JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Mis­tä eu­ta­na­si­as­sa on kyse?

Päivämies
Artikkelit
21.1.2017 6.35

Juttua muokattu:

1.1. 11:14
2020010111144020170121063500

Kan­sa­lai­sa­loi­te eu­ta­na­si­an lail­lis­ta­mi­sek­si Suo­mes­sa ke­rä­si rei­lut 62 000 al­le­kir­joi­tus­ta ja ete­nee edus­kun­nan kä­sit­te­lyyn. Aloi­te on he­rät­tä­nyt run­saas­ti huo­mi­o­ta ja kan­na­nil­mai­su­ja sekä puo­les­ta et­tä vas­taan. Mis­tä täs­sä on oi­ke­as­taan ky­sy­mys?

Sana eu­ta­na­sia pe­rus­tuu krei­kan kie­len sa­noi­hin eu ja tha­na­tos, jot­ka suo­men­net­tui­na tar­koit­ta­vat ”hyvä kuo­le­ma”. Eu­ta­na­sia-kä­si­te voi­daan ja­kaa mo­niin eri luok­kiin, jois­ta kes­kei­sim­piä ovat ak­tii­vi­nen ja pas­sii­vi­nen eu­ta­na­sia. Lä­hei­nen kä­si­te on myös niin sa­not­tu avus­tet­tu it­se­mur­ha.

Ak­tii­vi­nen ja pas­sii­vi­nen eu­ta­na­sia

Ak­tii­vi­nen eu­ta­na­sia tar­koit­taa ih­mi­sen tar­koi­tuk­sel­lis­ta sur­maa­mis­ta hä­nen omas­ta pyyn­nös­tään. Ny­kyi­sen lain­sää­dän­nön pe­rus­teel­la ak­tii­vi­nen eu­ta­na­sia on Suo­mes­sa kiel­let­tyä ja ran­gais­ta­vaa. Kyse on hen­ki­ri­kok­ses­ta, yleen­sä sur­mas­ta tai ta­pos­ta, eli toi­sen ih­mi­sen ta­hal­li­ses­ta tap­pa­mi­ses­ta.

Pas­sii­vis­ta eu­ta­na­si­aa on po­ti­laan elä­mää yl­lä­pi­tä­vien hoi­to­jen lo­pet­ta­mi­nen, joka pe­rus­tuu va­ka­vas­ti sai­raan po­ti­laan tah­toon. Pas­sii­vis­ta eu­ta­na­si­aa on esi­mer­kik­si se, et­tä lää­kä­ri ei aloi­ta kriit­ti­ses­ti sai­raan po­ti­laan hoi­to­toi­men­pi­det­tä, joka mah­dol­li­ses­ti pi­täi­si po­ti­laan elos­sa vie­lä jon­kin ai­kaa. Saat­to­hoi­don lop­pu­vai­hees­sa, niin sa­no­tus­sa ter­mi­naa­li­hoi­dos­sa, ei yri­te­tä vä­ki­sin jat­kaa po­ti­laan elä­mää tek­no­lo­gi­an, lää­ke­tie­teel­lis­ten toi­men­pi­tei­den tai lää­ke­hoi­don kei­noin vas­toin hä­nen tah­to­aan.

Pas­sii­vi­nen eu­ta­na­sia on sal­lit­tua, si­kä­li kuin se teh­dään hy­vän lää­ke­tie­teel­li­sen käy­tän­nön mu­kaan. Hy­väs­sä lää­ke­tie­teel­li­ses­sä hoi­dos­sa pa­ran­tu­mat­to­mas­ti sai­raan po­ti­laan ki­pua lie­ven­ne­tään ja lop­pu­e­lä­mää muu­ten­kin hel­po­te­taan riit­tä­väl­lä lää­ke­hoi­dol­la ja muil­la käy­tet­tä­vis­sä ole­vil­la kei­noil­la.

Suo­men lää­kä­ri­liit­to ei kan­na­ta ak­tii­vis­ta eu­ta­na­si­aa

Suo­men lää­kä­ri­liit­to ei kan­na­ta aloi­tet­ta uu­dek­si eu­ta­na­si­a­laik­si, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on lail­lis­taa ak­tii­vi­nen eu­ta­na­sia Suo­mes­sa. Lää­kä­rien kriit­ti­nen kan­ta on hy­vin ym­mär­ret­tä­vis­sä. Jo ny­kyi­sen lää­kä­rin­va­lan pe­rus­ta­na ole­vas­sa lää­ke­tie­teen isän Hip­pok­ra­teen va­las­sa van­no­taan: ”En tule an­ta­maan ke­nel­le­kään kuo­let­ta­vaa myrk­kyä, vaik­ka mi­nul­ta sel­lais­ta pyy­det­täi­siin, en­kä neu­voa sel­lai­sen val­mis­ta­mi­seen.”

Lää­kä­ri­lii­ton val­tuus­kun­ta on to­den­nut, et­tä eu­ta­na­si­an lail­lis­ta­mi­nen eh­do­te­tul­la ta­val­la vei­si elä­män lo­pun hoi­to­jen ke­hi­tyk­sen vää­räl­le ural­le. Kor­ke­a­ta­soi­sen ter­vey­den­huol­tom­me teh­tä­vä on var­mis­taa, et­tä ki­vu­ton ja laa­du­kas elä­mä voi­daan tur­va­ta kai­kil­le elä­män lop­pu­vai­heis­sa. Sa­mal­la on hyvä muis­taa Hip­pok­ra­teen oh­je lää­kä­rien teh­tä­vis­tä: ”jos­kus voi pa­ran­taa, usein lie­vit­tää ja ai­na loh­dut­taa”.

Elä­mä on Ju­ma­lan lah­ja

Kirk­ko­kun­nat pi­tä­vät ih­mi­se­lä­mää py­hä­nä ja suh­tau­tu­vat kriit­ti­ses­ti ak­tii­vi­seen eu­ta­na­si­aan. Evan­ke­lis­lu­te­ri­lai­sen kir­kon ka­te­kis­muk­ses­sa 5. käs­kyn se­li­tyk­ses­sä sa­no­taan: ”Jo­kai­sen ih­mi­sen elä­mä on Ju­ma­lan lah­ja ja sel­lai­se­na ar­vo­kas.”

Or­to­dok­si­sen kir­kon ark­ki­piis­pa Leo on to­den­nut: ”Kä­si­tys elä­män py­hyy­des­tä on yk­si kris­til­li­sen etii­kan kul­ma­ki­vis­tä. Sen mu­kaan elä­mäm­me on Ju­ma­lan kä­des­sä. Hän on sen an­ta­nut ja vain hän voi sen meil­tä ot­taa pois.”

Roo­ma­lais­ka­to­li­sen kir­kon ka­te­kis­muk­ses­sa puo­les­taan to­de­taan: ”Vä­li­tön eu­ta­na­sia mer­kit­see sitä, et­tä vam­mai­sil­ta, sai­rail­ta tai kuo­le­vil­ta ih­mi­sil­tä riis­te­tään elä­mä mitä ta­han­sa pe­rus­tet­ta käyt­tä­en. Sitä ei voi­da mo­raa­li­ses­ti hy­väk­syä.”

Ih­mi­sen elä­mä on Ju­ma­lan an­ta­ma lah­ja. Koko elä­mäm­me – mu­kaan lu­kien sen al­ku ja lop­pu – on Ju­ma­lan kä­des­sä. ”Si­nun sil­mä­si nä­ki­vät mi­nut jo idul­la­ni, si­nun kir­jaa­si on kaik­ki kir­joi­tet­tu. En­nen kuin olin elä­nyt päi­vää­kään, oli­vat kaik­ki päi­vä­ni jo luo­dut.” (Ps. 139:16.)

Kris­tit­tyi­nä us­kom­me Ju­ma­lan sa­naan pe­rus­tu­en, et­tä kuo­le­man jäl­keen saam­me ikui­sen elä­män Ju­ma­lan luo­na.

Tu­le­vas­sa elä­mäs­sä ei ole sai­rauk­sia, ki­pu­ja ei­kä kär­si­myk­siä. Pää­sem­me it­se ko­ke­maan sen, mitä apos­to­li Jo­han­nes sai en­nal­ta näh­dä Pat­mos-luo­dol­la: ”Ju­ma­la it­se on hei­dän luo­naan, ja hän pyyh­kii hei­dän sil­mis­tään joka ai­no­an kyy­ne­leen. Kuo­le­maa ei enää ole, ei mur­het­ta, va­li­tus­ta ei­kä vai­vaa, sil­lä kaik­ki en­ti­nen on ka­don­nut.” (Ilm. 21:3–4.)

Sep­po Park­ki­la

Lää­ke­tie­teen toh­to­ri, ana­to­mi­an pro­fes­so­ri

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 2017

Ku­vi­tus­ku­va: Päi­vi Pel­to­nie­mi

16.5.2021

Jee­sus ru­koi­li ja sa­noi: "Sen kirk­kau­den, jon­ka sinä olet an­ta­nut mi­nul­le, olen minä an­ta­nut heil­le, jot­ta he oli­si­vat yh­tä, niin kuin me olem­me yh­tä." Joh. 17:22

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies