Ari-Pek­ka Pa­lo­la

Sei­mi­a­se­tel­ma on ny­kyi­sin tut­tu näky jou­lu­ai­kaan maas­sam­me. Sii­nä­hän on ky­sees­sä jou­lu­e­van­ke­liu­min hah­mois­ta ra­ken­net­tu ase­tel­ma, jon­ka kes­ki­ös­sä on Jee­sus-lap­si sei­mes­sään. Hä­nen ym­pä­ril­lään on ai­na­kin Ma­ria, Joo­sef ja tal­lin eläi­miä.

Sei­mi­a­se­tel­maan saat­taa kuu­lua myös en­ke­lei­tä, pai­me­nia, itä­maan tie­tä­jiä sekä hei­dän ka­me­lei­taan. Jou­lu­sei­mi on ka­to­li­nen pe­rin­ne, joka le­vi­si lu­te­ri­lais­ten kes­kuu­teen laa­jem­min vas­ta 1900-lu­vun mit­taan.

Taus­tal­la Fran­sis­cus As­si­si­lai­nen

Tun­net­tu ita­li­a­lai­nen te­o­lo­gi Fran­sis­cus As­si­si­lai­nen vai­kut­ti 1200-lu­vun alus­sa kes­kei­ses­ti jou­lu­sei­mi­pe­rin­teen syn­ty­mi­seen. Jou­lu­na 1223 Fran­sis­cus ra­ken­si sei­men maa­lais­ta­lon tal­li­na toi­mi­nee­seen luo­laan ita­li­a­lai­ses­sa Grec­ci­on ky­läs­sä. Jou­lu­sei­mi syn­tyi ta­val­laan pro­tes­tik­si me­neil­lään ol­lei­ta ris­ti­ret­kiä vas­taan: Fran­sis­cus ha­lu­si sen avul­la tuo­da esil­le kris­ti­nus­kon to­del­li­sia ar­vo­ja vi­han ja vä­ki­val­lan si­jas­ta.

Fran­sis­cuk­sen jou­lu­sei­mes­sä Ma­ria ja Joo­sef oli­vat oi­kei­ta ih­mi­siä ja eläi­met maa­ti­lan eläi­miä. Jee­sus-las­ta ei sei­mes­sä ol­lut, sil­lä Fran­sis­cuk­sen mu­kaan us­ko­van sil­mä nä­kee Jee­suk­sen mis­sä ta­han­sa. Sei­men ää­rel­lä Fran­sis­cus luki jou­lu­yö­nä Luuk­kaan jou­lu­e­van­ke­liu­min, jot­ta sen ta­pah­tu­mat voi­tiin elää uu­del­leen.

Sei­mi­pe­rin­ne va­kiin­tuu

Tapa ra­ken­taa jou­lu­sei­miä kirk­koi­hin va­kiin­tui en­sin Ita­li­as­sa. Var­sin pian oi­ke­at ih­mi­set ja eläi­met kor­vat­tiin puu­nu­keil­la. Myös mui­ta ma­te­ri­aa­le­ja käy­tet­tiin: van­him­man säi­ly­neen sei­mi­a­se­tel­man teki 1200-lu­vun lo­pul­la ku­van­veis­tä­jä Ar­nol­fo di Gam­bio mar­mo­ris­ta San­ta Ma­ria Mag­gi­o­ren kirk­koon Roo­mas­sa.

Ita­li­as­ta sei­mi­pe­rin­ne le­vi­si vä­hi­tel­len Es­pan­jaan ja mui­hin Ete­lä- ja Kes­ki-Eu­roo­pan ka­to­li­siin mai­hin. En­ke­lit, pai­me­net ja tie­tä­jät va­kiin­tui­vat py­hän per­heen ohel­la sei­mi­a­se­tel­mien osak­si.

Vuo­si­sa­to­jen ajan jou­lu­sei­met kuu­lui­vat kirk­koi­hin. Va­rak­kaat ita­li­a­lai­set al­koi­vat kui­ten­kin 1600-lu­vul­la ra­ken­taa pie­nem­piä sei­mi­a­se­tel­mia jou­lui­lok­si ko­tei­hin­sa. Ny­kyi­sin jou­lu­sei­mi kuu­luu olen­nai­se­na osa­na ita­li­a­lais­ko­tien jou­lun­viet­toon. Ka­tu­jen var­sil­la nä­kyy myös isom­pia sei­mi­a­se­tel­mia. Jee­sus-las­ta ku­vaa­va vau­va­nuk­ke si­joi­te­taan sei­meen vas­ta jou­lu­yö­nä. Itä­maan tie­tä­jät puo­les­taan saa­pu­vat lop­pi­ai­se­na hän­tä kat­so­maan.

Pe­rin­ne muut­taa muo­to­aan

Sei­mi­a­se­tel­mien te­ke­mi­ses­tä tuli 1700-lu­vul­la tai­de­muo­to, jol­loin nii­den al­ku­pe­räi­nen us­kon­nol­li­nen mer­ki­tys al­koi hä­mär­tyä. Sei­men ym­pä­ril­le ko­koon­tu­nei­na esi­tet­tiin yhä enem­män ih­mis- ja eläin­hah­mo­ja, jot­ka oli­vat yhä tai­dok­kaam­min teh­ty­jä.

Eri alu­eil­la ke­hit­tyi eri­lai­sia sei­mi­pe­rin­tei­tä. Ih­mi­set ku­vat­tiin pai­kal­li­siin asui­hin pu­keu­tu­nei­na ar­ki­sis­sa as­ka­reis­saan. Tal­lin ym­pä­ril­le si­joi­tet­tiin ky­sei­sen alu­een ra­ken­nuk­sia ja mai­se­mia. Ko­ko­nai­suus saat­toi pai­sua niin laa­jak­si, et­tä it­se sei­meä oli vai­kea löy­tää kai­ken kes­kel­tä.

Ny­kyi­sin ero­tel­laan seit­se­män ita­li­a­lais­ta sei­mi­pe­rin­net­tä sekä rans­ka­lai­nen, kra­ko­va­lai­nen, sak­sa­lai­nen ja ka­ta­lo­ni­a­lai­nen. Ne kaik­ki poik­ke­a­vat huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan tyy­lil­tään, ma­te­ri­aa­leil­taan ja ko­ko­nai­suu­del­taan.

Eri­koi­sim­man muo­don jou­lu­sei­mi­pe­rin­ne sai Ka­ta­lo­ni­as­sa, jos­sa sei­mi­a­se­tel­maan on jo vuo­si­sa­to­jen ajan kuu­lu­nut yh­te­nä hah­mo­na ca­ga­ner. Pe­ri­mä­tie­don mu­kaan tämä hou­sut kin­tuis­sa is­tu­va hah­mo ku­vas­taa sitä, mi­ten val­mis­tau­tu­ma­ton ih­mis­kun­ta oli ot­ta­maan vas­taan tie­don Va­pah­ta­jan syn­ty­mäs­tä.

Jou­lu­sei­met Suo­mes­sa

Suo­mes­sa en­sim­mäi­set jou­lu­sei­met ra­ken­net­tiin 1800-lu­vul­la. Vie­lä sata vuot­ta sit­ten jou­lu­sei­met oli­vat kui­ten­kin har­vi­nai­sia. Ylei­nen näky niis­tä on tul­lut maas­sam­me vas­ta 2000-lu­vun puo­lel­la.

Suo­mes­sa ja muu­al­la Poh­jois­mais­sa sei­mi­a­se­tel­mat ovat py­sy­neet pel­kis­tet­tyi­nä. Niis­sä on yleen­sä ku­vat­tu vaa­ti­ma­ton tal­li Jee­suk­sen syn­ty­mä­paik­ka­na jou­lu­e­van­ke­liu­min mu­kai­ses­ti. Myös hah­mo­gal­le­ria on ra­joit­tu­nut jou­lu­e­van­ke­liu­min hen­ki­löi­hin sekä tal­lin eläi­miin. Suo­ma­lai­ses­sa sei­mes­sä ovat kes­ki­ös­sä Ma­ria, Joo­sef ja Jee­sus-lap­si. Ete­lä­eu­roop­pa­lais­tyy­li­siä ylit­se­pur­su­a­via jou­lu­sei­miä on tääl­lä näh­ty vain eri­tyi­sis­sä sei­mi­näyt­te­lyis­sä.

Läh­tee­nä on käy­tet­ty Lii­sa Väi­sä­sen ja Juha Luo­des­lam­men kir­jaa "Jou­lu­sei­men ta­ri­na".