Helluntai on omistettu Pyhän Hengen vuodattamisen muistolle. Jeesuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen valtakunnassaan, meidänkin aikanamme.
Nikodemos oli pienestä pitäen kasvanut niiden pyhien kirjoitusten kuulossa, jotka lupasivat Israelin kansalle Lunastajan. Vartuttuaan hänelle oli uskottu merkittävä luottamustehtävä suuren neuvoston jäsenenä. Hän oli hurskas ihmisten edessä ja mies julkisessa asemassa.
Vaikka Nikodemoksella, Israelin opettajalla oli tietoa pyhistä kirjoituksista, tärkein tieto häneltä puuttui: miten tullaan omakohtaisesti Jumalan lapseksi. Tämä puute vaikutti halun kuulla Jeesusta. Varovaisuus maineen puolesta sai hänet saapumaan salaa yöllä Jeesuksen luo.
Jeesus opettaa Nikodemosta
Nikodemoksen tunto oli herännyt. Oli saavuttava Jeesuksen luo ottamaan selvää, miten voisi omistaa kestävän perustan elämälle ja autuudelle. Jeesus opetti Nikodemosta: ”Jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa” (Joh. 3:3).
Uudestisyntyminen tapahtuu, kun ihminen saa parannuksen armon. Sen perustana on Jeesuksen sovitustyö Golgatan ristillä. Jeesus vuodatti uhrikaritsana verensä ihmiskunnan syntien sovitukseksi. Jokainen, joka uskoo häneen omakohtaisena Vapahtajanaan, saa periä iankaikkisen elämän. Nyt, pimeän yön keskustelussa Nikodemoksen edessä loisti maailman Valo.
Maailman Valo
Jeesus on saapunut pimeään maailmaan ihmisten Valoksi. Valo paljastaa maailman pimeyden ja ihmisen oman syntisyyden. Siksi ihminen haluaisi kaihtaa Valoa, koska maailman kunnia ja loisto iloineen ovat hänelle luonnostaan rakkaampia kuin sellainen valo, joka paljastaa oman syntisyyden.
Silmät, jotka näkevät vain katoavan maailman loiston, eivät näe taivaan iankaikkisia aarteita. ”Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys!” (Matt. 6:23.)
Tämän ajan itsekeskeiselle ihmiselle oman syntisyyden tunnustaminen ja armon varaan jättäytyminen on haastavaa. Kuitenkin Jumalan armo on tarkoitettu vain syntiselle. Oma kelvollisuus on riisuttava, että Jumala vaatettaisi rakastamansa ihmisen Poikansa armopukuun.
Pyhän Hengen voimassa
Jeesus ei lähettänyt opetuslapsiaan maailmaan viemään evankeliumin viestiä omilla voimillaan. Ylösnoussut lupasi heille: ”Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.” (Luuk. 24:49.)
Tämä toteutui helluntaina, kun opetuslapset olivat yhdessä koolla. ”Taivaasta kuului kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” (Ap. t. 2:2–4.)
Opetuslapset saivat Pyhän Hengen, voiman ja taidon puhua kansoille maailman Valosta, joka loistaa pimeässä ja jota pimeys ei ole saanut valtaansa (Joh. 1:5).
Syntinsä tuntevalle ja katuvalle maailman lapselle julistetaan syntien anteeksiantamuksen evankeliumia Pyhän Hengen voimassa. Näin Jumala siirtää uudestisyntyneen lapsensa rakkaan Poikansa valtakuntaan ja osalliseksi pyhille kuuluvaan perintöosaan (Kol. 1:13–14).
Heikollekin Valon lapselle luvataan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Maailman pimeyden keskellä on uskovaisten majoissa Valo (2. Moos. 10:23).
Harri Hautala
Julkaistu Päivämiehessä 16.5.2018
Kuvituskuva: Mira Niskasaari
Evankeliumi: Joh. 3:16–21
Raamattu 1992
Jeesus sanoi Nikodemokselle:
”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta.”
Biblia:
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman.
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan, tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman. Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle. Mutta tämä on tuomio: että valkeus tuli maailmaan, ja ihmiset rakastivat enemmin pimeyttä kuin valkeutta; sillä heidän työnsä olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, se vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen töitänsä pitäisi laitettaman. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen työnsä nähtäisiin; sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.