JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Mitä Raamattu kertoo tanssimisesta?

Uutiset
17.3.2023 12.15

Juttua muokattu:

17.3. 12:09
2023031712092120230317121500

Lasse Kokko

Lasse Kokko

Har­ri Vä­hä­jylk­kä

Kes­kus­tel­les­sam­me Ju­ma­lan sa­nan ope­tuk­ses­ta liit­ty­en ih­mi­sen va­lin­toi­hin sekä oi­ke­aan ja vää­rään, poh­dim­me jos­kus asi­oi­den pe­rus­te­lu­ja sy­väl­li­sem­min, jos­kus taas pin­nal­li­sem­min. Lap­sel­le tai nuo­rel­le van­hem­pi saat­taa to­de­ta, et­tä ”ei us­ko­vai­sil­la ole ol­lut ta­pa­na teh­dä niin”. Vas­taus kel­paa eh­kä lap­sel­le, mut­ta nuo­ri saat­taa ha­lu­ta kuul­la sy­väl­li­sem­piä pe­rus­te­lu­ja. Mik­si us­ko­vai­sil­la ei ole ol­lut ta­pa­na teh­dä niin? On­ko sii­nä taus­tal­la jo­kin pe­rus­te­lu vai mis­tä tuo tapa toi­mia on syn­ty­nyt? Vaik­ka kes­kus­te­lu ei ole ai­na help­poa, niin sitä kan­nat­taa käy­dä. Lap­sen, nuo­ren ja ai­kui­sen­kin on hyvä py­säh­tyä eri­lais­ten asi­oi­den ää­rel­lä poh­ti­maan, on­ko va­li­tun toi­min­ta­ta­van taus­tal­la sel­keä Ju­ma­lan sa­naan pe­rus­tu­va va­roi­tus tai neu­vo, vai on­ko ky­sy­mys jos­tain muus­ta.

Jo­kin ai­ka sit­ten eräs van­hoil­lis­les­ta­di­o­lais­ta kris­til­li­syyt­tä tun­te­ma­ton ih­mi­nen ha­lu­si tie­tää, mik­si täl­lä ta­val­la us­ko­vat ih­mi­set suh­tau­tu­vat kiel­tei­ses­ti kaik­keen tans­siin, vaik­ka esi­mer­kik­si Raa­ma­tus­sa tans­si on tut­tua mo­nes­sa­kin eri yh­tey­des­sä. Asi­an ää­rel­le piti oi­kein py­säh­tyä ja sitä tut­kia. Tar­peen oli myös aja­tus­ten­vaih­to tois­ten us­ko­vais­ten kans­sa. Lo­pul­ta vas­ta­sin seu­raa­vas­ti ky­sy­jäl­le:

On tot­ta, et­tä tans­si­mi­nen esiin­tyy Raa­ma­tus­sa useis­sa eri koh­dis­sa niin Uu­des­sa tes­ta­men­tis­sa kuin Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa­kin. Tans­si­ku­vauk­set ker­to­vat, et­tä myös noi­hin ai­koi­hin tans­sil­la on ol­lut eri tar­koi­tuk­sia ja pää­mää­riä. Esi­merk­ki­nä voi­si nos­taa esil­le vaik­ka­pa us­ko­vai­sen ku­nin­gas Da­vi­din tans­sin, kun Ju­ma­lan lii­ton ark­ku mo­nien vai­hei­den jäl­keen saa­puu Je­ru­sa­le­miin (2. Sam. 6:15–16). Tuol­loin ky­sees­sä oli Ju­ma­lan kiit­tä­mi­nen ja ylis­tä­mi­nen niin voi­mal­li­ses­ti, et­tä ku­nin­gas­kin ”hyp­pi ja tans­si”. Tuol­lai­ses­sa Ju­ma­lan ylis­tä­mi­ses­sä, joka juon­tui us­ko­vai­sen ih­mi­sen kii­tol­li­suu­des­ta Ju­ma­lal­le, ei ol­lut ei­kä ole mi­tään vää­rää. Kris­til­li­syy­tem­me his­to­ri­as­sa on ol­lut hy­vin tut­tua sa­man­ta­pai­nen Jee­suk­sen ää­nel­li­nen ylis­tä­mi­nen ja ko­ho­te­tuin kä­sin kiit­tä­mi­nen. Tä­mä­kin kii­tos on syn­ty­nyt Ju­ma­lan ar­mon vah­vas­ta ko­ke­muk­ses­ta.

Tans­si­mi­sen eri­lai­sia tar­koi­tuk­sia

Jee­suk­sen ver­tauk­ses­sa tuh­laa­ja­po­jas­ta on myös mie­len­kiin­toi­nen, tä­hän ai­hee­seen liit­ty­vä koh­ta. Kun maa­il­maan ka­don­nut ja isän ko­din hy­län­nyt poi­ka on pa­lan­nut ta­kai­sin ko­tiin, jär­jes­te­tään juh­lat. Pel­lol­ta ko­tiin saa­pu­va van­hem­pi veli kuu­li ”lau­lun, soi­ton ja tans­sin” (Luuk. 15:25).

Jee­suk­sen ver­tauk­sen ku­vauk­ses­sa on hyvä huo­mi­oi­da tuon ajan juu­ta­lai­nen juh­la­kult­tuu­ri ja ta­vat. Tuon kult­tuu­rin juu­ret ovat tie­tys­ti jo Van­han tes­ta­men­tin ajas­sa. Raa­ma­tun mai­nit­se­mis­sa teks­teis­sä tans­sil­la on har­voin mi­tään te­ke­mis­tä sek­su­aa­li­suu­den tai ero­tii­kan kans­sa. Poik­keuk­se­na täs­tä on Lau­lu­jen lau­lun teks­tit. Asi­aa tut­ki­nut Ida-Ma­ria Ok­sa­nen löy­tää VT:n teks­teis­tä nel­jä pää­a­si­aa, joi­hin tans­si Raa­ma­tus­sa lii­te­tään: tans­si Ju­ma­lan kun­ni­ak­si, tans­si epä­ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa, tans­si osa­na voi­ton­juh­lia ja tans­si Lau­lu­jen lau­lus­sa. Ok­sa­nen to­te­aa: ”Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa sek­su­aa­li­suus ja sek­si ei­vät ole juu­ri läs­nä tans­si­ti­lan­teis­sa” (Ida-Ma­ria Ok­sa­nen, Van­han tes­ta­men­tin ek­se­ge­tii­kan pro gradu -tut­kiel­ma, TANS­SIA JA SEK­SIÄ? Kat­saus tans­sin ja sek­su­aa­li­suu­den suh­tee­seen Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa ja mui­nai­ses­sa Lähi-idäs­sä huh­ti­kuu 2018, sivu 70.).

Juu­ta­lai­sen kult­tuu­rin tans­sit ovat usein ol­leet kan­san­tans­si-tyyp­pi­siä tans­se­ja – ku­ten ny­kyi­nen ”hora” (הורה). Ne ei­vät ol­leet kah­den ih­mi­sen vä­li­siä pa­ri­tans­se­ja, ku­ten vaik­ka­pa suo­ma­lai­ses­sa kon­teks­tis­sa.

Uu­si tes­ta­ment­ti ker­too myös toi­sen­lai­ses­ta tans­sis­ta, jota näh­tiin ku­nin­gas He­ro­dek­sen ho­vis­sa. Tä­män tans­sin esit­ti He­ro­di­aan ty­tär. He­ro­des ja vie­raat oli­vat tans­sis­ta ihas­tuk­sis­saan. Tuos­sa tans­sis­sa tus­kin ylis­tet­tiin Ju­ma­laa, sil­lä sen lop­pu­tu­le­ma­na Ju­ma­lan mies, Jo­han­nes Kas­ta­ja, mes­tat­tiin. (Mark. 6:21–28.)

Maa­il­mal­li­nen tans­si on syn­tiä

Suo­ma­lai­seen pe­rin­tei­seen pa­ri­tans­siin tai vaik­ka­pa uu­dem­piin tans­si­tyy­lei­hin on van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­ses­sa kris­til­li­syy­des­sä ai­na suh­tau­dut­tu kriit­ti­ses­ti. Ne ovat luon­teel­taan kau­ka­na Raa­ma­tun ajan Ju­ma­laa kiit­tä­vis­tä ja ylis­tä­vis­tä tans­seis­ta, ku­ten myös juu­ta­lai­sen kan­san kan­san­tans­seis­ta. Suo­ma­lai­seen tans­si­kult­tuu­riin liit­tyy vah­vas­ti kah­den ih­mi­sen vä­li­nen ke­hol­li­suus ja lä­hei­syys. Luon­nol­li­ses­ti täl­lai­ses­sa lä­hei­syy­des­sä on mah­dol­lis­ta myös sek­su­aa­li­nen ve­to­voi­ma tans­si­part­ne­rien vä­lil­lä.

Tans­si­paik­ko­jen il­ma­pii­ri on ko­et­tu mu­sii­kin, ar­vo­jen ja myös ta­pah­tu­mien osal­ta maa­il­mal­li­sek­si ja vie­raak­si us­kol­le. On­han tans­si­pai­kois­sa usein run­sas­ta al­ko­ho­li­tar­joi­lua ja sen vai­ku­tuk­sen alai­se­na ole­mis­ta. Li­säk­si mu­sii­kin si­säl­tö on usein us­kol­le ja us­ko­vai­sel­le vie­ras­ta sekä sa­noi­tuk­sen et­tä mu­siik­ki­tyy­lin­sä vuok­si. Usein tans­sia har­ras­te­taan mui­den kuin oman puo­li­son kans­sa. Täl­löin ruo­ki­taan hel­pos­ti ih­mi­sen sitä osaa, joka ra­kas­taa maa­il­maa ja syn­tiä. Täl­lai­nen elä­mä joh­taa hel­pos­ti Ju­ma­lan tah­don rik­ko­mi­seen, esi­mer­kik­si avi­o­ri­kok­sen kaut­ta.

Lop­pu­tu­le­ma­na voi­si siis to­de­ta, et­tä on tar­peen mää­ri­tel­lä, mitä tans­si­mi­sel­la tar­koi­te­taan. Raa­mat­tu osoit­taa, et­tä kyse voi ol­la niin Ju­ma­lan kiit­tä­mi­ses­tä kuin Ju­ma­lan sa­nan vas­tai­ses­ta­kin toi­min­nas­ta eli syn­nis­tä.

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys