Humanitaarisen toimikunnan puheenjohtaja Pekka Sipilä välittää terveisiä Afrikasta. – He ovat pyytäneet viestimään, että heillä ei ole sanoja kertoa siitä kiitollisuudesta, jota he tuntevat saatuaan apua elämäänsä. Apu on auttanut heitä vaikeissa elämäntilanteissa. He ovat kokeneet sen Jumalan siunauksena ja toivovat, että toiminta saisi jatkua.
Marika Sääskilahti
Humanitaarisen toimikunnan puheenjohtaja Pekka Sipilä välittää terveisiä Afrikasta. – He ovat pyytäneet viestimään, että heillä ei ole sanoja kertoa siitä kiitollisuudesta, jota he tuntevat saatuaan apua elämäänsä. Apu on auttanut heitä vaikeissa elämäntilanteissa. He ovat kokeneet sen Jumalan siunauksena ja toivovat, että toiminta saisi jatkua.
Marika Sääskilahti
Päivämies
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) on saanut runsaasti lahjoituksia humanitaariseen avustustyöhönsä. Nyt lahjoitustilin viitenumero on yhdistynyt ulkolähetystyön viitenumeron kanssa.
SRK:lla on humanitaariseen työhönsä Poliisihallituksen myöntämä, kerrallaan kaksi vuotta voimassa oleva rahankeräyslupa. Varojen käytöstä on raportoitava luvan antajalle niin kauan, kunnes ne ovat käytetty. Tämänhetkinen lupa on voimassa kuluvan vuoden ajan, mutta koska SRK on jakanut avustuksia maltillisesti ja tulevaisuuden avustusten kasvun tarpeita huomioiden, edellisen kaksivuotisen varojakin on vielä käyttämättä vuosilta 2017–2018.
Jotta lupa rahankeräykseen heltiäisi myös vastaisuudessa, SRK päätti yhdistää lähetystyön ja humanitaarisen avun lahjoitustilin viitenumerot. Se tarkoittaa sitä, että lahjoitetut varat menevät samalle tilille, mutta avustustoiminta ei sinällään muutu. Etuna muutoksessa on se, että lahjoitettu varallisuus saadaan käytettyä järkevän ajan puitteissa.
Varmasti oikeaan kohteeseen
Varoja on siis säästössä runsaasti, sataviitisenkymmentä tuhatta euroa, kuluvalta ja sitä edeltäneeltä keräyskaudelta.
– Humanitaarisen avun käyttämisessä olemme lähteneet liikkeelle varovasti varmistaen, että toimintaprosessi on kunnossa ja lahjoitukset menevät aiottuun kohteeseen, kertoo SRK:n toiminnallisen osaston johtaja Juha Alanko.
Hän kommentoi varoilla ensisijaisesti varmistettavan humanitaarisen toiminnan jatkumisen ja kasvun. Käytettävistä varoista mahdollinen ylijäävä osuus kuluu lähetystyön tarpeisiin, kuten pyhäkoulumateriaaleihin sekä paikalliselle kielelle käännettyihin Raamattuihin.
Avustustyö laajenee
SRK:n ulkolähetystyö on kasvussa. Viime aikoina toiminta on käynnistynyt uusissa Afrikan kohdemaissa: Guineassa, Ruandassa ja Sierra Leonessa.
– Lähetystyön keskeisin toimintamuoto on evankeliumin julistaminen. Se tarkoittaa seurojen, pyhäkoulujen, raamattuluokkien ja seminaarien pitämistä kohdemaissa. Humanitaarinen avustustoiminta eli kansainvälinen diakoniatyö on osa lähetystyötä, ja se tarkoittaa ajallista avustamista monenlaisissa puutteissa eläville ihmisille, selventää humanitaarisen toimikunnan puheenjohtaja Pekka Sipilä.
Avustussummat kasvavat vuosi vuodelta. Sipilän mukaan se johtuu siitä, että uskovaisten määrä kohdemaissa kasvaa ja toiminta laajenee sitä mukaa, kun uusiin maihin syntyy uskovaisten yhteisöjä.
– Kolmen vuoden aikana avustussumma on ollut noin 60 000 euroa. Se on jakautunut siten, että noin 42 % on mennyt lasten ja aikuiskoulumaksuihin, 21 % ruoka- ja katastrofiapuun, 20 % sairauksien ja tapaturmien hoitokuluihin ja 17 % muihin avustuksiin, kuten muihin perheen äkillisiin taloudellisiin ongelmiin, joulu- ja hautajaisavustuksiin.
Sipilä on laskenut, että kun toiminta saadaan aloitettua myös uusissa kohdemaissa, vuosittaisen avustuksen tarve kohoaa lähes 100 000 euroon.
Käytännön apua köyhiin maihin
SRK on tukenut niin lasten kuin aikuisten koulunkäyntiä.
– Lasten koulunkäynnin tukeminen on nähty erittäin tärkeäksi. Koulut perivät lukukausimaksuja. Jos niistä on osakaan maksamatta, lapsi ei saa mennä kouluun. Varsinkin orpolasten kohdalla koulumaksujen suorittaminen on ongelma. Koko koulutusketjun tukeminen on tärkeää, koska siten voi Pekka Sipilän mukaan parhaiten vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös yleisen elintason paranemiseen. Myös sairauden tai tapaturman sattuessa köyhät perheet voivat joutua taloudelliseen ahdinkoon, jolloin apu on tarpeen.
– Olemme voineet auttaa sellaisissa tilanteissa, joissa sairaus on voinut olla jopa elämää uhkaava. Myös luonnonvoimat saattavat ajaa kohdemaiden perheet vaikeuksiin. Sipilä kertoo esimerkkejä kuivuudesta, jolloin ruoasta on ollut puutetta. Vastaavasti on ollut myös rankkasateita, joiden seurauksena jotkut perheet ovat menettäneet kotinsa.
– Näissä tilanteissa ruoka-apu tai apu uuden kodin saamiseksi on ollut tervetullutta.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys