Sanna Verronen pitää kouluterveydenhoitajan työssä erityisesti nuorten kanssa työskentelystä. Tällä hetkellä hän on äitiyslomalla ja palaa töihin mahdollisesti joulun jälkeen.
Maria Nieminen
Sanna Verronen pitää kouluterveydenhoitajan työssä erityisesti nuorten kanssa työskentelystä. Tällä hetkellä hän on äitiyslomalla ja palaa töihin mahdollisesti joulun jälkeen.
Maria Nieminen
Maria Nieminen
Kouluterveydenhoitajana Sanna Verronen kulkee lapsen ja nuoren mukana. Hän kokee merkitykselliseksi auttaa lapsia ja nuoria eteenpäin yhdessä koulun ja moniammatillisen tiimin kanssa. Verronen työskentelee peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa, johon kuuluvat Alavieska, Nivala, Sievi ja Ylivieska. Hän on työskennellyt Sievissä ja Nivalassa eri kouluilla.
– Työn ihmisläheisyys ja merkityksellisyys saivat minut opiskelemaan terveydenhoitajaksi. Koulutus on monipuolinen, se antaa valmiudet työskennellä monenlaisissa työtehtävissä hoitoalalla, myös sairaanhoitajana, kertoo Verronen.
Verronen valmistui terveydenhoitajaksi 2017 ja työskenteli aluksi sairaanhoitajana syöpäosastolla. Sen jälkeen hän on työskennellyt lastenneuvolassa ja viimeksi kouluterveydenhoitajana ala- ja yläkoulussa sekä opiskeluterveydenhuollossa.
Kouluterveydenhoitajan työhön kuuluu opiskelijoiden terveystarkastukset, avovastaanotto koulupäivän aikana, rokotukset, moniammatillinen yhteistyö ja yhteistyö perheiden kanssa. Viime vuosina koronarokotukset ja niiden suunnitteleminen ovat myös vieneet aikaa.
Verronen ei ole ehtinyt olla vielä monta vuotta töissä, mutta muutoksia on jo ehtinyt tapahtua.
– Silloin kun aloitin terveydenhoitajan työn kouluterveydenhuollossa, moniammatillinen tiimi sai lisää resurssia kouluille. Siihen kuuluu Sievissä kuraattori, psykologi, psyykkari ja terveydenhoitaja. Lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa. Yhteistyö tiimin kanssa on tiivistä, enkä ole niin yksin erilaisten haastavien tilanteiden kanssa, Verronen iloitsee.
Vaitiolovelvollisuus ulottuu myös tiimiin, joten oppilaista ja opiskelijoista ei puhuta nimellä, jos he eivät ole antaneet siihen lupaa. Yhteistyötä tehdään lisäksi perheiden kanssa. Yhteinen tavoite lapsen ja nuoren hyvinvoinnin lisäämiseksi on kaikille tärkeä, mutta aina yhteistyö ei ole helppoa.
Kullakin ikäryhmällä on omat kasvu- ja kehityshaasteensa. Verronen kertoo, että pienempien lasten parissa yhteistyö vanhempien kanssa on tiiviimpää, kun taas nuoret voivat päättää ja vaikuttaa moniin terveysasioihinsa myös itsenäisesti.
– Tykkään työskennellä erityisesti nuorten kanssa, koska usein yksin tavattaessa nuoret ovat avoimia ja kertovat asioista luottamuksella. Varsinkin yläkoululaiset ja lukiolaiset osaavat ottaa keskusteluista hyödyn irti. He pohtivat esimerkiksi kaverisuhteita ja omaa terveyttään. Paha olo on lisääntynyt, mutta nuoret ottavat apua vastaan. Kuraattorilla tai psykologilla käyminen on nuorille yleensä luonnollinen asia.
Verronen on keskustellut nuorten kanssa myös opiskelun tuomista paineista.
– Monilla nuorilla on korkeita vaatimuksia. Muistutan siitä, että opiskelun lisäksi on tärkeää olla muutakin vastapainoa. Monilla onkin urheilu- tai käsityöharrastus, kerhoja tai kursseja, jotka ovat hyvää vastapainoa koulutyölle.
Kouluterveydenhoitajan työssä näkyy hyvinvoinnin polarisoituminen samalla tavalla kuin yhteiskunnassa muuallakin. Älypuhelimet ovat uusi haaste nykylasten kasvuympäristössä. Verronen on kertonut alakoululaisille ruutuaikasuosituksesta, joka on kouluikäisille alle kaksi tuntia vuorokaudessa (THL:n suositus).
– Vastuu on vanhemmilla, mutta voin keskustella ruutuajasta ja siitä, miten sitä käytetään ja onko lapsi nähnyt jotain ikävää puhelimella. Huolestuttavaa on, jos vapaa-ajalla ei ole juuri muuta tekemistä kuin koneella pelaaminen. Minua surettaa se, että nelosluokkalaisetkaan eivät enää paljon leiki. Olen kannustanut alakoululaisia leikkimään ja kertonut joskus, että sain itse vielä kutosluokalla nuken lahjaksi, Verronen hymyilee.
Hän suosittelee myös harrastamaan hyötyliikuntaa, esimerkiksi tulemaan pyörällä kouluun. Positiivisena asiana Verronen pohtii, että nykylapset ovat keskimäärin avoimempia kuin hänen omassa lapsuudessaan.
Kouluterveydenhoitajana Verronen kohtaa monia haasteita. Hän kokee, että usko tuo turvaa myös työelämään. Saa luottaa siihen, että asiat järjestyvät aina tavalla tai toisella. Työssä toteutuvat monet kristilliset arvot, kuten se, että kaikki kohdataan ja kaikkia autetaan samanarvoisina.
Verronen haluaa kannustaa lapsia ja nuoria kertomaan mieltä painavista asioista koulun aikuisille. Esimerkiksi kiusaamistilanteista on tärkeä puhua. Vaikeiden asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin.
– Me olemme koulussa teitä varten, Sanna Verronen muistuttaa.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys