JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Sana sunnuntaiksi

Sana juhlapyhäksi: Hän on noussut kuolleista

Sana sunnuntaiksi
5.4.2021 7.00

Juttua muokattu:

26.3. 14:21
2021032614214220210405070000

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Teri Hil­tu­nen

Jee­suk­sen hau­dal­ta läh­ti kak­si vies­tiä. Nai­set le­vit­ti­vät us­kon saar­naa, var­ti­o­mie­het epä­us­kon.

Kol­man­te­na päi­vä­nä Mag­da­lan Ma­ria ja toi­nen Ma­ria oli­vat me­nos­sa Jee­suk­sen hau­dal­le. Nai­set ha­lu­si­vat vie­lä tul­la voi­te­le­maan Jee­suk­sen ruu­miin. Hau­ta oli sul­jet­tu suu­rel­la ki­vel­lä ja hau­dal­le oli ase­tet­tu yli­pap­pien ja fa­ri­seus­ten pyyn­nös­tä eri­tyis­var­tio.

Kun nai­set lä­hes­tyi­vät hau­taa, maa va­vah­te­li. En­ke­li las­keu­tui tai­vaas­ta ja vie­rit­ti ki­ven syr­jään. Var­ti­o­mie­het pe­läs­tyi­vät ja la­maan­tui­vat täy­sin. En­ke­li pyy­si nai­sia kat­so­maan tyh­jää hau­taa ja sa­noi: ”Ei hän ole tääl­lä, hän on nous­sut kuol­leis­ta, niin kuin hän it­se sa­noi” (Matt. 28:6).

En­ke­lin vies­ti

En­ke­lil­lä oli vies­ti, joka piti vä­lit­tää ope­tus­lap­sil­le: ”Hän on nous­sut kuol­leis­ta. Hän me­nee edel­tän­ne Ga­li­le­aan, siel­lä te nä­et­te hä­net.” (Matt. 28:7.) Nai­set rien­si­vät heti vie­mään sa­no­maa ope­tus­lap­sil­le. He oli­vat pe­lois­saan ja rie­muis­saan.

Edel­lis­ten päi­vien ta­pah­tu­mat oli­vat jär­kyt­tä­neet nai­sia. Jee­sus oli otet­tu kiin­ni ja hän oli ko­ke­nut hä­pe­äl­li­sen kuo­le­man. Ta­pah­tu­mat hau­dal­la oli­vat myös yl­lät­tä­viä ja ai­heut­ti­vat pel­koa. Sa­mal­la nai­set oli­vat rie­muis­saan, kun heil­lä oli vies­ti Jee­suk­sen ope­tus­lap­sil­le. Jee­sus on nous­sut kuol­leis­ta.

Mat­kal­la nai­set koh­ta­si­vat Jee­suk­sen. He sy­lei­li­vät Jee­suk­sen jal­ko­ja ja ku­mar­si­vat hän­tä. Tämä oli en­sim­mäi­nen koh­taa­mi­nen ylös­nous­seen Jee­suk­sen kans­sa. Jee­sus roh­kai­si hei­tä ja vah­vis­ti en­ke­lin an­ta­man vies­tin. Nai­set oli­vat us­ko­neet en­ke­lin sa­no­man. Ylös­nous­seen koh­taa­mi­nen an­toi konk­reet­ti­sen vah­vis­tuk­sen en­ke­lin sa­noil­le.

Epä­us­kon saar­na

Avoi­mel­ta hau­dal­ta läh­ti kak­si eri­lais­ta vies­tiä. Nais­ten ol­les­sa vie­lä mat­kal­la osa var­ti­o­mie­his­tä meni kau­pun­kiin ker­to­maan yli­pa­peil­le ta­pah­tu­nees­ta. Yli­pa­pit an­toi­vat var­ti­o­mie­hil­le suu­ren sum­man ra­haa ja val­heel­li­sen vies­tin.

Var­ti­o­mie­het le­vit­ti­vät tuo­ta epä­us­kon saar­naa: ”Hä­nen ope­tus­lap­sen­sa tu­li­vat yöl­lä, kun nu­kuim­me, ja va­ras­ti­vat hä­net.” Evan­ke­lis­ta to­te­aa: ”Hei­dän ker­to­mus­taan on juu­ta­lais­ten kes­kuu­des­sa le­vi­tet­ty tä­hän päi­vään as­ti” (Matt. 28:15). Tämä epä­us­kon saar­na ei ole py­säh­ty­nyt Raa­ma­tun ai­kaan. Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja, sie­lun­vi­hol­li­nen, yl­lä­pi­tää edel­leen tätä val­he­saar­naa.

Pa­han ole­mas­sa­o­lo on to­del­li­suut­ta täs­sä maa­il­mas­sa. Uu­den tes­ta­men­tin mu­kaan pa­ho­lai­nen vas­tus­taa Ju­ma­lan pe­las­tus­te­ko­ja, es­tää evan­ke­liu­min ju­lis­ta­mis­ta ja hou­kut­te­lee luo­pu­maan Ju­ma­las­ta (Matt. 13:19; Luuk. 8:12).

Vi­hol­li­nen tois­taa yhä sa­maa ky­sy­mys­tä, jon­ka käär­me teki Ee­val­le: ”On­ko Ju­ma­la to­del­la sa­no­nut?” (1. Moos. 3:1.) Jee­sus ku­vaa pa­ho­lais­ta näin: ”Saa­ta­na on ol­lut mur­haa­ja alus­ta as­ti. Hän on kau­ka­na to­tuu­des­ta, se on hä­nel­le vie­ras. Kun hän va­leh­te­lee, hän to­del­la pu­huu omi­aan, sil­lä hän on va­leh­te­li­ja ja val­heen isä.” (Joh. 8:44.)

Us­kon saar­na

Hau­dal­ta läh­te­neet nai­set ker­toi­vat us­kon saar­naa: ”Äl­kää pe­lät­kö, hän on nous­sut kuol­leis­ta”. Us­kon saar­na luot­taa Ju­ma­laan ja hä­nen sa­naan­sa. Us­kon­tun­nus­tuk­ses­sa lau­su­taan: ”Ris­tiin­nau­lit­tiin, kuo­li ja hau­dat­tiin, as­tui alas tuo­ne­laan, nou­si kol­man­te­na päi­vä­nä kuol­leis­ta.” Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus on us­kon kan­nal­ta tär­kein asia, Kris­tuk­sen lu­nas­tus­tie ei päät­ty­nyt ris­til­le tai kal­li­o­hau­taan.

Paa­va­li opet­ti Ko­rint­to­lais­kir­jees­sä ylös­nou­se­muk­sen suur­ta mer­ki­tys­tä: ”El­lei Kris­tus­ta ole he­rä­tet­ty, sil­loin mei­dän ju­lis­tuk­sem­me on tur­haa pu­het­ta, tur­haa myös tei­dän us­kon­ne. – – Tei­dän us­kon­ne on poh­jaa vail­la ja te olet­te yhä syn­tien­ne val­las­sa.” (1. Kor. 15:14,17.)

Evan­ke­liu­mit ker­to­vat useis­ta koh­taa­mi­sis­ta ylös­nous­seen Jee­suk­sen kans­sa. Ylös­nous­seen Jee­suk­sen voi yhä koh­dat hä­nen val­ta­kun­nas­taan saar­na­tus­sa evan­ke­liu­mis­sa. Koh­taa­mi­sel­la on sama vai­ku­tus: epäi­lyk­set vaih­tu­vat us­kok­si ja mur­he muut­tuu ilok­si.

