Mar­ja Mie­li­tyi­nen

Ou­lun­sa­lo

Juh­la­vä­ki py­säh­tyi paik­ka­kun­nan his­to­ri­an mer­kit­tä­viin py­säh­dys­paik­koi­hin – kuin me­rel­li­sil­le nuot­ta­pai­koil­le –, joi­ta oli­vat muun mu­as­sa Var­ja­kan sa­han suu­ron­net­to­muus, sota-ajan ko­et­te­le­muk­set ja 1970-lu­vun jäl­kei­nen voi­ma­kas kas­vu.

Ou­lun­sa­los­sa juh­lit­tiin 90-vuo­ti­as­ta kir­kon­ky­län rau­ha­nyh­dis­tys­tä 29. maa­lis­kuu­ta. Juh­las­sa jul­kis­tet­tiin Jari Kup­sa­lan kir­joit­ta­ma his­to­ri­a­te­os ja ko­et­tiin hä­nen pi­tä­mä­nään ai­ka­mat­ka alu­een his­to­ri­aan ajan­las­kun alus­ta saak­ka. Esi­tys­tä elä­vöit­ti­vät van­hat va­lo­ku­vat sekä pää­so­sin ou­lun­sa­lo­lai­sen Pek­ka Kin­nu­sen sa­noit­ta­mat lau­lut, joi­ta esit­ti­vät Mil­ja Ahon ja Tuo­mo Kan­kaan ko­ko­a­mat kuo­rot. Myös juh­la­y­lei­sö pää­si esi­tyk­seen mu­kaan yh­teis­lau­luil­la.

Kup­sa­lan esi­tys toi ylei­söl­le ku­vien ja ker­to­mus­ten avul­la elä­väk­si sen, mi­ten yh­teis­kun­nan eri vai­heet ovat vai­kut­ta­neet rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­taan ja alu­een us­ko­vais­ten elä­mään.

Saha toi ja vei elä­mää

Ou­lun­sa­lon Var­jak­kaan oli pe­rus­tet­tu yk­si Poh­jois­mai­den suu­rim­mis­ta sa­hois­ta 1900-lu­vun alus­sa. Kup­sa­lan esi­tys sai kuu­li­jat ko­ke­maan Var­ja­kan vuo­den 1909 suu­ren su­ru­yön, kun teh­taan työn­te­ki­jöis­tä 20 nais­ta ja tyt­töä kuo­li huk­ku­mal­la Var­ja­kan saa­ren edus­tal­la. Juh­las­sa mies­kuo­ro lau­loi muis­to­merk­ki­ku­van ää­rel­lä Mes­ta­ri haah­tem­me aal­toi­hin vai­puu (SL 180).

– On­net­to­muu­den jäl­keen ih­mi­set ha­ki­vat tur­vaa Ju­ma­lan sa­nas­ta ja seu­roi­hin ke­rään­tyi pal­jon vä­keä, Kup­sa­la ker­toi.

Vie­lä 1880-lu­vul­la us­ko­vai­sia oli ol­lut Ou­lun­sa­los­sa noin sata, mut­ta Var­ja­kan sa­han toi­min­ta toi 1900-lu­vun muut­to­liik­keen mu­ka­na us­ko­vai­sia. Myös seu­rois­sa oli pa­ran­nuk­sen te­ki­jöi­tä, jo­ten seu­dul­la us­ko­vais­ten mää­rä kas­voi. Seu­rois­sa saat­toi ol­la jopa tu­hat hen­keä, ja sik­si tuli tar­peen pe­rus­taa Ou­lun­sa­loon oma rau­ha­nyh­dis­tys vuon­na 1925 en­sin Sa­lon­pää­hän ja myö­hem­min Kir­kon­ky­lään.

1970-luku oli kas­vun ai­kaa

Var­ja­kan sa­han pää­ak­se­lin kat­ket­tua sa­haus­toi­min­ta lop­pui vuon­na 1929 ja Ame­ri­kas­ta ran­tau­tu­nut lama al­koi vai­kut­taa Suo­mes­sa. Ky­län toi­min­nan vilk­kain elä­mä al­koi siir­tyä Ou­lun­sa­lon kir­kon­ky­lään, ja myös sin­ne pe­rus­tet­tiin oma rau­ha­nyh­dis­tys vuon­na 1936.

Toi­min­ta paik­ka­kun­nal­la hil­je­ni sota-ai­ka­na niin Sa­lon­pääs­sä kuin Kir­kon­ky­läs­sä­kin.

– Sota-ai­ka vä­syt­ti us­ko­vai­set, ku­vai­li Kup­sa­la.

Tuol­loin ko­et­tiin vuo­sia jat­ku­nut pula-ai­ka, ei­kä esi­mer­kik­si seu­rois­sa voi­tu jär­jes­tää tar­joi­lua en­ti­seen ta­paan. Su­rua toi myös se, et­tä ra­kas­te­tut pai­kal­li­set saar­naa­jat Erk­ki Kela ja Ee­me­li Nie­mi­kor­pi kuo­li­vat vuo­si­na 1956 ja 1958.

– 1970-lu­vul­ta läh­tien elä­mä vil­kas­tui pal­jon, kun kun­ta kaa­voit­ti ja alu­eel­le tuli pal­jon lap­si­per­hei­tä, Kup­sa­la taus­toit­ti.

1970-luku oli li­sään­ty­neen vä­ki­mää­rän li­säk­si suur­ten mur­ros­ten ai­kaa, kun us­ko­vais­ten kes­ken käy­tiin pal­jon kes­kus­te­lu­ja sii­tä, mitä oi­kea Raa­ma­tun mu­kai­nen us­ko mer­kit­see. Ris­ti­rii­to­jen jäl­keen ko­et­tiin suur­ta iloa Ou­lun­sa­lon su­vi­seu­rois­ta vuon­na 1982.

– Mo­net ko­ki­vat, et­tä hen­gel­li­ses­ti vai­ke­at ajat oli­vat jää­neet taak­se. Seu­ra­vie­rai­ta oli en­nä­tys­mää­rä, ar­vi­oi­den mu­kaan 85000–100000, ker­toi Kup­sa­la.

Siu­naus on kan­ta­nut

Kup­sa­lan esi­tys ava­si, kuin­ka ta­val­li­set ih­mi­set ovat oman ar­ken­sa ohel­la teh­neet mo­nen­lais­ta työ­tä Ju­ma­lan sa­nan le­vit­tä­mi­sen eteen vuo­si­kym­men­ten ajan. Ou­lun­sa­lon Rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­min­ta on edel­leen vil­kas­ta. Ju­ma­lan siu­naus on kan­ta­nut.

Juh­las­sa al­ku­ter­veh­dyk­sen piti väis­ty­vä pu­heen­joh­ta­ja Han­nu Jaak­ko­la ja lop­pu­ru­kouk­sen uu­si, Ant­ti Kor­ki­a­kos­ki. SRK:n ter­veh­dyk­sen juh­laan toi­vat Mat­ti Nie­me­lä ja Jor­ma Vuor­ma. Nie­me­lä kiit­te­li vuo­sien ajan mo­ni­puo­li­ses­ta yh­teis­työs­tä, jos­sa on ol­lut sa­ma­na pe­rus­teh­tä­vä­nä seu­ro­jen jär­jes­tä­mi­nen.

– Su­ku­pol­vet vaih­tu­vat. Mei­dän vuo­ro on nyt. Käsi au­ras­sa, sy­dän tai­vaas­sa en­tis­ten lam­mas­ten jäl­jis­sä, Nie­me­lä to­te­si.

– Vuo­si­kym­men­ten työ kan­taa edel­leen, tii­vis­ti Vuor­ma, en­ti­nen ou­lun­sa­lo­lai­nen, kii­tol­li­se­na his­to­ri­a­mat­kas­ta.

His­to­ria an­taa nä­kö­kul­maa

Sirk­ka Leh­to

– Tun­tuu to­del­la hel­pot­ta­val­ta. On kii­tol­li­nen mie­li Tai­vaan Isää koh­taan sii­tä, et­tä hän on yh­dis­tys­tem­me yh­tei­sen hank­keen siu­nan­nut. Vä­hän us­ko­mat­to­mal­ta­kin tun­tuu, et­tä tä­hän as­ti on pääs­ty, hy­myi­lee Ou­lun­sa­lon rau­ha­nyh­dis­tys­ten his­to­ri­an (1925–2025) ”Nuot­ta­paik­ko­ja Sa­lon­pääs­tä kir­kon­ky­lään” kir­joit­ta­nut Jari Kup­sa­la.

