KUVA: JAAKKO KOSKELO
KUVA: JAAKKO KOSKELO
Koulut, työpaikat, harrastuspiirit ja leikkipuistot täyttyvät, kun väki palaa kesälaitumilta arkiseen talvirytmiin. Rauhanyhdistysten toiminta vilkastuu. Ihmiset kokoontuvat erilaisiin ryhmiin, jotka tuovat merkityksellisyyden tunnetta, iloa ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksia. Entä jos näin ei käykään vaan joutuu syrjityksi tai pilkatuksi?
Kiusaamista pidetään nykyisin ryhmäilmiönä. Se on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jolla kiusaaja pyrkii hallitsemaan uhriaan ja varmistelee asemaansa ryhmässä.
Koulukiusaaja saattaa tavoitella luokassaan valtaa tai näkyvyyttä. Toisaalta yhden tai kahden luokkatoverin kiusaaminen porukalla saattaa luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta luokassa, jossa yhteishenki on heikoissa kantimissa.
– Kiusaamisen yleisyyttä ei voida ennustaa esimerkiksi luokan koon perusteella, toteaa koulukiusaamista psykologian alan väitöskirjassaan tutkinut Silja Saarento.
– Tutkimukset eivät tue esimerkiksi yleiseltä tuntuvaa arkikäsitystä, jonka mukaan pienet luokat tai pienet maaseutukoulut olisivat turvapaikkoja kiusaamiselta, hän kertoo.
Usein kiusaamisen syyksi mainitaan kiusatun erilaisuus. Todellisuudessa erilaisuus voi olla muiden tuottamaa: kiusatulle luodaan tietynlainen maine, jota levitetään kertomalla tarinoita ja luomalla mielikuvia hänestä.
Rohkaisu auttaa
Miten kiusaamista voidaan ehkäistä ja miten siihen olisi hyvä puuttua? Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tekemässä kyselyssä selvitettiin yläkoululaisten kokemuksia ja toimintaa kiusaamistilanteissa. Aikuisten reagoiminen on tärkeää: 87 prosenttia kyselyyn vastanneista koki saaneensa apua siitä, että aikuinen puuttui kiusaamiseen. Kouluterveyskysely vuodelta 2013 osoittaa, että yläkouluikäisistä 68 prosenttia kokee, ettei kiusaamiseen ole puututtu koulun aikuisten toimesta.
– Kiusaamista on vähemmän luokissa ja kouluissa, joissa oppilaat uskovat opettajiensa suhtautuvan tuomitsevasti kiusaamiseen, Silja Saarento kertoo.
Olennaista on myös se, miten ryhmän muut jäsenet toimivat. MLL:n kyselyssä tuli ilmi, että muiden oppilaiden puuttuminen kiusaamiseen auttoi kiusattua lähes aina.
– Mikä tahansa teko kiusaamista vastaan auttaa, oli se vaikka jälkeenpäin lähetetty kannustava viesti. Se, ettei jää yksin, rohkaisee ja tsemppaa kiusattua, vaikkei itse tilanteessa olisi uskaltanutkaan mennä väliin. Rohkaisevat viestit olivat auttaneet kolmea neljästä kiusatusta oppilaasta, MLL:n nuorisotyön päällikkö Juuso Repo kertoo.
KUVA: HEIKKI VUONOKARI
Kiusaamista voi olla vaikea havaita
Kiusaaminen voi olla myös vaikeasti havaittavaa, kuten ryhmästä poissulkemista. Muut voivat esimerkiksi vältellä oppilasta tai olla vastaamatta hänelle ja siten osoittaa, ettei hän ole toivottua seuraa. MLL:n mukaan noin puolet kiusaamistapauksista jää piiloon aikuisilta.
Ikätoverien hyljeksintä haavoittaa lasta, ja systemaattisen, pitkäkestoisen kiusaamisen kohteeksi joutuminen on vakava kehityksellinen riski. Koululuokka muodostaa vertaisryhmän, jonka kaverisuhteet ovat erityisen merkityksellisiä lapsen hyvinvoinnille, omanarvontunnolle ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Torjutulla lapsella on usein vain vähän myönteisiä kohtaamistilanteita ryhmässä, ja hän ei pääse harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan.
Tarve kuulua joukkoon
Lapsi kaipaa päivittäistä vahvistusta ikätovereiltaan: olet hyvä tyyppi, kanssasi on mukava olla, kuulut joukkoon. Lapselle on välttämätöntä saada kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ikätovereidensa kanssa.
– Aikuisilla on vastuu puuttua ja saada kiusaaminen myös loppumaan. Yläkouluissa kiusaaminen ja loukkaava kohtelu ei kuitenkaan lopu, jos nuorille ei anneta keinoja tukea toisiaan ja vaikuttaa omaan ryhmäänsä, tiivistää Repo.
Aikuinen, miten sinä toimit?
Vinkkejä vanhemmille ja opettajille
Vanhempana
•Osoita kiinnostusta lapsen kaverisuhteita kohtaan, kysy ja kuuntele.
•Pohdi lapsen kanssa, miltä tuntuu oppilaasta, joka jää ryhmän ulkopuolelle. Miettikää, miten voi toimia, jos näkee jotain kohdeltavan huonosti.
•Anna positiivista palautetta toisten huomioinnista.
•Mieti, millaista esimerkkiä annat lapselle siitä, miten muita kohdellaan. Puututko itse, jos näet epäoikeudenmukaista kohtelua? Miten puhut muista ihmisistä? Miten viestit esimerkiksi sosiaalisessa mediassa?
•Tee yhteistyötä luokan muiden vanhempien kesken.
Opettajana
•Kannusta oppilaita tukemaan toisiaan antamalla positiivista palautetta toiset huomioivasta käyttäytymisestä. Positiivista palautetta on hyvä välittää myös vanhempien nähtäväksi.
•Osoita selvästi, että kiusaaminen ja huono kohtelu ei ole koulussa sallittua. Puutu johdonmukaisesti kaikkeen epäasialliseen käytökseen ja puheeseen.
•Tee oppilaiden kanssa yhdessä luokan pelisäännöt. Kerro, miten kiusaamistilanteet selvitetään.
Lähde: Mll.fi
Voit lukea aiheesta lisää 26.8. ilmestyneestä Päivämiehestä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.