Evan­ke­liu­mi: Matt. 28:8–15

Raa­mat­tu 1992: Nai­set läh­ti­vät hau­dal­ta, yh­tai­kaa pe­lois­saan ja rie­muis­saan, ja rien­si­vät vie­mään sa­naa Jee­suk­sen ope­tus­lap­sil­le. Mut­ta yh­täk­kiä Jee­sus tuli hei­tä vas­taan ja ter­veh­ti hei­tä. He me­ni­vät hä­nen luok­seen, sy­lei­li­vät hä­nen jal­ko­jaan ja ku­mar­si­vat hän­tä. Sil­loin Jee­sus sa­noi heil­le: ”Äl­kää pe­lät­kö! Men­kää sa­no­maan vel­jil­le­ni, et­tä hei­dän pi­tää läh­teä Ga­li­le­aan. Siel­lä he nä­ke­vät mi­nut.”

Nais­ten ol­les­sa mat­kal­la muu­ta­mat var­ti­o­mie­his­tä me­ni­vät kau­pun­kiin ja ker­toi­vat yli­pa­peil­le kai­ken, mitä oli ta­pah­tu­nut. Sil­loin nämä ko­koon­tui­vat neu­vot­te­le­maan yh­des­sä van­him­pien kans­sa ja päät­ti­vät an­taa so­ti­lail­le suu­ren sum­man ra­haa. He sa­noi­vat so­ti­lail­le: ”Sa­no­kaa, et­tä hä­nen ope­tus­lap­sen­sa tu­li­vat yöl­lä, kun te nu­kuit­te, ja va­ras­ti­vat hä­net. Ja jos tämä tu­lee maa­her­ran kor­viin, me kyl­lä le­py­täm­me hä­net ja jär­jes­täm­me niin, et­tei teil­le koi­du ikä­vyyk­siä.” So­ti­laat ot­ti­vat ra­hat ja te­ki­vät niin kuin heil­le oli sa­not­tu. Hei­dän ker­to­mus­taan on juu­ta­lais­ten kes­kuu­des­sa le­vi­tet­ty tä­hän päi­vään as­ti.

Bib­lia: Ja he me­ni­vät no­pi­as­ti hau­dal­ta suu­rel­la pel­vol­la ja ilol­la, ja juok­si­vat il­moit­ta­maan hä­nen ope­tus­lap­sil­len­sa. Mut­ta hei­dän men­nes­sän­sä il­moit­ta­maan hä­nen ope­tus­lap­sil­len­sa, kat­so, niin tuli Je­sus hei­tä vas­taan ja sa­noi: ter­ve teil­le! Niin he tu­li­vat ja ru­pe­si­vat hä­nen jal­koi­hin­sa, ja ku­mar­ta­en ru­koi­li­vat hän­tä. Sil­loin sa­noi Je­sus heil­le: äl­käät pel­jät­kö! men­käät, il­moit­ta­kaat mi­nun vel­jil­le­ni, et­tä he me­ni­si­vät Ga­li­le­aan: siel­lä he saa­vat mi­nun näh­dä.

Mut­ta kuin he me­ni­vät pois, kat­so, niin tu­li­vat muu­ta­mat var­ti­ois­ta kau­pun­kiin ja il­moit­ti­vat ylim­mäi­sil­le pa­peil­le kaik­ki, mitä ta­pah­tu­nut oli. Niin he ko­koon­tui­vat van­him­pain kans­sa, ja neu­voa pi­ti­vät, ja an­toi­vat so­ta­mie­hil­le pal­jon ra­haa, Sa­no­en: sa­no­kaat, et­tä hä­nen ope­tus­lap­sen­sa tu­li­vat yöl­lä ja va­ras­ti­vat hä­nen mei­dän maa­tes­sam­me. Ja jos se tu­lee maa­her­ran kor­vil­le, niin me tah­dom­me hä­nen le­pyt­tää ja saat­taa tei­dät su­rut­to­mak­si. Ja he ot­ti­vat ra­han, ja te­ki­vät niin­kuin he oli­vat ope­te­tut. Ja tämä puhe on ää­nek­si otet­tu Juu­da­lais­ten se­as­sa ha­maan tä­hän päi­vään as­ti.

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys