Aino-Maria Huttu
Jyväskylä
Piispa kiitti vanhoillislestadiolaisia seurakunnan luottamustehtävien hoitamisesta, ja kannusti olemaan tulevaisuudessakin kirkon toiminnassa mukana.
Jyväskylän rauhanyhdistyksellä oli 19. syyskuuta odottava tunnelma, kun Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura, hänen vaimonsa Anni Peura sekä Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala saapuivat tutustumaan yhdistyksen toimintaan. Vierailun aikana myös keskusteltiin ajankohtaisista kirkollisista asioista ennen illan seuroja.
Paikalla oli rauhanyhdistyksen johtokunta sekä eri toimikuntien edustajia. Johtokunnan puheenjohtaja Juhani Karjalainen toivotti vieraat tervetulleeksi:
– Toivon, että tässä hetkessä olisi välitön ja leppoisa ilmapiiri.
Seurat toiminnan ydin
Toimikuntien esittelyn aloitti viestintätoimikunnan puheenjohtaja Mikko Jegoroff. Hän muistutti, että vanhoillislestadiolaisuus on herätysliike, jolle evankelisluterilainen kirkko on tärkeä. Paikalliset yhdistykset haluavat tehdä kunnioittavaa yhteistyötä kirkon kanssa. Molemminpuolista kiitosta jaettiin niin rippikoulutyöstä, luottamustehtävistä kuin koronan takia peruuntuneiden kevätseurojen järjestelyistä.
Aika muuttuu, ja yhdistyksen toimintaa kehitetään sen mukaan. Toiminnan ytimenä ovat edelleen seurat. Kirkon ja rauhanyhdistyksen yhteistyötä helpottamaan on nimetty rippikouluyhdyshenkilö, joka hoitaa yhteydenpitoa paikalliseen seurakuntaan rippikoulun aikana. Tästä erityisesti kirkkoherra Arto Viitala iloitsi.
Myös esimerkiksi perhe- ja diakoniatoimikunta sekä rekrytointi- ja varainhankintatoimikunta tekevät tärkeää työtä yhdistyksen hyväksi. Viime kevään aikana rauhanyhdistys laajensi tiedottamista eri kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan.
Piispa kannusti kirkon toimintaan
Toiminnan esittelyn aikana piispaa ilahdutti vakaa, esimerkillinen ja monipuolinen osaaminen niin keittiön kuin talouden puolella. Omassa tervehdyksessään Simo Peura kiitti vanhoillislestadiolaisia seurakunnan luottamustehtävien hoitamisesta.
Hän kannusti tulevaisuudessakin osallistumaan jumalanpalveluksiin sekä pyrkimään kirkollisiin tehtäviin aina seurakunnan hallintoon saakka. Samalla hän nosti esille ajankohtaisen huolen siitä, miten tulevaisuudessa suhtaudutaan kirkon ytimeen eli kokoavaan toimintaan, luterilaiseen uskon perinteeseen sekä sakramenttien merkitykseen.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys