JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Ensimmäisessä seimiasetelmassa ei ollut Jeesus-lasta – jouluseimiasetelman historiaa

Artikkelit
24.12.2022 7.00

Juttua muokattu:

21.12. 08:48
2022122108484020221224070000

Ari-Pek­ka Pa­lo­la

Sei­mi­a­se­tel­ma on ny­kyi­sin tut­tu näky jou­lu­ai­kaan maas­sam­me. Sii­nä­hän on ky­sees­sä jou­lu­e­van­ke­liu­min hah­mois­ta ra­ken­net­tu ase­tel­ma, jon­ka kes­ki­ös­sä on Jee­sus-lap­si sei­mes­sään. Hä­nen ym­pä­ril­lään on ai­na­kin Ma­ria, Joo­sef ja tal­lin eläi­miä.

Sei­mi­a­se­tel­maan saat­taa kuu­lua myös en­ke­lei­tä, pai­me­nia, itä­maan tie­tä­jiä sekä hei­dän ka­me­lei­taan. Jou­lu­sei­mi on ka­to­li­nen pe­rin­ne, joka le­vi­si lu­te­ri­lais­ten kes­kuu­teen laa­jem­min vas­ta 1900-lu­vun mit­taan.

Taus­tal­la Fran­sis­cus As­si­si­lai­nen

Tun­net­tu ita­li­a­lai­nen te­o­lo­gi Fran­sis­cus As­si­si­lai­nen vai­kut­ti 1200-lu­vun alus­sa kes­kei­ses­ti jou­lu­sei­mi­pe­rin­teen syn­ty­mi­seen. Jou­lu­na 1223 Fran­sis­cus ra­ken­si sei­men maa­lais­ta­lon tal­li­na toi­mi­nee­seen luo­laan ita­li­a­lai­ses­sa Grec­ci­on ky­läs­sä. Jou­lu­sei­mi syn­tyi ta­val­laan pro­tes­tik­si me­neil­lään ol­lei­ta ris­ti­ret­kiä vas­taan: Fran­sis­cus ha­lu­si sen avul­la tuo­da esil­le kris­ti­nus­kon to­del­li­sia ar­vo­ja vi­han ja vä­ki­val­lan si­jas­ta.

Fran­sis­cuk­sen jou­lu­sei­mes­sä Ma­ria ja Joo­sef oli­vat oi­kei­ta ih­mi­siä ja eläi­met maa­ti­lan eläi­miä. Jee­sus-las­ta ei sei­mes­sä ol­lut, sil­lä Fran­sis­cuk­sen mu­kaan us­ko­van sil­mä nä­kee Jee­suk­sen mis­sä ta­han­sa. Sei­men ää­rel­lä Fran­sis­cus luki jou­lu­yö­nä Luuk­kaan jou­lu­e­van­ke­liu­min, jot­ta sen ta­pah­tu­mat voi­tiin elää uu­del­leen.

Sei­mi­pe­rin­ne va­kiin­tuu

Tapa ra­ken­taa jou­lu­sei­miä kirk­koi­hin va­kiin­tui en­sin Ita­li­as­sa. Var­sin pian oi­ke­at ih­mi­set ja eläi­met kor­vat­tiin puu­nu­keil­la. Myös mui­ta ma­te­ri­aa­le­ja käy­tet­tiin: van­him­man säi­ly­neen sei­mi­a­se­tel­man teki 1200-lu­vun lo­pul­la ku­van­veis­tä­jä Ar­nol­fo di Gam­bio mar­mo­ris­ta San­ta Ma­ria Mag­gi­o­ren kirk­koon Roo­mas­sa.

Ita­li­as­ta sei­mi­pe­rin­ne le­vi­si vä­hi­tel­len Es­pan­jaan ja mui­hin Ete­lä- ja Kes­ki-Eu­roo­pan ka­to­li­siin mai­hin. En­ke­lit, pai­me­net ja tie­tä­jät va­kiin­tui­vat py­hän per­heen ohel­la sei­mi­a­se­tel­mien osak­si.

Vuo­si­sa­to­jen ajan jou­lu­sei­met kuu­lui­vat kirk­koi­hin. Va­rak­kaat ita­li­a­lai­set al­koi­vat kui­ten­kin 1600-lu­vul­la ra­ken­taa pie­nem­piä sei­mi­a­se­tel­mia jou­lui­lok­si ko­tei­hin­sa. Ny­kyi­sin jou­lu­sei­mi kuu­luu olen­nai­se­na osa­na ita­li­a­lais­ko­tien jou­lun­viet­toon. Ka­tu­jen var­sil­la nä­kyy myös isom­pia sei­mi­a­se­tel­mia. Jee­sus-las­ta ku­vaa­va vau­va­nuk­ke si­joi­te­taan sei­meen vas­ta jou­lu­yö­nä. Itä­maan tie­tä­jät puo­les­taan saa­pu­vat lop­pi­ai­se­na hän­tä kat­so­maan.

Pe­rin­ne muut­taa muo­to­aan

Sei­mi­a­se­tel­mien te­ke­mi­ses­tä tuli 1700-lu­vul­la tai­de­muo­to, jol­loin nii­den al­ku­pe­räi­nen us­kon­nol­li­nen mer­ki­tys al­koi hä­mär­tyä. Sei­men ym­pä­ril­le ko­koon­tu­nei­na esi­tet­tiin yhä enem­män ih­mis- ja eläin­hah­mo­ja, jot­ka oli­vat yhä tai­dok­kaam­min teh­ty­jä.

Eri alu­eil­la ke­hit­tyi eri­lai­sia sei­mi­pe­rin­tei­tä. Ih­mi­set ku­vat­tiin pai­kal­li­siin asui­hin pu­keu­tu­nei­na ar­ki­sis­sa as­ka­reis­saan. Tal­lin ym­pä­ril­le si­joi­tet­tiin ky­sei­sen alu­een ra­ken­nuk­sia ja mai­se­mia. Ko­ko­nai­suus saat­toi pai­sua niin laa­jak­si, et­tä it­se sei­meä oli vai­kea löy­tää kai­ken kes­kel­tä.

Ny­kyi­sin ero­tel­laan seit­se­män ita­li­a­lais­ta sei­mi­pe­rin­net­tä sekä rans­ka­lai­nen, kra­ko­va­lai­nen, sak­sa­lai­nen ja ka­ta­lo­ni­a­lai­nen. Ne kaik­ki poik­ke­a­vat huo­mat­ta­vas­ti toi­sis­taan tyy­lil­tään, ma­te­ri­aa­leil­taan ja ko­ko­nai­suu­del­taan.

Eri­koi­sim­man muo­don jou­lu­sei­mi­pe­rin­ne sai Ka­ta­lo­ni­as­sa, jos­sa sei­mi­a­se­tel­maan on jo vuo­si­sa­to­jen ajan kuu­lu­nut yh­te­nä hah­mo­na ca­ga­ner. Pe­ri­mä­tie­don mu­kaan tämä hou­sut kin­tuis­sa is­tu­va hah­mo ku­vas­taa sitä, mi­ten val­mis­tau­tu­ma­ton ih­mis­kun­ta oli ot­ta­maan vas­taan tie­don Va­pah­ta­jan syn­ty­mäs­tä.

Jou­lu­sei­met Suo­mes­sa

Suo­mes­sa en­sim­mäi­set jou­lu­sei­met ra­ken­net­tiin 1800-lu­vul­la. Vie­lä sata vuot­ta sit­ten jou­lu­sei­met oli­vat kui­ten­kin har­vi­nai­sia. Ylei­nen näky niis­tä on tul­lut maas­sam­me vas­ta 2000-lu­vun puo­lel­la.

Suo­mes­sa ja muu­al­la Poh­jois­mais­sa sei­mi­a­se­tel­mat ovat py­sy­neet pel­kis­tet­tyi­nä. Niis­sä on yleen­sä ku­vat­tu vaa­ti­ma­ton tal­li Jee­suk­sen syn­ty­mä­paik­ka­na jou­lu­e­van­ke­liu­min mu­kai­ses­ti. Myös hah­mo­gal­le­ria on ra­joit­tu­nut jou­lu­e­van­ke­liu­min hen­ki­löi­hin sekä tal­lin eläi­miin. Suo­ma­lai­ses­sa sei­mes­sä ovat kes­ki­ös­sä Ma­ria, Joo­sef ja Jee­sus-lap­si. Ete­lä­eu­roop­pa­lais­tyy­li­siä ylit­se­pur­su­a­via jou­lu­sei­miä on tääl­lä näh­ty vain eri­tyi­sis­sä sei­mi­näyt­te­lyis­sä.

Läh­tee­nä on käy­tet­ty Lii­sa Väi­sä­sen ja Juha Luo­des­lam­men kir­jaa "Jou­lu­sei­men ta­ri­na".

9.12.2023

Hän hankkii sorretuille oikeuden, hän opettaa köyhille tiensä. Ps. 25:9

Viikon kysymys