JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Avi­o­liit­to

Aiemmat blogit
25.2.2017 6.40

Au­to­kau­pat teim­me lau­an­tai­na. Saim­me juu­ri ja juu­ri mak­se­tuk­si Volks­wa­gen Je­tan kä­si­ra­han, me, va­rus­mies ja opis­ke­li­ja. Sun­nun­tai­na ajoim­me au­tom­me pää­kau­pun­ki­seu­dul­le, ja maa­nan­tai-aa­mu­na var­hain tör­mä­sin sil­lä va­lai­sin­pyl­vää­seen, PAM! Kas­koa au­tos­sam­me ei tie­ten­kään ol­lut, ja au­ton keu­la muis­tut­ti maa­il­man­lop­pua, noin ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä.

”Mur­he­mie­lin, kyy­ne­löi­den” kä­vin ko­tia koh­ti, eräs­tä lau­lun­te­ki­jää lai­na­ten. Mie­tin, mitä ta­pah­tuu, kun sel­vi­ää, mil­lai­sen ka­tast­ro­fin olin ai­heut­ta­nut. Mut­ta vas­tas­sa oli­kin loh­du­tus­ta. Sain op­pi­tun­nin elä­mä­na­si­oi­den tär­keys­jär­jes­tyk­ses­tä. Sain op­pi­tun­nin rak­kau­des­ta ja avi­o­lii­tos­ta, kun vai­mo­ni to­te­si, et­tä olen kor­vaa­ma­ton ja ra­kas. Aloin hiu­kan lai­das­ta ym­mär­tää, mitä puo­li vuot­ta van­ha avi­o­liit­tom­me par­haim­mil­laan voi ol­la. Kun ih­mi­nen saa mais­taa ar­moa, hän kes­tää hiu­kan to­tuut­ta­kin. Kir­ve­lin mie­lin lo­pe­tim­me vai­mo­ni pit­kä­ai­kai­sen sääs­tö­hen­ki­va­kuu­tuk­sen ja mak­soim­me suo­lai­sen au­ton­kor­jaus­las­kun.

Avi­o­liit­to on kä­sit­tä­mät­tö­män hyvä sys­tee­mi, on­han se Ju­ma­lan an­ta­ma. Sii­nä ih­mi­nen suos­tuu toi­seen ih­mi­seen kaik­ki­neen päi­vi­neen. Vih­ki­ky­sy­myk­sis­sä ky­sy­tään, tah­too­ko Pet­ri ot­taa Mai­jun juu­ri täl­lai­se­na, jol­lai­sek­si Ju­ma­la Mai­jun teki. Ja päin­vas­toin. Ky­sy­mys­muo­dos­sa ei ole yh­tään jos-, sit­ku- tai mut­ku-si­vu­lau­set­ta tai lau­seen­vas­ti­ket­ta. Ju­ma­lan mie­hel­le ja nai­sel­le an­ta­ma lah­ja, avi­o­rak­kaus, ei ase­ta eh­to­ja.

Tuo rak­kaus ei ra­kas­ta puo­li­soa ”kol­men vuo­den kou­lu­tu­soh­jel­man” jäl­keen, jol­loin toi­nen on muo­kat­tu mie­lei­sek­si. Se ei ra­kas­ta tois­ta sit­ten, kun talo on ko­ko­naan imu­roi­tu, myös vaa­te­huo­neen hen­ka­ri­vaat­tei­den al­ta. Tai niin kau­an, kun ei ole har­maa­ta hiuk­sis­sa tai ras­kaus­ki­lo­ja vyö­tä­röl­lä. Se ra­kas­taa, vaik­ka mie­hel­lä ei ole iso­ja mus­ke­lei­ta ja hän nos­taa noin 38 ki­loa pen­kis­tä. Se ra­kas­taa, kos­ka se on rak­kaut­ta. Rak­kaus ei käy kaup­paa ajan­käy­töl­lä, hel­lyy­del­lä tai toi­sen hy­väk­sy­mi­sel­lä. Rak­kaus on epäit­sek­kyy­den il­men­ty­mä. Se on pit­kän­mat­kan juok­sua, jos­sa tär­kein­tä on toi­sen me­nes­tys. Mei­naan lä­käh­tyä, kun luen Ju­ma­lan sa­nas­ta mitä kaik­kea rak­kaus on. Tuol­lai­seen rak­kau­teen en ky­ke­ne, vaik­ka mi­ten yrit­täi­sin. Riit­tää­kö jos tah­don?

Avi­o­rak­kaus on elä­män­mit­tai­nen kou­lu. Mat­kal­la saan op­pia, et­tä rak­kaus kes­tää huo­nos­ti sitä, et­tä kä­ve­len toi­sen yli ja ohi, vä­lit­tä­mät­tä hä­nen tar­peis­taan. Saan ko­kea, et­tä rak­kaus kyl­lä kes­tää ta­kais­ku­ja, mut­ta ei vä­lin­pi­tä­mät­tö­myyt­tä. Rak­kaus kes­tää rii­to­ja­kin, mut­ta huo­nos­ti an­teek­si­an­ta­mat­to­muut­ta. Rak­kaus vaa­tii sitä, et­tä minä me­nen pei­lin eteen ja ky­syn: toi­min­ko minä oi­kein? Rak­kaus ke­hot­taa pyy­tä­mään ja an­ta­maan an­teek­si. Sy­dä­mes­tä.

Har­ri Vä­hä­jylk­kä

Samalla Puolella – Elina Ja Harri Vähäjylkkä
Löysimme toisemme nuorina ja saimme vuosien myötä suuren perheen. Yhä edelleen opettelemme avioliittoa, sen ihanuutta ja kamaluutta. Tässä yhteisessä blogissamme käsittelemme rakkauden, avioliiton ja perheen teemoja omasta kokemuksestamme käsin, selkokielellä, päällimmäisenä ilo Jumalan antamasta lahjasta ja elämänmittaisesta tehtävästä. Palautetta blogistamme voi antaa osoitteeseen emvahajylkka@gmail.com.
18.1.2020

Hän on lä­het­tä­nyt mi­nut ju­lis­ta­maan Her­ran rie­mu­vuot­ta, päi­vää, jona Ju­ma­lam­me an­taa pal­kan. Hän on lä­het­tä­nyt mi­nut loh­dut­ta­maan kaik­kia mur­heel­li­sia. Jes. 61:2

Viikon kysymys