JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Oi­ke­aan suun­taan

Aiemmat blogit
10.9.2015 7.08

Olet­ko kos­kaan ek­sy­nyt? Olet­ko hu­kan­nut suun­nan niin, et­tet tie­dä, min­ne päin pi­täi­si kul­kea? Voi ol­la, et­tä olet ol­lut ai­van var­ma suun­nas­ta, mut­ta se on osoit­tau­tu­nut myö­hem­min täy­sin vää­räk­si.

Mi­nun äi­ti­ni osa­si ek­sy­mi­sen tai­don. Ha­kies­saan nuo­re­na tyt­tö­nä leh­miä lai­tu­mel­ta hän yrit­ti oh­ja­ta leh­mät omas­ta mie­les­tään oi­ke­aan suun­taan. Leh­mät ei­vät kui­ten­kaan nou­dat­ta­neet äi­din oh­jaus­ta, vaan kul­ki­vat mää­rä­tie­toi­ses­ti tut­tua na­vet­taa koh­den.

Har­mik­se­ni olen huo­man­nut, et­tä olen pe­ri­nyt äi­ti­ni suun­ta­vais­ton. Näin syk­syi­sin se har­mit­taa eri­tyi­ses­ti. Met­säs­sä liik­ku­mi­set täy­tyy teh­dä tar­kan suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti. Mie­lel­lään jopa niin, et­tä alue ra­joit­tuu tie­hen jo­kai­sel­ta suun­nal­ta, ei­kä alue saa ol­la ko­vin laa­ja. Mar­ja­reis­sut ovat jää­neet pa­kos­ta­kin vä­häi­sik­si.

Ek­sy­mi­nen on mi­nul­le ai­na pe­lot­ta­vaa. Se voi ta­pah­tua muu­al­la­kin kuin met­säs­sä kul­kies­sa. Voim­me ol­la ek­syk­sis­sä myös omas­sa elä­mäs­säm­me. Saa­tam­me har­hail­la sin­ne sun tän­ne et­sien paik­kaa mi­hin aset­tua. Voi ol­la, et­tem­me edes tie­dä, mikä meil­le on hy­väk­si tai mitä lop­pu­jen lo­puk­si tah­dom­me.

Eri­tyi­ses­ti nuor­ten ih­mis­ten elä­mään liit­tyy mo­nes­ti har­hai­lua. Et­si­tään omaa tie­tä ja sitä oi­ke­aa suun­taa elä­mäl­le. Jot­kut voi­vat kul­kea lau­man mu­ka­na tie­tä­mät­tä tai edes ajat­te­le­mat­ta, mikä oli­si mie­lui­sam­pi vaih­to­eh­to. Joil­le­kin har­hai­lus­ta on muo­dos­tu­nut elä­män­ta­pa. Har­hai­lu kui­ten­kin lop­puu, kun löy­tyy tar­kal­leen juu­ri it­sel­le so­pi­va pää­mää­rä. Sen seu­rauk­se­na al­ka­vat tien­viit­to­jen teks­tit kir­kas­tua ja mää­rä­tie­toi­suus sii­vit­tää as­ke­lei­ta.

Us­ko­mi­sen asi­ois­sa­kin ta­pah­tuu vä­lil­lä har­hai­lua. Pol­ku saat­taa hä­mär­tyä het­kek­si tai ol­la tyys­tin hu­kas­sa. Oi­kea suun­ta saat­taa tun­tua ai­van vää­räl­tä ja vää­rä suun­ta oi­ke­al­ta. Sil­loin on tär­ke­ää, et­tä us­ko­nys­tä­vät toi­mi­vat tien­viit­toi­na ja tart­tu­vat kä­des­tä. He oh­jaa­vat oi­ke­aan suun­taan, rak­kaas­ti ja lem­pe­äs­ti, kun­nes oi­kea pol­ku löy­tyy.

Tun­tuu tur­val­li­sel­ta kul­kea oi­ke­aa pää­mää­rää koh­ti.

SirkkaSuominen
Olen yli viisikymppinen nainen ja olen kasvattanut omat lapseni aikuisiksi. Minulla on kuusi lasta ja kuusi lastenlasta. Olen asunut monissa eri paikoissa ja työskennellyt koko aikuisikäni yhdessä ja samassa paikassa. Voit antaa minulle palautetta blogistani osoitteeseen sirkka.suo@gmail.com.
28.2.2020

Sy­vyy­des­tä minä huu­dan si­nua, Her­ra. Her­ra, kuu­le mi­nun ää­ne­ni. Ps. 130:1-2

Viikon kysymys