Tii­na Hil­tu­nen ja He­le­na Hus­so, Lep­pä­vir­ta

Lep­pä­vir­ran Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen 100-vuo­tis­juh­la al­koi mes­sul­la Lep­pä­vir­ran kir­kos­sa. Mart­ti Sal­li­nen saar­na­si Jo­han­nek­sen kir­jan koh­das­ta, jos­sa Jee­sus il­mes­tyi ope­tus­lap­sil­leen Ti­be­ri­aan­jär­vel­lä (Joh. 21:1–14). Ope­tus­lap­set ei­vät ol­leet saa­neet ka­laa, ja Jee­sus käs­ki heit­tää ver­kon oi­ke­al­le puo­lel­le ve­net­tä.

– Ih­mis­ten ka­las­ta­jien tu­lee toi­mia Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan. Pie­ta­ri veti ver­kon mai­hin. Sii­nä oli 153 ka­laa, mut­ta verk­ko ei re­ven­nyt. Tai­vaal­li­sen Isän tah­to on, et­tä kaik­ki pää­si­si­vät pe­ril­le.

Sal­li­nen poh­ti, mis­tä 153 luku mah­taa koos­tua. Ai­na­kin yk­si on sel­vää:

– Lu­vul­la 153 on tänä vuon­na yh­ty­mä­koh­ta Lep­pä­vir­ran les­ta­di­o­lai­suu­den his­to­ri­aan. Lep­pä­vir­ta­lai­nen Wil­helm Mark­ka­nen sai pa­ran­nuk­sen 153 vuot­ta sit­ten vuon­na 1873.

Yh­dis­tyk­sen ly­hyt his­to­ria

Juh­la jat­kui rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä. Al­ku­sa­nois­sa yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Teri Hil­tu­nen ker­ta­si Lep­pä­vir­ran he­rä­tyk­sen al­ku­ai­ko­ja.

– Pai­kal­li­sen pa­pin mu­kaan Lep­pä­vir­ral­la les­ta­di­o­lai­sen liik­keen kan­na­tus 1870-lu­vul­la oli noin 600 hen­ki­löä. Toi­min­nan vil­kas­tu­mi­nen teki yh­dis­tys­muo­toi­sen toi­min­nan vält­tä­mät­tö­mäk­si, Hil­tu­nen ker­toi.

Maa­lis­kuun 26. päi­vä­nä vuon­na 1926 ko­koon­tui pie­ni jouk­ko us­ko­vai­sia Sa­lo­mon Hil­tu­sen ko­tiin Lep­pä­vir­ran Hors­ma­lah­teen pe­rus­ta­maan yh­dis­tys­tä. Sii­tä al­koi Lep­pä­vir­ran Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta.

Vuon­na 1978 käyn­nis­tet­tiin toi­mi­ta­lo­han­ke. Hil­tu­nen ker­too, et­tä puu­ta­va­ra toi­mi­ta­loon ke­rät­tiin lah­joi­tuk­si­na:

– Lah­joi­tuk­sia saa­tiin myös yh­dis­tyk­seen kuu­lu­mat­to­mil­ta ky­lä­läi­sil­tä. Halu lah­joit­taa pui­ta oli niin suu­ri, et­tä ke­räys jou­dut­tiin lo­pet­ta­maan kes­ken.

Maa­lis­kuus­sa 1986 vie­tet­tiin uu­des­sa toi­mi­ta­los­sa yh­dis­tyk­sen 60-vuo­tis­juh­laa.

– Nyt olem­me aloit­ta­mas­sa 100-vuo­tis­juh­laa, ja voim­me vain ih­me­tel­lä Ju­ma­lan suur­ta siu­naus­ta Sii­o­nis­sam­me, Hil­tu­nen to­te­aa.

Ter­veh­dyk­siä ja juh­la­vie­rai­ta

Seu­ra­kun­nan ter­veh­dyk­sen juh­laan toi kirk­ko­her­ra Kirs­ti Ta­pa­nai­nen, joka poh­dis­ke­li yh­dis­tyk­sen sa­ta­vuo­tis­ta mat­kaa ja to­te­si:

– Vuon­na 1926 maa­il­ma oli hy­vin eri­lai­nen, mut­ta se pe­rus­ta, jol­le rau­ha­nyh­dis­tys on ra­ken­net­tu, on py­sy­nyt sa­ma­na. Se on Ju­ma­lan ar­mo ja an­teek­si­an­to.

Juh­la­vie­raa­na oli myös eme­ri­tus lää­nin­ro­vas­ti Tep­po Ri­ta­ri. Ri­ta­rin ol­les­sa kirk­ko­her­ra­na seu­ra­kun­ta lah­joit­ti Sor­sa­kos­ken seu­ra­kun­ta­ta­lon pur­ka­mi­sen yh­tey­des­sä sen urut Rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le.

– Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­nan kaut­ta lu­ke­mat­to­mat ih­mi­set ovat pääs­seet naut­ti­maan an­teek­si­an­non va­pau­des­ta, Ri­ta­ri iloit­si.

Ju­ma­lan sana juh­lan­kin kes­ki­ös­sä

SRK:n ter­veh­dyk­sen juh­laan toi­vat Il­po Sauk­ko­nen ja Ilk­ka Ha­ku­li­nen. Sauk­ko­nen luki juh­laan so­pi­vaa Raa­ma­tun sa­naa Fi­lip­pi­läis­kir­jees­tä. (Fil. 4:4–7).

Ha­ku­li­nen piti juh­la­pu­heen Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­min en­sim­mäi­sen lu­vun poh­jal­ta.

– ”Kat­so, Ju­ma­lan Ka­rit­sa”. Se on hy­vin sy­väl­li­nen neu­vo. Se viit­taa van­han tes­ta­men­tin uh­ri­ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen. Siel­lä vir­heet­tö­mät eläi­nuh­rit uh­rat­tiin syn­tien vuok­si. Nyt meil­lä on ker­ta­kaik­ki­nen uh­ri­ka­rit­sa, Her­ram­me Jee­sus Kris­tus, Ha­ku­li­nen saar­na­si.

Kris­til­li­syy­den va­kiin­nut­ta­jia

Mart­ti Sal­li­nen ava­si kris­til­li­syy­den his­to­ri­aa alu­eel­la vai­kut­ta­nei­den saar­naa­jien kaut­ta. Työn var­hai­sia aloit­ta­jia alu­eel­la oli­vat 1800-1900 lu­ku­jen vaih­tees­sa Wil­helm Mark­ka­nen ja hä­nen poi­kan­sa Juu­so Mark­ka­nen. Kes­kei­nen hen­ki­lö oli myös Heik­ki Jus­si­la, joka teki yh­tei­siä saar­na­mat­ko­ja Wil­helm Mark­ka­sen kans­sa 1880-lu­vul­ta läh­tien.

Hei­dän vai­ku­tuk­sen­sa var­hai­seen kris­til­li­syy­teen oli mer­kit­tä­vä niin pai­kal­li­ses­ti kuin val­ta­kun­nal­li­ses­ti­kin. Sal­li­sen mu­kaan Mark­kas­ten sel­keä kä­si­tys us­kon pe­rus­teis­ta oli kes­kei­nen te­ki­jä muun mu­as­sa sii­nä, et­tä Poh­jois-Sa­von alu­een les­ta­di­o­lai­suus on sääs­ty­nyt suu­rem­mil­ta ha­jaan­nuk­sil­ta lä­hes ko­ko­naan.