Kup­sa­la to­te­aa, et­tä his­to­ria luo sekä yk­si­löi­den et­tä yh­tei­sö­jen iden­ti­teet­tiä, it­seym­mär­rys­tä. Kir­jas­sa rau­ha­nyh­dis­tys­ten vai­heet ja us­ko­vais­ten ko­ke­muk­set on py­rit­ty si­joit­ta­maan laa­jem­paan yh­teis­kun­nal­li­seen ta­pah­tu­ma­yh­tey­teen. Kir­jas­sa ker­ro­taan­kin myös sota-ajan ta­pah­tu­mis­ta, kun­nal­li­se­lä­män vai­heis­ta ja suh­teis­ta seu­ra­kun­taan.

– Men­nei­syy­den tun­te­mi­nen an­taa ym­mär­rys­tä ja nä­kö­kul­maa ny­kyi­syy­teen. His­to­ri­an tun­te­mus ikään kuin jat­kaa yk­si­lön ja yh­tei­sön elä­mää men­nee­seen ai­kaan, luo muis­to­ja ja juu­ria ai­kaan, jota em­me it­se ole elä­neet.

– Yl­lät­tä­viä yh­teyk­si­ä­kin löy­tyy, esi­mer­kik­si se, kun Kir­kon­ky­län työ­vä­e­nyh­dis­tys ha­lu­si lah­joit­taa työ­vä­en­ta­lon­sa rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le vuon­na 1935. Kir­jas­sa ku­va­taan myös 1970-lu­vun mur­ros­vai­heen ta­pah­tu­mia läh­tei­siin pe­rus­tu­en sekä iloi­taan yh­dis­tys­ten myö­hem­mis­tä vai­heis­ta.

Kup­sa­la ker­too, et­tä Ou­lun­sa­lon rau­ha­nyh­dis­tys­ten his­to­ri­a­han­ke on ol­lut vi­reil­lä alus­ta­vas­ti vuo­des­ta 2018 saak­ka, mut­ta vas­ta muu­ta­ma vuo­si sit­ten pe­rus­tet­tiin his­to­ri­a­työ­ryh­mät Ou­lun­sa­lon Sa­lon­pää­hän ja kir­kon­ky­lään his­to­ri­a­te­ok­sen te­ke­mis­tä var­ten.

– Ryh­mät poh­ti­vat eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja hank­keen to­teut­ta­mi­sek­si. Sa­lon­pääs­sä ha­lut­tiin oma jul­kai­su, ja niin­pä Sa­lon­pään Rau­ha­nyh­dis­tys jul­kai­si 100-vuo­tis­juh­las­sa jou­lu­kuus­sa 2025 ta­ri­na­kir­jan Yh­tei­nen mat­ka.

Sa­maan ai­kaan työ­ryh­mäs­sä val­mis­tel­tiin pu­heen­joh­ta­ja Mark­ku Sep­pä­sen joh­dol­la Kir­kon­ky­län ja Sa­lon­pään yh­dis­tys­ten vai­heis­ta ker­to­vaa var­si­nais­ta his­to­ri­a­kir­jaa.

– Mo­nien vai­hei­den jäl­keen pää­dyt­tiin sii­hen, et­tä kir­joit­tai­sin kir­jan run­ko­teks­tin. His­to­ri­a­teks­tin tu­lee pe­rus­tua läh­tei­siin, ja sik­si työ vaa­ti pal­jon ai­kaa. Kah­den vuo­den ajan olen­kin viet­tä­nyt tä­män hank­keen pa­ris­sa ai­na kun omal­ta työl­tä ja muil­ta kii­reil­tä on ai­kaa riit­tä­nyt. Hel­mi­kuus­sa 2025 olin kuu­kau­den vir­ka­va­paal­la saa­dak­se­ni ehy­en jak­son tut­ki­mus­työl­le, sa­moin vii­meis­te­ly­vai­hees­sa ly­hy­en ajan.

Kup­sa­lal­le oli tär­ke­ää, et­tä SRK tuli kir­jan kus­tan­ta­jak­si ja et­tä kir­ja jul­kais­taan SRK:n his­to­ri­a­sar­jas­sa.

– Kir­joit­ta­jan ase­mas­sa on hyvä saa­da teks­tis­tä asi­an­tun­te­va pa­lau­te lu­ku­ryh­mäs­sä ja toi­mi­tus­neu­vos­tos­sa. Li­säk­si kir­jan tai­ton ja graa­fi­sen suun­nit­te­lun teki SRK:lla Ar­ja Rau­ta­kos­ki ja hen­ki­lö­ha­ke­mis­ton Sirk­ka Leh­to. Hie­no het­ki oli se, kun sain tait­ta­jal­ta tie­don, et­tä kir­ja on pai­nos­sa.