As­ta Jaak­ko­la

Kuu­sa­mon Määt­tä­län­vaa­ran su­vi­seu­ro­jen muis­te­lu­juh­laa vie­tet­tiin 13. hei­nä­kuu­ta ai­van toi­sen­lai­ses­sa sääs­sä kuin su­vi­seu­ro­ja 40 vuot­ta sit­ten.

Koil­lis­maal­la oli en­sim­mäi­nen kun­non hel­le­päi­vä koko ke­sä­nä. Määt­tä­län­vaa­ran rau­ha­nyh­dis­tyk­sen pi­haan tul­ta­es­sa oli vas­tas­sa Paa­vo To­lo­sen suun­nit­te­le­ma re­von­tu­li­ai­hei­nen juh­la­port­ti. Sii­nä luki su­vi­seu­ro­jen tun­nus “Seu­rat­kaat mi­nua” (Matt. 4:19). 40-vuo­ti­as juh­la­port­ti oli kuin uu­si, sil­lä Määt­tä­län­vaa­ran ky­län nuo­ret per­heet oli­vat sitä tai­ta­vas­ti kun­nos­ta­neet. He oli­vat myös osal­lis­tu­neet ah­ke­ras­ti rau­ha­nyh­dis­tyk­sen re­mon­toin­tiin ja muis­te­lu­juh­lan jär­jes­tä­mi­seen.

Juh­la­vä­keä pyy­det­tiin heti telt­ta­ka­tok­seen ruo­ka­pöy­dän ää­reen li­ha­kei­tol­le. Ruu­an jäl­keen as­tut­tiin vii­le­ään seu­ra­sa­liin kuun­te­le­maan nau­hoi­tet­ta ava­jai­sis­ta ja kat­se­le­maan seu­ra­val­mis­te­luis­ta sekä seu­rois­ta otet­tu­ja ku­via ja vi­de­oi­ta. Juh­lan oh­jel­mas­sa oli li­säk­si muis­te­lu­pu­hei­ta ja mu­siik­kia.

Pel­to­tal­kois­sa sa­to­ja trak­to­rei­ta

28.6.–1.7.1985 pi­de­tyt Määt­tä­län­vaa­ran su­vi­seu­rat oli­vat toi­set Kuu­sa­mos­sa. Su­vi­seu­ra­jär­jes­te­lyt oli­vat al­ka­neet jo kol­me vuot­ta ai­em­min, jol­loin oli vuok­rat­tu pai­kal­li­sil­ta 80 heh­taa­ria pel­toa. Mart­ti Määt­tä ker­toi juh­la­vä­el­le, et­tä pel­to­tal­koi­siin oli tar­vit­tu kaik­ki pi­tä­jän 355 trak­to­ria.

– Si­jais­pel­to­jen rai­vaus, oji­tuk­set ja lan­noi­tuk­set teh­tiin niin hy­vin, et­tä osa pel­to­a­lois­ta ja ti­la­teis­tä on 40 vuo­den jäl­keen yhä käy­tös­sä, hän hy­myi­li.

Uut­ta pe­ru­naa su­vi­seu­ra­vie­rail­le

Su­vi­seu­ra­vuon­na Kuu­sa­mon Korp­pi­nie­mes­sä saa­tiin val­ta­va pe­ru­na­sa­to, jos­sa oli säi­lö­mi­sen es­tä­vää tau­tia. Pe­ru­nat vie­tiin Vi­han­nin pe­ru­na­teh­taal­le, jos­ta ne saa­tiin val­miik­si kuo­rit­tu­na su­vi­seu­ra­vä­en ruu­ak­si. Mar­ket­ta Torn­berg oli yk­si su­vi­seu­ro­jen muo­ni­tus­vas­taa­vis­ta. Nuo pe­ru­nat oli­vat jää­neet hä­nel­lä mie­leen:

– Pe­ru­na­te­at­te­ri pyö­ri lä­hei­ses­sä la­dos­sa koko seu­ra ajan, vaik­ka pe­ru­nat tu­li­vat­kin teh­taal­ta kuo­rit­tui­na. Pi­ti­hän ne sil­mu­ta ja loh­koa keit­toon so­pi­vik­si.

