Tii­na-Lii­sa Lohi

Tai­val­kos­ki

Kou­luun me­ne­vät sai­vat oman vir­si­kir­jan au­rin­koi­sen ke­vät­ret­ken yh­tey­des­sä.

Tai­val­kos­ken rau­ha­nyh­dis­tyk­sen nuo­ri­so­työn ke­vät­ret­ki 26. tou­ko­kuu­ta suun­tau­tui Jo­ki­jär­vel­le ky­lä­seu­ran ta­lon pi­ha­pii­riin. Paik­ka on his­to­ri­al­li­ses­ti mer­kit­tä­vä, sil­lä tun­net­tu kir­jai­li­ja Kal­le Pää­ta­lo on aloit­ta­nut kou­lu­vuo­ten­sa siel­lä.

Au­rin­koi­nen sää suo­si, kun lap­set rien­si­vät tou­hu­a­maan eri­lai­siin toi­min­ta­pis­tei­siin.

Lap­set ovat ilo­nai­hei­ta

Har­taus­pu­hees­saan Mik­ko Kar­ja­lai­nen poh­ti ajan kul­kua Saar­naa­jan kir­jan kol­man­nen lu­vun poh­jal­ta.

– Ju­ma­la joh­taa elä­määm­me ja an­taa asi­oi­den ta­pah­tua juu­ri oi­ke­al­la ajal­la.

Kar­ja­lai­nen ker­toi, et­tä mei­dän ei tar­vit­se pe­lä­tä.

– Ju­ma­la on näh­nyt mei­dän elä­mäm­me alus­ta lop­puun saak­ka, jo en­nen syn­ty­määm­me. Olem­me tur­vas­sa, niin kuin lau­lam­me vir­res­sä "Kun on tur­va Ju­ma­las­sa, tur­vas­sa on pa­rem­mas­sa" (VK 397).

Hän ky­se­li, mil­lai­sia ilo­nai­hei­ta lap­sil­la on.

– Kau­nis ret­ki-il­ma, ka­ve­rit, mah­dol­li­suus käy­dä kou­lua ja se, et­tä saa ol­la hy­väs­sä hoi­dos­sa ko­to­na tai vaik­ka­pa päi­vä­hoi­dos­sa, voi ol­la kii­tol­li­suu­den ai­he.

Kar­ja­lai­nen jat­koi, et­tä lap­set ovat ilon ai­hei­ta ja Ju­ma­lan lah­jo­ja.

– Elä­män suu­rin ilo on kui­ten­kin se, et­tä saam­me elää Ju­ma­lan lap­si­na puh­taal­la omal­la­tun­nol­la.

Hän muis­te­li har­tau­des­sa myös lap­suut­taan, jol­loin oli hiih­tä­nyt jär­ven yli kou­luun, joka toi­mii ny­kyi­sin ky­lä­seu­ran ta­lo­na. Sa­mas­sa pi­ha­pii­ris­sä on ol­lut vuo­si­na 1845–1878 Tai­val­kos­ken en­sim­mäi­nen kirk­ko, joka siir­ret­tiin myö­hem­min kes­kus­taan An­nin­pa­lon­mä­el­le.

Oma vir­si­kir­ja

Har­tau­den päät­teek­si kou­luun me­ni­jöil­le ja­et­tiin omal­la ni­mel­lä va­rus­te­tut vir­si­kir­jat. Py­hä­kou­lun vas­tuu­hen­ki­lö Sari Va­sa­lam­pi ker­toi sen ole­van pit­kä pe­rin­ne ja iso jut­tu lu­ke­maan opet­te­le­vil­le lap­sil­le.

– Lau­la­mal­la Sii­o­nin lau­lu­ja ja vir­siä lap­si juur­tuu Ju­ma­lan val­ta­kun­taan. Vaik­ka eläm­me di­gi­ta­li­saa­ti­on ai­kaa, pe­rin­tei­sel­lä kir­jal­la on edel­leen mer­ki­tys­tä, hän to­te­si.

6-vuo­ti­as Ven­la Kar­ja­lai­nen ker­toi, et­tei hän ole omis­ta­nut ai­em­min omaa vir­si­kir­jaa.

– Tun­tui mu­ka­val­ta saa­da sel­lai­nen. Lau­lan sii­tä su­vi­seu­rois­sa, Ven­la ker­toi iloi­se­na ja juok­si leik­kei­hin­sä.

Lap­set kier­si­vät va­paas­ti toi­min­ta­pis­teil­lä ai­kuis­ten oh­jaa­mi­na. Es­te­ra­dal­la hy­pit­tiin ja pu­jo­tel­tiin kep­pi­he­vo­sen kans­sa. Pui­den vä­liin pin­goi­te­tun le­ve­än lii­nan pääl­lä ta­sa­pai­noi­lu toi so­pi­vas­ti haas­tet­ta. Lä­hiym­pä­ris­töön pii­lo­tet­tu­jen lak­rit­si­pa­tu­koi­den et­si­mi­nen oli lap­sil­le mie­luis­ta. Fris­bee­golf­ko­riin sai har­joi­tel­la heit­to­ja ja säh­ly­maa­liin lau­kais­ta pal­loa.