den oi­keu­det. Kaik­ki us­ko­vai­set ovat Ju­ma­lan lap­sia, jois­ta huo­leh­ti­maan Isä lä­het­tää en­ke­lei­tä. En­ke­li var­je­lee Ju­ma­lan las­ta ja ker­too lap­sen asi­at Isäl­le. Kuin­ka ar­vo­kas on­kaan ih­mi­nen, jota var­ten on luo­tu oma en­ke­li!

Mar­kus Kop­pe­roi­nen

Raa­ma­tun­koh­tia, joi­hin kir­joi­tus poh­jau­tuu:

Mik­ke­lin­päi­vä: Ps. 103:19–22; 2. Moos. 23:20–23; Hepr. 1:14–2:4 tai Ilm. 5:11–12; Matt. 18:1–6, (7–9,) 10

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 1.10.2014.

27.5.2022

Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Viikon kysymys