JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Syyskuun testamentti on tänään 500-vuotias

Uutiset
21.9.2022 10.00

Juttua muokattu:

23.9. 14:39
2022092314392920220921100000

Pek­ka Kin­nu­nen

Mart­ti Lut­he­rin en­sim­mäi­nen Uu­den tes­ta­men­tin kään­nös il­mes­tyi 500 vuot­ta sit­ten 21. syys­kuu­ta vuon­na 1522, ja se sai jul­kai­su­a­jan­koh­tan­sa mu­kaan ni­men Syys­kuun tes­ta­ment­ti. Se joh­ti Raa­ma­tun kään­nös­työ­hön, jol­la on ol­lut pe­rus­ta­va vai­ku­tus koko eu­roop­pa­lai­seen elä­mään ja yh­teis­kun­taan. Se ava­si ovet hen­gel­li­sel­le elä­mäl­lä, kun jo­kai­nen saat­toi omal­la äi­din­kiel­lään lu­kea, kuul­la ja us­koa Ju­ma­lan lu­pauk­set.

Työ al­koi Wart­bur­gin ri­ta­ri­lin­nas­sa

Tou­ko­kuus­sa vuon­na 1521 Lut­her vie­tiin pii­loon Wart­bur­gin lin­naan, sil­lä hä­nen hen­ke­än­sä uhat­tiin us­kon täh­den. Lut­her tun­si ole­van­sa Wart­bur­gis­sa kuin Jo­han­nes Pat­mos-luo­dolla.

Tämä Wart­bur­gin lin­nas­sa vie­tet­ty ai­ka oli Lut­he­ril­le vil­kas­ta kir­jal­li­sen työn ai­kaa. Häm­mäs­tyt­tä­vin saa­vu­tus sil­tä ajal­ta oli Uu­den tes­ta­men­tin kään­tä­mi­nen sak­san kie­lel­le. Hän aloit­ti työn­sä jou­lu­kuun puo­li­vä­lis­sä vuon­na 1521, ja työ oli val­mis hä­nen pa­la­tes­saan Wit­ten­ber­giin 6. maa­lis­kuu­ta 1522. To­sin se ei vie­lä ol­lut pai­no­val­mis. Lut­her käyt­ti vie­lä pari kuu­kaut­ta kä­si­kir­joi­tuk­sen täy­den­tä­mi­seen ja pa­ran­ta­mi­seen Me­lanch­to­nin avul­la. Uu­den tes­ta­men­tin pai­no­työ oli val­mis syys­kuun 21. päi­vä­nä vuon­na 1522.

Tut­ki­muk­ses­sa on to­det­tu, et­tä Lut­her käyt­ti kään­nös­työs­sään la­ti­nan­kie­lis­tä raa­mat­tua, Vul­ga­taa, ja Eras­muk­sen toi­mit­ta­maa la­ti­nan- ja krei­kan­kie­lis­tä Uut­ta tes­ta­ment­tia vuo­del­ta 1516. Sak­san kie­len osal­ta tut­ki­jat pai­not­ta­vat kir­kol­lis­ta tra­di­ti­o­ta, joka si­säl­si eri­lai­sia kään­net­ty­jä raa­ma­tun­teks­te­jä.

Lut­he­rin raa­ma­tun­kään­nös­työ jat­kui Syys­kuun tes­ta­men­tin jäl­keen koko hä­nen lop­pu­e­lä­män­sä ajan. En­sim­mäi­nen ko­ko­raa­mat­tu val­mis­tui vuon­na 1534. Työn ai­ka­na hä­nel­lä oli apu­naan ko­mi­tea ja kään­nös­tä ke­hi­tet­tiin koko ajan, sa­moin esi­pu­hei­ta ja reu­na­se­li­tyk­siä Van­haan ja Uu­teen tes­ta­ment­tiin sekä yk­sit­täi­siin raa­ma­tun­kir­joi­hin.

Kris­tus on Raa­ma­tun Her­ra ja ku­nin­gas

Syys­kuun tes­ta­ment­tiin si­säl­tyi jo Uu­den tes­ta­men­tin esi­pu­he. Sii­nä Lut­her se­lit­tää kes­keis­tä aja­tus­ta, et­tä Kris­tus on Raa­ma­tun Her­ra ja ku­nin­gas, ja Ju­ma­lan il­moi­tus­ta, joka omis­te­taan us­kol­la: ”Van­ha tes­ta­ment­ti on kir­ja, jo­hon Ju­ma­lan laki ja käs­kyt on kir­joi­tet­tu, sekä niin hy­vin nii­den his­to­ria, jot­ka ovat ne pi­tä­neet kuin myös nii­den, jot­ka ei­vät ole nii­tä pi­tä­neet. Sa­moin myös Uu­si tes­ta­ment­ti on kir­ja, jo­hon evan­ke­liu­min ja Ju­ma­lan lu­paus­ten li­säk­si on kir­joi­tet­tu nii­den his­to­ria, jot­ka us­ko­vat ja jot­ka ei­vät us­ko.”

Sit­ten hän se­lit­tää, mitä evan­ke­liu­mi on: ”Evan­ke­liu­mi on kreik­ka­lai­nen sana, joka mer­kit­see: hyvä sa­no­ma, hyvä tie­to, hyvä uu­ti­nen, hyvä ju­lis­tus, jos­ta lau­le­taan, pu­hu­taan ja iloi­taan. Kun Daa­vid voit­ti suu­ren Gol­ja­tin, hyvä sa­no­ma ja ilah­dut­ta­va uu­ti­nen le­vi­si­vät Juu­dan kan­san kes­kuu­teen sii­tä, et­tä hei­dän hir­vit­tä­vä vi­hol­li­sen­sa oli sur­mat­tu ja hei­dät oli saa­tet­tu pe­las­tet­tui­na iloon ja rau­haan.”

Pro­fee­tat ovat jo tätä evan­ke­liu­mia saar­nan­neet: ”Nyt Ju­ma­la on vah­vis­taak­seen tätä us­koa lu­van­nut tä­män evan­ke­liu­min ja tes­ta­men­tin usein Van­has­sa tes­ta­men­tis­sa pro­fee­toi­den kaut­ta. Täs­sä mie­les­sä Paa­va­li sa­noo (Room. 1): 'Minä olen ero­tet­tu ju­lis­ta­maan Ju­ma­lan evan­ke­liu­mia, jon­ka hän on edel­tä lu­van­nut pro­feet­to­jen­sa kaut­ta py­his­sä kir­joi­tuk­sis­sa hä­nen Po­jas­tan­sa, joka li­han puo­les­ta on syn­ty­nyt Daa­vi­din sie­me­nes­tä.'”

Lut­her se­lit­tää esi­pu­hees­saan, et­tä en­sim­mäi­nen evan­ke­liu­mi saar­nat­tiin syn­tiin­lan­kee­muk­sen jäl­keen (1. Moos. 3): "'Ja minä pa­nen vai­non si­nun ja vai­mon vä­lil­le ja si­nun sie­me­ne­si ja hä­nen sie­me­nen­sä vä­lil­le, se on pol­ke­va rik­ki si­nun pää­si ja sinä olet pis­tä­vä sitä kan­ta­pää­hän.' Kris­tus on tämä vai­mon sie­men, hän on pol­ke­nut rik­ki per­ke­leen pään, s.o. syn­nin, kuo­le­man, hel­ve­tin ja kai­ken sen voi­man, sil­lä il­man tätä sie­men­tä ei ku­kaan voi vält­tää syn­tiä, kuo­le­maa ja hel­vet­tiä.”

Van­ha tes­ta­ment­ti käyt­tää Kris­tuk­ses­ta myös ni­meä Aab­ra­ha­min sie­men: ”Edel­leen Ju­ma­la lu­pa­si Aab­ra­ha­mil­le (1. Moos.): Ja si­nun sie­me­nes­sä­si tu­le­vat siu­na­tuik­si kaik­ki kan­sat maan pääl­lä. Kris­tus on Aab­ra­ha­min sie­men, Paa­va­li sa­noo (Gal. 3), joka on siu­nan­nut koko maa­il­maa evan­ke­liu­min kaut­ta. Sil­lä mis­sä ei ole Kris­tus­ta, siel­lä on vie­lä ki­rous, joka tuli Aa­da­min ja hä­nen las­ten­sa osak­si, kun hän oli syn­tiä teh­nyt, et­tä he kaik­ki oli­si­vat syn­nin, kuo­le­man ja hel­ve­tin alai­sia.”

Evan­ke­liu­min sa­no­ma kuu­luu esi­pu­heen mu­kaan Kris­tuk­sen val­ta­kun­nas­ta: ”Tämä on Kris­tuk­sen val­ta­kun­ta, jos­ta evan­ke­liu­mi kuu­luu, ian­kaik­ki­nen val­ta­kun­ta, elä­män, au­tuu­den ja van­hurs­kau­den val­ta­kun­ta, jo­hon si­säl­le pää­se­vät syn­nin ja kuo­le­man van­keu­des­ta kaik­ki, jot­ka us­ko­vat.”

Nämä ja muut ope­tuk­set ovat laa­jas­ti opet­ta­neet us­koa ja Ju­ma­lan van­hurs­kaut­ta mei­dän­kin kan­sam­me kes­kel­lä ja val­mis­ta­neet tie­tä Kris­tuk­sen val­ta­kun­nan sa­no­mal­le ih­mis­ten sy­dä­miin.

Sa­nat poi­mit­tiin kan­sal­ta

Noin kym­me­nen vuot­ta myö­hem­min Lut­her kir­joit­ti ”Len­to­kir­ja­sen kään­tä­mi­ses­tä” (WA 30,2). Hän vas­ta­si sii­nä kään­tä­mi­sen­sä vas­tus­ta­jil­le: ”Ei saa ky­syä la­ti­nan kie­len kir­jai­mil­ta, mi­ten sak­saa pi­tää pu­hua, ku­ten nämä aa­sit te­ke­vät, vaan täy­tyy ky­syä per­heen äi­dil­tä, ka­dul­la leik­ki­vil­tä lap­sil­ta, to­ril­la kul­ke­val­ta ta­val­li­sel­ta mie­hel­tä ja kuun­nel­la tark­kaan, mi­ten he pu­hu­vat ja kään­tää sen mu­kaan, niin sil­loin he ym­mär­tä­vät ja huo­maa­vat, et­tä hei­dän kans­saan pu­hu­taan sak­saa.”

Yk­si esi­merk­ki Lut­he­rin kään­nös­pe­ri­aat­teis­ta Psal­mis­ta 69:19 ”Sinä olet van­gik­si ot­ta­nut van­keu­den” (Bib­lia): ”Tä­hän oli­si hyvä sak­san­kie­li­nen kään­nös: Sinä olet van­git va­paut­ta­nut. Mut­ta se on lii­an heik­ko ei­kä an­na sitä hie­noa, ri­kas­ta si­säl­töä, joka on heb­re­an kie­les­sä: ”Sinä olet van­gik­si ot­ta­nut van­keu­den.” Sitä ei tule ym­mär­tää, et­tä Kris­tus on va­paut­ta­nut van­gi­tut, vaan myös ot­ta­nut ja van­gin­nut van­keu­den, niin et­tei se kos­kaan voi mei­tä van­gi­ta ja si­ten se on ian­kaik­ki­nen va­pah­dus, et­tei mei­tä enää kuo­le­ma voi pi­tää, syn­ti syyt­tää ei­kä laki enää voi tuo­mi­ta omaa­tun­toa. Sik­si mei­dän täy­tyy pi­tää oman­tun­non loh­du­tuk­se­na sel­lai­set sa­nat, tot­tua sel­lai­siin ja an­taa ti­laa heb­re­an kie­lel­le, kun se te­kee pa­rem­min kuin mei­dän sak­san kie­lem­me.”

Työl­lä on ol­lut suu­ri mer­ki­tys

Kään­nös­työl­lä oli suu­ri mer­ki­tys koko Eu­roo­pas­sa. Kään­tä­jät käyt­ti­vät pää­sään­töi­ses­ti hä­nen il­mai­su­jaan kään­tä­es­sään Raa­mat­tua omal­le kie­lel­leen. Sa­moin hä­nen kir­joit­ta­man­sa Raa­ma­tun esi­pu­heet ja reu­na­se­li­tyk­set vä­lit­ti­vät tä­män raa­mat­tu­nä­ke­myk­sen eu­roop­pa­lai­sil­le kan­soil­le.

Lut­he­rin raa­ma­tun­kään­nök­sen seu­rauk­se­na il­mes­tyi­vät kan­san­kie­li­set kään­nök­set Alan­ko­mais­sa vuon­na 1526, Rans­kas­sa 1530, Un­ka­ris­sa 1590, Tans­kas­sa 1550, Is­lan­nis­sa 1584, Ruot­sis­sa 1541 ja Suo­mes­sa Uu­si tes­ta­ment­ti 1548 ja koko Raa­mat­tu 1642, joka tänä vuon­na täyt­tää 380 vuot­ta. Bal­ti­an mai­den raa­ma­tun­kään­nök­set vii­väs­tyi­vät so­tien ja mui­den on­net­to­muuk­sien ta­kia. Näi­den kan­san­kie­lis­ten kään­nös­ten kaut­ta Lut­he­rin kään­nös­työ on vai­kut­ta­nut laa­jas­ti ja sy­väs­ti koko ny­kyi­sen EU:n alu­ee­seen.

Vai­ku­tuk­set ei­vät ol­leet pel­käs­tään hen­gel­li­siä. Kult­tuu­rin ke­hit­ty­mi­sen kan­nal­ta kes­keis­tä oli, et­tä myös lu­ku­tai­don opet­ta­mi­seen alet­tiin pa­nos­taa: jo­kai­sen tuli saa­da lu­kea Ju­ma­lan sa­naa omal­la äi­din­kie­lel­lään. Sen vä­lil­li­nen vai­ku­tus Eu­roo­pan hen­ki­seen ja hen­gel­li­seen elä­mään on kiis­ta­ton.

Kan­san­kie­li­nen Raa­mat­tu il­mes­tyi mo­nel­la eu­roop­pa­lai­sel­la kie­lel­lä Lut­he­rin kään­nök­sen poh­jal­ta. Myös suo­ma­lai­set sai­vat omal­la kie­lel­lä vuon­na 1548 Uu­den tes­ta­men­tin ja vuon­na 1642 koko Raa­ma­tun. Il­mi­ö­tä voi pi­tää kuin rä­jäh­dyk­se­nä, joka vai­kut­ti laa­jal­le alu­eel­le Eu­roo­pas­sa, myös sen syr­jäi­sim­piin seu­tui­hin.

4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys