Ly­hyt ja yti­me­käs some on il­mi­ö­nä laa­ja ja mo­niu­lot­tei­nen osa ny­ky­päi­vää. Par­haim­mil­laan some on sil­loin, kun se tu­kee ih­mis­ten vä­li­siä suh­tei­ta. Näin to­te­aa Har­to Pön­kä, so­si­aa­li­sen me­di­an asi­an­tun­ti­ja ja yrit­tä­jä.

So­men eri­tyis­piir­tei­tä ovat muun mu­as­sa no­peus ja mak­sut­to­muus. Some ei ole läs­nä joka het­ki, el­lei käyt­tä­jä niin ha­lua. Käyt­tä­jä rat­kai­see, mil­loin hän avaa pu­he­li­men­sa tai tie­to­ko­neen­sa.

– On toi­saal­ta har­ha­kä­si­tys, et­tä so­mes­sa oli­si ol­ta­va jat­ku­vas­ti saa­vu­tet­ta­vis­sa, sil­lä pi­kem­min­kin se mah­dol­lis­taa sen, et­tä voit osal­lis­tua kes­kus­te­lui­hin sil­loin kuin it­sel­le­si par­hai­ten so­pii, huo­maut­taa Pön­kä.

Maa­lais­jär­ki hy­väk­si avuk­si

Maa­lais­jär­ki on Har­to Pön­gän mu­kaan hyvä pi­tää mu­ka­na so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa toi­mit­ta­es­sa.

– Jos jon­kin asi­an jul­kai­su ne­tis­sä epäi­lyt­tää, sitä ei luul­ta­vas­ti kan­na­ta teh­dä.

Kan­nat­taa esi­mer­kik­si har­ki­ta, mitä tie­to­ja it­ses­tään an­taa ja mi­hin.

– Läh­tö­koh­tai­ses­ti kan­nat­taa siis ol­la va­ro­vai­nen. Jos sit­ten päät­tää ra­ot­taa yk­si­tyi­syy­ten­sä ver­hoa, niin on syy­tä muis­taa, et­tä net­tiin jul­kais­tua si­säl­töä voi ol­la vai­kea saa­da jäl­keen­päin pois­tet­tua.

Li­säk­si so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on tar­peen tun­tea ylei­sel­lä ta­sol­la va­lo­ku­vien jul­kai­suun liit­ty­vät asi­at ja te­ki­jä­noi­keus­sään­nök­set. Toi­sia mah­dol­li­ses­ti louk­kaa­via ku­via ei saa jul­kais­ta, ja mui­den te­ke­mien ma­te­ri­aa­lien jul­kai­suun on ol­ta­va ai­na te­ki­jän lupa.

Van­hem­pien ha­vain­noin­ti tär­ke­ää

Ikä­vim­piä il­mi­öi­tä so­mes­sa on kiu­saa­mi­nen. Esi­mer­kik­si kou­lu­kiu­saa­mi­nen voi jat­kua ja laa­jen­tua so­mes­sa kou­lu­yh­tei­sön ul­ko­puo­lel­le. Pön­kä muis­tut­taa kui­ten­kin, et­tä so­mes­sa kiu­saa­mi­nen voi tul­la myös hel­pom­min aut­ta­jien tie­toon.

– Jos van­hem­mat seu­raa­vat las­ten­sa ne­tin­käyt­töä – ku­ten vii­sas­ta oli­si – voi­daan kou­lu­kiu­saa­mi­nen sitä kaut­ta ha­vai­ta hel­pom­min.

Pin­nal­li­nen some?

So­mea saa­te­taan pi­tää vies­tin­tä­ka­na­va­na, joka tar­jo­aa väy­län vain pin­nal­li­sel­le kes­kus­te­lul­le. Har­to Pön­kä nä­kee asi­an toi­sin:

– So­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta tu­lee hel­pom­min otet­tua pu­heek­si vai­keik­si­kin ko­e­tut kes­kus­te­lu­nai­heet. Sen jäl­keen kes­kus­te­lua voi jat­kaa joko pu­he­li­mit­se tai kas­vo­tus­ten.

Teks­ti­muo­toi­nen aja­tus­ten­vaih­to on tut­tua van­hem­mil­le­kin su­ku­pol­vil­le.

– Ai­em­mil­la su­ku­pol­vil­la oli ta­pa­na kir­joit­taa her­kim­mis­tä ai­heis­ta kir­jei­tä, mut­ta ny­kyi­sin nuo kir­jeen­vaih­dot käy­dään so­mes­sa yk­si­tyis­vies­teil­lä. Teks­ti­muo­toi­ses­sa kes­kus­te­lus­sa pääs­tään jopa no­pe­am­min kä­sik­si luot­ta­muk­sel­li­siin ai­hei­siin kuin kas­vo­tus­ten.

So­mes­sa­kin voi ol­la ”ko­tiin­tu­lo­ai­ka”

Lap­sil­la tu­lee ol­la van­hem­mil­taan lupa käyt­tä­miin­sä some-pal­ve­lui­hin. Tä­hän edel­lyt­tää jo Suo­men la­ki­kin. Li­säk­si tu­lee ot­taa huo­mi­oon verk­ko­pal­ve­lu­jen ikä­ra­jat – useim­mis­sa yh­dys­val­ta­lai­sis­sa pal­ve­luis­sa se on 13 vuot­ta.

Pön­kä roh­kai­see kaik­kia las­ten ja nuor­ten van­hem­pia tu­tus­tu­maan so­meen, vaik­ka asia tun­tui­si it­sel­le vie­raal­ta. Tu­tus­tu­mi­sen voi aloit­taa vaik­ka si­ten, et­tä pyy­tää ai­dos­ti kiin­nos­tu­neel­la mie­lel­lä las­ta ker­to­maan ja esit­te­le­mään käyt­tä­mi­ään some-pal­ve­lui­ta. Sii­tä kes­kus­te­lu läh­tee.

– Tär­kein­tä on luo­da toi­mi­va kes­kus­te­lu­yh­teys, yl­lä­pi­tää sitä, so­pia pe­li­sään­nöis­tä ja tar­peen mu­kaan tar­kis­taa nii­tä. Näin mah­dol­li­sis­ta ki­peis­tä­kin asi­ois­ta on hel­pom­pi kes­kus­tel­la sit­ten, jos nii­tä tu­lee vas­taan.

So­mes­sa­kin voi ot­taa käyt­töön ”ko­tiin­tu­lo­a­jan” eli käy­tän­nös­sä lait­taa kän­ny­kät ja muut lait­teet yök­si la­tauk­seen, jot­ta yö tu­li­si käy­tet­tyä nuk­ku­mi­seen.

Har­to Pön­kä kan­nus­taa jut­te­le­maan lap­sen kans­sa sii­tä, et­tä ka­ve­reis­ta pi­de­tään huol­ta myös ne­tis­sä. Hei­tä pu­hu­tel­laan koh­te­li­aas­ti, ei­kä le­vi­te­tä ke­nes­tä­kään pe­rät­tö­miä jut­tu­ja.

– On hyvä pi­tää esil­lä, mi­ten lap­si voi omal­la toi­min­nal­laan vai­kut­taa sii­hen, mi­ten so­si­aa­lis­ta me­di­aa käy­te­tään hä­nen ka­ve­ri­pii­ris­sään.

Lii­ka­käyt­tö pu­heek­si

Some on tul­lut jää­däk­seen. Ti­las­to­jen mu­kaan val­ta­o­sa suo­ma­lai­sis­ta käyt­tää jo so­si­aa­lis­ta me­di­aa. Lii­ka on kui­ten­kin lii­kaa. So­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta voi tul­la riip­pu­vai­sek­si. Jos jon­kun lä­hei­sen ih­mi­sen so­men käyt­tö tun­tuu lii­al­li­sel­ta ja se al­kaa hai­ta­ta muu­ta elä­mää, kan­nat­taa asia ot­taa pu­heek­si. Elä­mä on edel­leen mah­dol­lis­ta myös il­man so­mea.

– Suo­sit­te­len it­se ku­ta­kin pi­tä­mään vä­lil­lä tau­koa so­si­aa­li­sen me­di­an ak­tii­vi­ses­ta käy­tös­tä, sa­noo Pön­kä.

KäYT­TäY­TY­MI­SOH­JEET ELI SO­ME­KET­TI

1. Kun­ni­oi­ta mui­ta ih­mi­siä ja pyri ym­mär­tä­mään hei­tä – älä pro­vo­soi, louk­kaa tai le­vi­tä kuu­lo­pu­hei­ta.

2. Jos mo­ka­sit, kor­jaa asia. Ole muu­ten­kin val­mis myön­tä­mään, jos olit vää­räs­sä.

3. Ra­jaa avoi­muut­ta­si ja kun­ni­oi­ta mui­den aset­ta­mia ra­jo­ja.

4. Erot­te­le fak­tat sekä omat ja tois­ten ih­mis­ten mie­li­pi­teet. Pe­rus­te­le väit­tä­mä­si.

5. Jos et ole var­ma, älä jul­kai­se.

(Oh­jeet pe­rus­tu­vat So­si­aa­li­sen me­di­an kä­si­kir­jas­ta löy­ty­viin ne­ti­ke­tin al­kei­siin.)

Lue li­sää so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta 12.8. il­mes­ty­nees­tä Päi­vä­mie­hes­tä.