JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Aiemmat blogit

Vanhusko turhake?

19.4.2014 10.07

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140419100700

Pre­si­dent­ti Tar­ja Ha­lo­nen käyt­ti sa­naa tur­ha­ke van­huk­ses­ta, jon­ka hoi­dos­ta ai­o­taan sääs­tää ra­joit­ta­mal­la esi­mer­kik­si ves­sa­käyn­te­jä. Ha­lo­nen sa­noi, et­tä hä­nen hiuk­sen­sa nou­si­vat pys­tyyn kuul­les­saan, et­tä van­hus­ta koh­del­laan tur­hak­kee­na.

Suo­men luon­non­suo­je­lu­lii­ton mu­kaan tur­ha­ke on tur­ha ja tar­pee­ton ta­va­ra tai lai­te. Tur­ha­ke on hyö­dyk­keen vas­ta­koh­ta. Suo­men Luon­to­leh­den suo­rit­ta­man lu­ki­ja­ää­nes­tyk­sen 2013 Vuo­den tur­ha­ke oli ha­jus­tet­tu ros­ka­pus­si.

Mi­nun­kin vä­häi­set hiuk­se­ni nou­si­vat pys­tyyn lu­kies­sa­ni van­huk­siin koh­dis­tu­vas­ta sääs­tö­suun­ni­tel­mas­ta. Ves­sa­käyn­nit, hen­ki­lö­koh­tai­nen hy­gie­nia, ruo­kai­lu­tau­ot ja ul­koi­lu kuu­lu­vat ih­mi­sen hen­ki­lö­koh­tai­seen, jo­ka­päi­väi­seen hy­vin­voin­tiin, ih­mi­syy­teen ja iden­ti­teet­tiin. Jos näi­tä ru­ve­taan ra­joit­ta­maan, puu­tu­taan ih­mi­soi­keuk­siin. Van­huk­ses­ta tu­lee tur­ha­ke, tar­pee­ton, jota saa koh­del­la hyö­dyk­keen vas­ta­koh­ta­na.

Elä­ke­läis­ten (65 vuot­ta täyt­tä­neet), ikään­ty­vien (65–75), iäk­käi­den (75–85), van­ho­jen (85 täyt­tä­neet) ja van­hus­ten (90 täyt­tä­neet) mää­rä kas­vaa maas­sam­me no­pe­as­ti. Pro­fes­so­ri Sirk­ka-Lii­sa Ki­ve­län mu­kaan van­huk­sia ovat siis vas­ta 90-vuo­ti­aat. Moni meis­tä elää jopa yli sa­ta­vuo­ti­aak­si. Van­hus-ni­mi­tys­tä­kin on ru­vet­tu jo ai­ko­ja sit­ten kart­ta­maan. Van­hain­ko­te­ja ei enää ole, on Nes­to­rei­ta ja Se­ni­o­ri­ko­te­ja, Las­ke­van au­rin­gon ma­jo­ja, ja niin edel­leen. Mut­ta on­ko niin, et­tä ih­mi­nen on sen ikäi­nen kuin it­sen­sä tun­tee?

Kuin­ka moni eläk­keel­le siir­ty­nyt ko­kee it­sen­sä tur­hak­keek­si? Muis­tan usein edes­men­nyt­tä, vi­taa­lis­ta ro­vas­tia, joka eläk­keel­le jää­ty­ään to­te­si ala­ku­loi­se­na: ”Mi­nus­ta on tul­lut nyt raak­ki.” Raak­ki on sel­lai­nen puu, pöl­li, joka ei kel­paa par­kat­ta­vak­si ei­kä pi­noon vaan se hei­te­tään si­vuun vaik­ka­pa polt­to­puuk­si. Raak­ki on täs­sä ta­pauk­ses­sa tur­hak­keen sy­no­nyy­mi.

Käy­te­tään­kö ny­kyi­sin pal­jon pu­hut­tua elä­ke­läis­ten elä­män­ko­ke­mus­ta ja tie­to­tai­toa hy­väk­si työ­pai­koil­la? Me­nee­kö seu­ra­kun­ta kon­kurs­siin, jos se pyy­tää eläk­keel­le jää­nyt­tä työn­te­ki­jään­sä pal­ve­le­maan sil­loin täl­löin? Kuin­ka moni luis­kah­taa eläk­keel­le jää­ty­ään tar­peet­to­muu­teen ja tur­hau­tu­nei­suu­teen, jota hän yrit­tää peit­tää pu­hu­mal­la elä­ke­läi­sen kii­rees­tä?

Van­hat ja van­huk­set ovat su­ku­pol­vea, joka loi pe­rus­tan hy­vin­voin­ti-Suo­mel­lem­me. He an­sait­se­vat kai­ken mah­dol­li­sen hoi­don ja vä­lit­tä­mi­sen. Työ­sar­ka on val­ta­va. Kä­vin vas­ti­kään ter­veh­ti­mäs­sä van­hus­ta. Hän oli re­aa­li­a­jas­sa, oli tyy­ty­väi­nen ruo­kaan­sa ja pe­rus­hoi­toon­sa. Ky­säi­sin ohi­men­nen, mil­loin hän on käy­nyt ul­ko­na.

– Ei koko vuo­te­na, hän sa­noi.

Jär­ky­tyin. EU- di­rek­tii­vit mää­rää­vät ko­tie­läi­mil­le pa­kol­li­sen ul­koi­lut­ta­mi­sen. Ha­lu­an­ko täl­lai­sen van­huu­den it­sel­le­ni?

On ol­lut lii­kut­ta­vaa ta­va­ta us­ko­vai­sia nuo­ria, jot­ka ovat va­paa­eh­toi­ses­ti il­moit­tau­tu­neet vie­rai­le­maan yk­si­näis­ten van­hus­ten luo­na. Luu­len, et­tä nämä nuo­ret saa­vat koh­taa­mi­sis­taan myös it­sel­leen voi­maa. He saat­ta­vat kuul­la, kun van­hus sa­noo:

– On­ko Ju­ma­la mi­nut hy­län­nyt, kun ei jo kor­jaa pois? Mitä vir­kaa mi­nul­la on enää?

Luu­len, et­tä nuo­ret loh­dut­ta­vat tä­hän ta­paan:

– Et ole tur­ha­ke. Si­nua tar­vi­taan. Ru­kouk­si­a­si tar­vi­taan. Elä­män­vii­saut­ta­si tar­vi­taan. Ja Ju­ma­la lu­paa kan­taa lop­puun as­ti, ”van­huu­teen ja har­mau­teen as­ti”.

ErkkiPiri
Olen syntynyt ja kasvanut Pirinrannan kylässä. Elämäntyöni olen tehnyt eritysopettajana ja pappina. Siikalatvalla olin kirkkoherrana kymmenkunta vuotta ja samalla kahdeksan vuotta Raahen rovastikunnan lääninrovastina. Mielenkiintoisin luottamustehtävä on ollut raamatunkäännöstyön palauteryhmän sihteerin toimi. Perheeseeni kuuluvat vaimo Raakel sekä tyttäret Riikka ja Reetta, jotka opiskelevat Helsingissä. Voit antaa minulle palautetta teksteistäni osoitteeseen erkki.piri@gmail.com.
29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys