Hen­na Laho

Lu­mi­jo­ki

Hyvä Pai­men tun­tee omat lam­paan­sa, Ju­ma­lan lap­set, ja oh­jaa ja hoi­taa hei­tä sil­loin­kin, kun he ovat ek­sy­neet lii­an kau­as ja lan­gen­neet syn­tiin.

Lu­mi­jo­en rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä tiis­tai­na 10. tam­mi­kuu­ta pi­de­tyis­sä seu­rois­sa pu­hui Curt Si­mon­son Poh­jois-Ame­ri­kas­ta, Min­ne­so­tas­ta. Hän luki pu­heen joh­dan­nok­si Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­min 10. lu­vus­ta ja­keet 14–15: ”Minä olen hyvä pai­men, joka tun­nen oma­ni, ja minä tun­ne­taan myös omil­ta­ni. Niin kuin Isä mi­nun tun­tee, ja minä tun­nen Isän ja pa­nen hen­ke­ni lam­mas­ten edes­tä.”

Lam­mas vält­te­lee vaa­raa

Curt Si­mon­son ihas­te­li pu­heen­sa aluk­si sitä, mi­ten hä­nen lu­ke­man­sa raa­ma­tun­koh­ta löy­tyi maa­lauk­se­na Lu­mi­jo­en rau­ha­nyh­dis­tyk­sen sei­näl­tä, pu­hu­ja­ko­rok­keen ta­kaa. Hän ku­va­si sitä, mi­ten lam­paat ovat va­ro­vai­sia eläi­miä, viih­ty­vät tois­ten­sa lä­hel­lä ja vält­te­le­vät vaa­raa. Lam­paat ku­vaa­vat Ju­ma­lan lap­sia.

Si­mon­son ker­toi, et­tä hä­nel­lä on ko­to­naan har­ras­tuk­se­naan kar­ja­ti­la. Hän oli jos­kus poh­ti­nut myös vuo­hien os­ta­mis­ta, mut­ta moni oli va­roit­ta­nut hän­tä, et­tei vuo­hia kan­nat­tai­si ot­taa, kos­ka ne ovat vai­kei­ta hoi­det­ta­via.

– Vuo­het ovat ute­li­ai­ta ja me­ne­vät paik­koi­hin, joi­hin ei sai­si men­nä. Ne ei­vät kuun­te­le ei­vät­kä pel­kää vaa­ro­ja. Mei­dän ei kuu­lu toi­mia kuin Jee­suk­sen ku­vaa­mat vuo­het ja läh­teä tut­ki­maan Ju­ma­lan val­ta­kun­nan ra­jo­ja, vaan py­syä lä­hel­lä Pai­men­ta, pu­hu­ja to­te­si ja jat­koi:

– Jee­sus joh­dat­taa mei­tä hy­vil­le nii­tyil­le ja puh­tai­den ve­sien ää­rel­le, ja me saam­me luot­taa hä­neen. Hän tun­tee mei­dät ja hoi­taa mei­tä sil­loin­kin, kun ek­sym­me lii­an kau­as ja lan­ke­am­me.

Yh­teys on Ju­ma­lan työ­tä

Curt Si­mon­son ker­toi, et­tä he oli­vat juu­ri viet­tä­neet hä­nen ko­ti­sii­o­nis­saan Co­ka­tos­sa toi­min­nan 150-vuo­tis­juh­laa. Si­mon­son tuli Suo­meen 3. tam­mi­kuu­ta ja pal­ve­li muun mu­as­sa Reis­jär­ven opis­ton lop­pi­ais­seu­rois­sa ja osal­lis­tui Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä pu­hu­jien ko­kouk­seen. Lu­mi­jo­el­ta mat­ka jat­kui Paa­vo­laan ja Sii­ka­tör­mäl­le. Si­mon­son eh­tii pal­vel­la vie­lä useil­la paik­ka­kun­nil­la en­nen lä­he­tys­mat­kan­sa vii­meis­tä saar­naa Jy­väs­ky­län rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä.

Ko­tiin­sa Min­ne­so­taan Si­mon­son pa­laa 23.1. Siel­lä hän­tä odot­ta­vat Wen­dy-vai­mo ja yk­si­tois­ta las­ta, jois­ta useil­la on jo oma per­he. Mies ker­toi lä­he­tys­mat­kan­sa ol­leen an­toi­sa:

– Olen ha­lun­nut ai­na us­koa, et­tä Ame­ri­kan ja Suo­men us­ko­vais­ten vä­lil­lä val­lit­see yh­teys, mut­ta on ol­lut ai­nut­laa­tuis­ta saa­da ko­kea sau­ma­ton yk­si­mie­li­syys tääl­lä. Se on Ju­ma­lan työ­tä. Me ih­mi­set olem­me pie­niä ja jo­kai­nen pie­nuu­des­sam­me olem­me osa Ju­ma­lan val­ta­kun­taa.