Han­nu Ran­ta­la

La­pua

Sa­naa kan­nat­taa ju­lis­taa roh­ke­as­ti. On tär­ke­ää, et­tä seu­ra­kun­ta tun­nis­taa saar­nas­ta Hy­vän Pai­me­nen ää­nen.

Ete­lä-Poh­jan­maan pu­hu­jat ja puo­li­sot ko­koon­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti kes­kus­te­le­maan us­kon ky­sy­myk­sis­tä ja vir­voit­tu­maan us­kos­sa. Lau­an­tai­na 11. maa­lis­kuu­ta kes­kus­te­luil­ta jär­jes­tet­tiin La­pu­an seu­ra­kun­ta­ta­lol­la. Ti­lai­suu­den alus­sa muis­tet­tiin le­poon pääs­sei­tä pu­hu­jia Ant­ti Hyy­tis­tä sekä SRK:n joh­to­kun­nan en­tis­tä pu­heen­joh­ta­jaa Mat­ti Tas­ki­laa.

Alus­tuk­sen piti Pent­ti Sau­lio ai­hees­ta Saar­naa sa­naa so­pi­val­la ja so­pi­mat­to­mal­la ajal­la (2. Tim. 4:2.). Hän taus­toit­ti alus­tuk­ses­sa maal­lis­tu­mis­ke­hi­tyk­sen vai­ku­tuk­sia: kirk­koon kuu­luu yhä vä­hem­män ih­mi­siä, lain­sää­dän­tö ir­taan­tuu Ju­ma­lan sa­nan ar­vois­ta ja Ju­ma­lan sa­nan ar­vo­val­ta ky­see­na­lais­te­taan laa­jem­min­kin. Us­kon asi­ois­ta pu­hu­mi­nen voi­daan ko­kea louk­kaa­va­na.

Sau­li­on vir­si­va­lin­nat ti­lai­suu­teen, Häm­men­nys val­taa usein ta­jun­tam­me ja Tai­vaas­sa, rat­ki tai­vaas­sa ku­vas­ta­vat osu­vas­ti tä­män ajan ja tu­le­van tai­vas­ko­din vas­ta­koh­tai­suut­ta.

Suo­raa pu­het­ta
kai­va­taan

Sau­lio mai­nit­si tär­keim­mäk­si asi­ak­si saar­nas­ta, et­tä se Py­hän Hen­gen vai­kut­ta­ma­na ”vas­taa seu­ra­kun­nan hen­keen”.

– Saar­na on vuo­ro­pu­he­lua seu­ra­kun­nan kans­sa ja seu­ra­kun­ta tun­nis­taa Hy­vän Pai­me­nen ää­nen, vaik­ka saar­na oli­si­kin pu­hu­jan mie­les­tä heik­ko ja va­ja­vai­nen, alus­ta­ja toi il­mi.

Kes­kus­te­lus­sa nou­si esil­le, et­tä ar­vos­te­lun koh­teek­si jou­tu­mi­sen pe­los­sa pu­hu­jal­la voi ol­la ar­kuus pu­hua käy­tän­nön asi­ois­ta nii­den oi­keil­la ni­mil­lä. Eri­tyi­ses­ti nuo­ret kui­ten­kin kai­paa­vat suo­raa pu­het­ta, sil­lä uu­det su­ku­pol­vet koh­taa­vat van­hem­mil­le tu­tut asi­at uu­si­na. Vai­kei­den asi­oi­den kä­sit­te­lyyn on myös mui­ta hy­viä mah­dol­li­suuk­sia, ku­ten nuor­te­nil­lat tai kah­den­vä­li­set kes­kus­te­lut.

Seu­ro­ja kan­nat­taa
jär­jes­tää

Pu­heen­vuo­ros­sa pu­hu­jaa ver­rat­tiin lin­tu­koi­raan, joka opas­taa met­säs­tä­jää nä­ke­mään saa­liin puun ok­sal­la. Kun saar­na vas­taa hen­keen, sitä on hyvä kuun­nel­la, ku­ten met­säs­tä­jä koi­ran hauk­ku­mis­ta.

Kes­kus­te­luis­sa tuli esil­le oma­koh­tai­nen ko­ke­mus sii­tä, et­tä seu­ro­ja kan­nat­taa jär­jes­tää, vaik­ka kuu­li­joi­ta oli­si vä­hän. Ju­ma­la löy­tää yh­den­kin, joka on pa­ran­nuk­sen tar­pees­sa.

Ko­koon­tu­mi­set ko­e­taan tär­kei­nä, sil­lä ne ra­ken­ta­vat yh­teis­tä rak­kaut­ta.

– Puo­li­son teh­tä­vä pu­hu­jan lä­him­pä­nä saat­ta­ja­na on mer­kit­tä­vä, ja sik­si on tär­ke­ää, et­tä puo­li­sot on kut­sut­tu mu­kaan, Sau­lio to­te­si alus­tuk­ses­sa.

Sie­lua ruok­ki­va il­ta

Il­lan ai­ka­na käy­tiin myös va­pai­ta kes­kus­te­lu­ja.

– Mi­kään ei ole muut­tu­nut, vaan sama toi­vo kan­taa mei­tä edel­leen, Ant­ti Tur­pei­nen Lap­pa­jär­vel­tä to­te­si huo­man­neen­sa.

– Il­ta oli sie­lua ruok­ki­va, tän­ne kan­nat­taa ai­na läh­teä, ker­toi Ou­ti Jo­ki­ta­lo.