Su­vi­seu­ro­jen tar­joi­luis­ta hä­nel­lä oli vie­lä tar­kat muis­ti­ku­vat:

– Keit­to­ka­tok­ses­sa rii­si­puu­roa ja her­ne­keit­toa kei­tet­tiin kah­del­la puil­la läm­mi­tet­tä­väl­lä, ar­mei­jal­ta lai­na­tul­la kent­tä­keit­ti­öl­lä. 4–6 Po­rin Mat­tia, ne­kin puil­la läm­mi­tet­tä­viä, mut­ta pie­nem­piä, kyp­sen­si­vät kala- ja li­ha­keit­toa.

Hel­let­tä ja lu­mi­sa­det­ta

Määt­tä­län­vaa­ran su­vi­seu­rat jäi­vät kui­ten­kin mie­leen eri­koi­ses­ta sääs­tä.

– Oli myö­häi­nen ke­vät, pai­kal­li­set tiet oli­vat vie­lä ju­han­nuk­se­na ke­li­ri­kos­sa, ihan peh­mei­tä. Tu­li­kin hel­teet, jot­ka kui­vat­ti­vat pel­lot ja tiet. Hel­let­tä kes­ti tors­tai-il­taan. Per­jan­tain ava­jai­set oli­vat sit­ten kyl­mäs­sä, tuu­li­ses­sa ke­lis­sä. Sää oli ko­lea koko seu­ro­jen ajan. Pur­ku­tal­koi­ta vie­tet­tiin taas hel­le­sääs­sä, ker­toi Mart­ti Määt­tä.

Ko­le­aa sää­tä päi­vit­te­li myös Ur­po Ront­ti:

– Vie­lä seu­ro­jen aat­to­päi­vä­nä san­kat hyt­tys­par­vet par­vei­li­vat läm­pi­mäs­sä ke­säil­las­sa. Jär­jes­tä­jät huo­kai­li­vat, et­tä kuin­ka­han seu­ra­vie­raat pär­jää­vät hyt­tys­ten kans­sa. Mut­ta jo seu­raa­va­na aa­mu­na sää­ti­la oli muut­tu­nut niin, et­tä aa­mul­la sa­te­li jopa muu­ta­mia lu­mi­hiu­ta­lei­ta.

Määt­tä­län­vaa­ran su­vi­seu­rat sai­vat­kin lem­pi­ni­mek­seen “tal­vi­seu­rat”. Kyl­mäs­tä huo­li­mat­ta su­vi­seu­ra­vie­rai­ta tuli pai­kal­le noin 65 000.

Vaih­te­le­va sää haas­toi

Eri­koi­nen il­mas­to ai­heut­ti jär­jes­tä­jil­le haas­tei­ta. Ruo­ka lop­pui kes­ken, ja sitä täy­tyi läh­teä ha­ke­maan li­sää lä­hel­tä ja kau­kaa. Kun seu­rat päät­tyi­vät, pa­la­si­vat hel­teet, ja ruo­kaa täy­tyi kii­reel­lä huu­to­kau­pa­ta, et­tei se pi­laan­tui­si.

Mo­net juh­la­vie­raat muis­te­li­vat kyl­män sään ai­heut­ta­mia vai­keuk­sia. Seu­ra­tel­tas­sa sai kui­ten­kin kai­kua muut­tu­ma­ton Ju­ma­lan sana. Han­nu Kal­lun­ki muis­ti Mau­no Koi­vu­ne­van to­den­neen:

– Ky­ly­mä­nä­kin saa us­koa.

Su­vi­seu­rat lä­he­tys­paik­ka­na

Haas­teis­ta huo­li­mat­ta su­vi­seu­rat saa­tiin pi­det­tyä, ja niis­tä jäi jär­jes­tä­jil­le ja tal­koo­lai­sil­le hyvä mie­li.

– Näi­tä seu­ro­ja ovat läm­möl­lä muis­tel­leet sil­loi­set ja ny­kyi­set epä­us­ko­vai­set­kin. Koko kylä oli ol­lut jär­jes­te­lyis­sä mu­ka­na, Mart­ti Määt­tä kiit­te­li.

Muis­te­lu­juh­la päät­tyi Tais­to Mää­tän juh­la­pu­hee­seen, jos­sa hän muis­tut­ti su­vi­seu­ro­jen ole­van lä­he­tys­paik­ka. Hän iloit­si sii­tä, et­tä ny­kyi­sen tek­nii­kan avul­la seu­rat kuu­lu­vat ym­pä­ri maa­il­man.

Pää­tös­vir­ren jäl­keen syö­tiin täy­te­kak­ku­kah­vit. Juh­la­vä­el­le jäi ti­lai­suu­des­ta kii­tol­li­nen ja hyvä mie­li.