JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Pää­si­äis­pe­rin­teil­lä on mo­nen­lai­sia taus­to­ja

Päivämies
Artikkelit
15.4.2017 6.03

Juttua muokattu:

1.1. 11:13
2020010111133920170415060300

Kris­til­li­nen us­ko pe­rus­tuu Jee­suk­sen ylös­nou­se­muk­seen. Pää­si­äi­nen, ylös­nou­se­muk­sen juh­la, on kris­ti­nus­kon van­hin ja tär­kein juh­la. Pää­si­äis­tä edel­tää hil­jai­nen viik­ko, jol­loin muis­tel­laan Kris­tuk­sen kär­si­mys­tä ja tie­tä Gol­ga­tan ris­til­le. Var­si­nai­nen pää­si­äi­nen al­kaa pää­si­äis­sun­nun­tais­ta, jol­loin kris­ti­tyt juh­li­vat Jee­suk­sen ylös­nou­se­mus­ta.

Pää­si­äi­sen viet­toon liit­tyy pal­jon pe­rin­tei­tä. Pe­rin­teet saat­ta­vat tul­la sa­to­jen vuo­sien ta­kaa. Eri kirk­ko­kun­nil­la on eri­lai­sia pää­si­äi­seen liit­ty­viä tra­di­ti­oi­ta, mut­ta on myös yh­tei­siä pe­rin­tei­tä. Joi­den­kin al­ku­pe­rä on pa­ka­nal­li­nen, mut­ta ne ovat ai­ko­jen saa­tos­sa muun­tu­neet kris­tit­ty­jen ta­voik­si.

Ko­toi­nen ver­sio pal­mu­nok­sis­ta

Ni­ke­an kir­kol­lis­ko­kous päät­ti vuon­na 325, et­tä pää­si­äis­tä vie­te­tään ke­vät­päi­vän­ta­saus­ta seu­raa­van täy­den kuun jäl­kei­se­nä sun­nun­tai­na. Pää­si­äi­nen on ka­len­te­ris­sam­me ai­kai­sin­taan 22. maa­lis­kuu­ta ja myö­häi­sim­mil­lään 25. huh­ti­kuu­ta. En­si vuon­na 2018 pää­si­äis­sun­nun­tai on 1.4 ja vuon­na 2019 21.4.

Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pas­sa ruo­ho ja puut vi­he­ri­öi­vät ja kuk­ka­set kuk­ki­vat ul­ko­na jo pää­si­äi­sai­kaan, toi­sin kuin meil­lä poh­joi­ses­sa. Suo­mes­sa on ta­pa­na kyl­vää as­ti­aan rai­hei­nän sie­me­niä, jois­ta muu­ta­mas­sa päi­väs­sä kas­vaa vih­reä oras. Tapa on yleis­ty­nyt Suo­mes­sa so­tien jäl­keen 1960-lu­vul­la.

Van­hem­pia, yhä käy­tet­ty­jä pää­si­äis­pöy­dän ko­ris­tei­ta ovat ko­toi­set pa­jun­kis­sat ja koi­vu­nok­sat, jot­ka mal­ja­kos­sa al­ka­vat työn­tä­mään hii­ren­kor­vaa. Pa­jun- ja koi­vun­var­vut muis­tut­ta­vat pal­mu­nok­sis­ta, joi­ta ih­mi­sen las­ki­vat tiel­le Jee­suk­sen rat­sas­ta­es­sa Je­ru­sa­le­miin. Ok­sat liit­ty­vät myös pal­mu­sun­nun­tain vir­po­mi­seen

Kas­vi­huo­neis­sa kas­va­tet­tu­ja nar­sis­se­ja ja pää­si­äis­lil­jo­ja on jo 1800-lu­vun puo­lel­la käy­tet­ty Suo­mes­sa pää­si­äis­ko­ris­tei­na. Vih­reä ruo­ho, pa­jun- ja koi­vu­nok­sat sekä ku­kat sym­bo­loi­vat kaik­ki kas­vua ja uut­ta elä­mää, jon­ka Kris­tus val­mis­ti kuo­le­mal­laan ja ylös­nou­se­muk­sel­laan.

Kuk­ko kris­til­li­se­nä sym­bo­li­na

Myös pää­si­äi­se­nä usein esil­lä ole­vat ti­put ja mu­nat ku­vaa­vat uut­ta elä­mää. Pää­si­äis­ko­ris­te­te­ol­li­suu­des­sa ka­naun­tu­vi­kot ovat suo­sit­tu ai­he. Mie­li­ku­vi­tuk­sel­la ei näy­tä ol­leen ra­jo­ja, kun ti­pu­ja on ku­vat­tu eri­lai­sis­sa eläin­ten tai ih­mis­ten puu­his­sa.

Mu­nien vär­jäys ja maa­laus on mo­nis­sa mais­sa ke­hit­ty­nyt omak­si kan­san­tai­teen la­jik­seen. Suo­mes­sa yleis­tä on ol­lut keit­tää mu­nat si­pu­lin­kuo­rien kans­sa pu­na­rus­keik­si. Las­ten suk­laa­mu­nien ko­re­at pääl­lys­pa­pe­rit al­koi­vat ta­val­laan täyt­tää sa­maa teh­tä­vää.

Kris­til­li­se­nä sym­bo­li­na ka­naa tär­ke­äm­pi on kuk­ko, jota on kirk­ko­tai­tees­sa käy­tet­ty valp­pau­den ja kes­tä­vyy­den ver­taus­ku­va­na. Maa­il­man kuu­lui­sin kuk­ko ha­vah­dut­ti lau­lul­laan Pie­ta­rin, joka oli juu­ri kiel­tä­nyt Jee­suk­sen kol­me ker­taa. Kir­kon­kuk­ko val­voo heik­kouk­sil­le al­tis­ta seu­ra­kun­taa mo­nien kir­kon­tor­nien ja kel­lo­ta­pu­lien hui­pul­la.

Kok­ko ja pe­rin­ne­ruu­at

Poh­jan­maal­la pol­te­taan kok­ko­ja pää­si­äis­lau­an­tai­na. Van­hoi­na ai­koi­na ko­koil­la oli tar­koi­tus hää­tää trul­le­ja ja noi­tia pois ta­lon lä­hei­syy­des­tä. Ny­kyi­sin ky­lil­lä pol­tet­ta­vil­le ko­koil­le ke­rään­ny­tään ta­paa­maan naa­pu­rei­ta, ja lop­pu­tu­lil­la ky­län nuo­ri­so ta­ri­noi ja mah­dol­li­ses­ti pais­taa mak­ka­raa.

Pää­si­äi­seen lop­puu paas­ton ai­ka. Täs­tä huo­li­mat­ta pää­si­äi­sen ruo­ka­pe­rin­ne on yk­sin­ker­tai­sem­pi kuin jou­lun. Mäm­mi on tun­ne­tuin pää­si­äi­sen ruo­ka­e­ri­koi­suus. Lam­paan­li­han ku­lu­tus on suu­rin­ta pää­si­äi­sen ai­koi­hin. Itäi­ses­tä pe­rin­tees­tä on pää­si­äis­pöy­tään tul­lut pas­ha.

Läh­teet:

Evl.fi

Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suu­den Seu­ran tie­to­pa­ke­tit

Kus­taa Vil­ku­nan Vuo­tui­nen ajan­tie­to

Teks­ti: Mau­ri Pen­nin­kan­gas

Ku­vi­tus­ku­vat: Jaak­ko Kos­ke­lo, Mar­kus Leh­ti­nie­mi, Ma­ti­as Haa­ra­nie­mi

11.7.2020

Tuo­mi­tes­sa­si toi­sen ju­lis­tat tuo­mi­on myös it­sel­le­si, kos­ka sinä, toi­sen tuo­mit­si­ja, teet it­se sa­mo­ja te­ko­ja. Room. 2:1

Viikon kysymys