Päivämies
Turku
Kirkolliskokous keskusteli vilkkaasti kirkon Siunauksen signaalit -tulevaisuusselonteosta, jossa vahvana signaalina nousi esiin kuulluksi ja nähdyksi tuleminen kirkossa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui Turun kristillisellä opistolla 7.–11.11.2022. Maanantaina avausmessussa saarnannut Oulun piispa Jukka Keskitalo käsitteli reformaatiota, uskoa ja pelastusta sekä ihmisenä olemisen peruskysymystä.
– Reformaattori Martti Luther korosti Jumalan toimintaa ja yksinvaikuttavuutta ihmisen pelastumisessa. Ihminen ei voi pelastua vaikuttamalla Jumalaan omilla teoillaan, vaan turvautumalla uskossa Kristukseen ja tämän sovitustekoon, totesi piispa.
Keskiössä henkinen kriisinkestävyys
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja toi kirkolliskokoukseen valtioneuvoston ja ministeriön tervehdyksen. Kaivosoja kertoi, että opetus- ja kulttuuriministeriö on omassa tulevaisuuskatsauksessaan nostanut esiin sivistyksen merkityksen henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämisessä.
Kaivosojan mukaan opetusministeriön havainnot yhteiskunnan tilasta ja sen tarpeista henkisen kriisinkestävyyden suhteen ovat yhteneväiset kirkon hallitusohjelmatavoitteiden linjausten kanssa.
– Tämä ei yllätä, sillä kirkko on aina pyrkinyt olemaan siellä, missä avun tarve on suurin, ja tarjoamaan apuaan niille, jotka sitä eivät jaksa itse edes pyytää, Kaivosoja totesi.
Tulevaisuusselonteko puhututti
Matti Taskilan ensimmäisenä varajäsenenä toimiva Jenni Hintsala osallistui kirkolliskokoukseen ensimmäistä kertaa. Hän totesi viikon olleen kokeneempien edustajien mukaan kevyt, mutta ensikertalaiselle aikamoinen paketti omaksuttavaksi ja istuttavaksi.
– Viikko on ollut kokemuksen arvoinen ja erittäin mielenkiintoinen monella tapaa, hän kuvaili.
Kirkolliskokous keskusteli vilkkaasti kirkon Siunauksen signaalit -tulevaisuusselonteosta. Selonteossa käsiteltiin kirkkohallituksen laatimaa metodia, jossa seurakuntalaisia, myös heitä, joille kirkko ei ole arjessa läsnä, on pyritty kuuntelemaan ja havaitsemaan sieltä nousevia signaaleja. Siunausten signaalit ovat siis hiljaisia signaaleja ja ajan merkkejä, joita kuuntelemalla kirkko voisi ylläpitää merkityksellisen yhteyden suomalaisiin. Vahvana signaalina nousi esiin tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi kirkossa.
Hintsala piti kokouksessa puheenvuoron aiheeseen liittyen.
– Halusin puheenvuorossani tuoda esille sen, miten kuulluksi voi tulla esimerkiksi kirkon mielenterveyspalveluiden kautta. Kirkon perheasiainneuvottelukeskusten toteuttamat maksuttomat pariterapiat, nuorille suunnatut walk-in-terapiat sekä muut palvelut ovat kaikkia meitä varten. Palveluiden ei kuitenkaan pitäisi olla niitä, joilla kutsutaan ihmisiä kirkon jäseniksi.
Raamatun sana kirkon toiminnan perustana
Selonteon tuloksissa tuli esiin myös henkisyyden ja kokemuksellisuuden tarve ihmisten arjessa. Hintsala korosti puheenvuorossaan, että kristilliseen uskoon ei kuulu henkisyys tai erityinen kokemuksellisuuden korostaminen.
– Kun usko Jumalaan katoaa, lähdetään usein etsimään rauhaa henkisyydestä: omista ajatuksista, universumista ja yliluonnollisuudesta. Sellainen on vaarallista elävälle uskolle, joka syntyy ja saa voimaa Jumalan sanasta, sen kuulemisesta ja evankeliumista. Kirkon tulisi tutkia sen tehtävää ja sanomaa Raamatusta, ei kyselemällä, mitä ihmiset kirkolta toivovat.
Hintsala totesi sen tosiasian näkyneen, että kirkon sisällä on hyvin erilaisia ääniä. Konservatiivisuus ja liberaalisuus ja kaikki siltä väliltä on totta nykypäivän kirkossa. Yleisissä keskusteluissa ei tällä kerralla ollut kuitenkaan erityisen jakavia aiheita.
– On tärkeää, että kirkolliskokouksessa saa ja voi pitää esillä oman uskon pohjalta nousevia arvoja ja ajatuksia. On ollut antoisaa keskustella hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa ja jakaa ajatuksia myös uskon kysymyksistä. Vaikka erilaisuutta on kirkon sisällä paljon, on myös yhdistäviä tekijöitä.
Kirkon ja saamelaisten uusi vaihe
Kirkolliskokouksessa hyväksyttiin myös Kirkon keskusrahaston talousarvio, jossa kirkon ja saamelaisten väliseen totuus- ja sovintoprosessiin liittyvään hankkeeseen varataan yhteensä 180 000 euroa vuosille 2023–24. Hanke toteutetaan piispainkokouksen kanslian ja Oulun hiippakunnan yhteistyönä.
Määräraha mahdollistaa hankkeen, joka on itsenäinen ja erillinen vuonna 2021 asetetusta valtion ja saamelaisten välisestä totuus- ja sovintokomissiosta. Hankkeessa halutaan kohdata saamelaisia yksilöinä ja yhteisönä sekä tarjota turvallista alustaa käsitellä kirkkoon, uskoon ja uskontoon liittyviä kipeitäkin aiheita.
Piispainkokouksen pääsihteeri Kari Kopperin mukaan hanke aloittaa uuden vaiheen saamelaisten ja kirkon suhteessa. Tavoitteena on avoin ja osallistava prosessi, jota käynnistettäessä ei vielä tiedetä, mihin tuloksiin tullaan päätymään.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Kodin joulu -levyllä soivat ennen kuulemattomin toteutuksin monet perinteiset joululaulut.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.