JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Päivämiehen kehitys vanhoillislestadiolaisuuden uutislehdeksi

Isopahkala Katri
Artikkelit
9.5.2014 9.59

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420140509095900

Päi­vä­mies 60 vuot­ta -kir­joi­tus­sar­jas­sa kä­si­tel­lään Päi­vä­mie­hen his­to­ri­aa, ny­ky­het­keä ja tu­le­vai­suu­den­nä­ky­miä. Tämä sar­jan toi­nen osa kä­sit­te­lee Päi­vä­mie­hen ke­hi­tys­tä ny­kyi­sen­lai­sek­si uu­tis­leh­dek­si.

Päi­vä­mie­hen ta­lou­den­hoi­ta­jak­si syk­syl­lä 1954 tul­lut Ei­no Kim­pi­mä­ki ot­ti pää­toi­mit­ta­jan teh­tä­vät vas­taan vuon­na 1961. Hän oli työs­ken­nel­lyt pää­toi­mit­ta­jan si­jai­se­na Ei­no J. Pie­ti­län pyy­det­tyä SRK:n joh­to­kun­nan toi­vo­muk­ses­ta eroa teh­tä­väs­tään ke­vääl­lä 1960.

Työn­ku­va oli ras­kas: Ei­no Kim­pi­mä­ki hoi­ti sa­maan ai­kaan pää­sih­tee­rin, toi­mit­ta­jan ja ta­lou­den­hoi­ta­jan teh­tä­vät. Eri­tyi­ses­ti vuo­siin 1960 ja 1961 kul­mi­noi­tu­nees­ta tuu­li­ses­ta ti­lan­tees­ta Kim­pi­mä­ki to­te­si en­sim­mäi­ses­sä pää­kir­joi­tuk­ses­saan: ”tie­dän, et­tä tä­män­kin leh­den kir­joi­tus­ten kaut­ta käy­dään tais­te­lua sie­luis­ta”.

Yh­teis­kun­nas­ta ja kir­kos­ta ker­to­vat uu­ti­set ei­vät ol­leet enää yh­tä kes­kei­ses­sä ase­mas­sa kuin leh­den en­sim­mäi­sen pää­toi­mit­ta­jan Ant­ti Kouk­ka­rin ja Ei­no J. Pie­ti­län kau­del­la. Leh­des­sä seu­rat­tiin kui­ten­kin esi­mer­kik­si Ou­lun yli­o­pis­ton sekä joi­den­kin te­ol­li­suus- ja lii­ke­lai­tos­ten ke­hi­tys­tä.

Pe­rus­ta­mis­vuon­na leh­ti oli 4-si­vui­nen, juh­la­nu­me­roi­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta. Jo syk­syl­lä 1957 teh­tiin 8-si­vui­nen jou­lu­leh­ti, jon­ka kan­si oli pai­net­tu vi­o­le­til­la mus­teel­la. 1970-lu­vul­le tul­ta­es­sa si­vu­mää­rä oli nous­sut kah­dek­saan, ja leh­den kan­sis­sa käy­tet­tiin mui­den mu­as­sa si­nis­tä ja orans­sia vä­riä.

Nummikadun toimituksessa töitä tehtiin paperien, kirjoituskoneiden ja puhelinten äärellä. Kuvassa konttoristi Martta Karjalainen, taloudenhoitaja Eino Kimpimäki sekä päätoimittaja Antti Koukkari.

Nummikadun toimituksessa töitä tehtiin paperien, kirjoituskoneiden ja puhelinten äärellä. Kuvassa konttoristi Martta Karjalainen, taloudenhoitaja Eino Kimpimäki sekä päätoimittaja Antti Koukkari.

Ti­laus­han­kin­ta­kil­pai­lut

Eri paik­ka­kun­tia ja nii­den seu­ra­kun­nal­lis­ta elä­mää esit­te­le­vät kun­ta­si­vut toi­vat leh­teen tar­peel­li­sia il­moi­tus­tu­lo­ja. Li­säk­si leh­ti si­säl­si muu­ta­mia va­ki­o­pals­to­ja, ku­ten Mau­no Koi­vu­ne­van Pai­men­poi­ka ja Lee­na Rau­ha­lan Leh­tiä opet­ta­jan päi­vä­kir­jas­ta.

Jo en­sim­mäi­sen vuo­si­kym­me­nen ku­lu­es­sa Päi­vä­mies muo­dos­ti 40 pro­sent­tia SRK:n tu­lois­ta. Tu­lo­ja kai­vat­tiin­kin laa­jen­tu­vaan lä­he­tys­työ­hön. Le­vik­ki­työ­tä te­hos­ti­vat il­moit­te­lu, laa­ja asi­a­mies­ver­kos­to ja ti­laus­han­kin­ta­kil­pai­lut, joi­ta Kim­pi­mä­ki piti suo­ras­taan osa­na kris­til­lis­tä kil­voit­te­lua.

Vuo­den­vaih­tees­sa 1956–57 jär­jes­te­tyn ti­laus­han­kin­ta­kil­pai­lun voit­ti Kus­taa Hon­ka­nen (ku­vas­sa al­la) Kii­min­gis­tä, joka hank­ki 260 uut­ta leh­ti­ti­laus­ta. Hä­nen pe­ri­aat­tee­naan oli tar­jo­ta leh­teä kai­kil­le, unoh­ta­mat­ta nii­tä­kään, joi­ta voi etu­kä­teen aja­tel­la ”toi­vot­to­mik­si ta­pauk­sik­si”. Pal­kin­nok­si Hon­ka­nen sai pol­ku­pyö­rän.

Puh­taak­si­kir­joit­ta­ja ja va­lo­ku­vien te­ki­jä

1970-lu­vul­la leh­des­sä kä­si­tel­tiin hen­ki­lö­koh­tai­sen us­kon­kil­voi­tuk­sen ja isän­maal­lis­ten tee­mo­jen li­säk­si yh­teis­kun­nas­sa il­men­nyt­tä ra­di­ka­li­soi­tu­mis­ta. Li­säk­si leh­des­sä al­koi ol­la ene­ne­väs­sä mää­rin uu­ti­sia uu­sien rau­ha­nyh­dis­tyk­sen toi­mi­ta­lo­jen ra­ken­ta­mi­ses­ta.

Jo vuon­na 1967 Kim­pi­mä­en avuk­si oli pal­kat­tu toi­mi­tus­sih­tee­ri. Teh­tä­vää hoi­ti Pent­ti Vin­nur­va. Kun hä­net va­lit­tiin lap­si- ja nuo­ri­so­työn sih­tee­rik­si, jat­koi Voit­to Paa­so toi­mi­tus­sih­tee­rin töi­tä.

Ei­no Kim­pi­mä­en jää­tyä eläk­keel­le vuon­na 1978 uu­dek­si pää­toi­mit­ta­jak­si tuli Voit­to Sa­ve­la. Li­säk­si toi­mi­tuk­ses­sa työs­ken­te­li puh­taak­si­kir­joit­ta­ja ja osa-ai­kai­nen va­lo­ku­vien te­ki­jä.

Leh­ti pie­ne­nee tab­loid-ko­koon

Sa­ve­lan kau­si al­koi haas­ta­vas­ti, kun tie­do­tus­vä­li­neet kri­ti­soi­vat voi­mak­kaas­ti kris­til­li­syyt­tä. Pää­kir­joi­tuk­sis­sa sekä Sa­ve­la et­tä työ­va­li­o­kun­ta kä­sit­te­li­vät kri­tiik­kiä, joka koh­dis­tui mui­den mu­as­sa ko­sos­lai­suu­teen liit­ty­vien asi­oi­den hoi­ta­mi­seen.

Sa­ve­la kiin­nit­ti huo­mi­o­ta Päi­vä­mie­heen uu­tis­leh­te­nä. Hän ke­hit­ti leh­teä esi­mer­kik­si muut­ta­mal­la sen ny­kyi­sen­lai­seen tab­loid-ko­koon. Sa­ve­la tur­va­si mo­ni­puo­li­sen uu­tis­vir­ran luo­mal­la edel­leen ole­mas­sa ole­van leh­ti­a­vus­ta­ja­ver­kos­ton.

Luon­teel­taan Päi­vä­mies muut­tui vä­hi­tel­len har­taus­leh­des­tä uu­tis­leh­dek­si, jos­ta löy­tyi maa­kun­nal­lis­ten uu­tis­ten li­säk­si jut­tu­ja esi­mer­kik­si SRK:n lei­ri- ja nuo­ri­so­työn sa­ral­ta. Kak­soi­sot­si­koin­ti­kin teki tu­lo­aan.

Jut­tu­sar­joi­na jul­kais­tiin mui­den mu­as­sa Il­ta­lam­pun al­la –sar­jaa, jota kir­joit­ti El­la Nur­me­la. Esa Tuo­maa­lan kir­joi­tuk­set löy­tyi­vät puo­les­taan Seit­se­män kul­tais­ta kynt­ti­län­jal­kaa –ni­men al­ta.

Leh­ti­a­vus­ta­jien kou­lut­ta­mi­nen al­kaa

Sa­mu­li Pen­ti­käi­nen ot­ti pää­toi­mit­ta­jan teh­tä­vät hoi­taak­seen vuon­na 1982. Hän va­kiin­nut­ti leh­teen ny­kyi­sen­lai­set sun­nun­tai­kir­joi­tuk­set. Myös kir­kol­lis­ko­kou­suu­ti­set tu­li­vat osak­si Päi­vä­mies­tä.

Uu­tis­ten lu­et­ta­vuut­ta pa­ran­net­tiin vä­li­ot­si­koil­la sekä tum­men­ne­tuil­la ing­res­seil­lä. Myös si­säl­töä vah­vis­tet­tiin jär­jes­tä­mäl­lä leh­ti­a­vus­ta­jil­le kou­lu­tus­ti­lai­suuk­sia. Si­vu­mää­rä oli nous­sut, se vaih­te­li 22 ja 28 vä­lil­lä.

Lehtiavustajat tutustuivat modeemin käyttöön Jämsän opistolla järjestetyllä kurssilla vuonna 1994. Avustajat mahdollistavat edelleen lehden monipuolisen ja eri paikkakunnilta tulevan uutistuotannon.

Lehtiavustajat tutustuivat modeemin käyttöön Jämsän opistolla järjestetyllä kurssilla vuonna 1994. Avustajat mahdollistavat edelleen lehden monipuolisen ja eri paikkakunnilta tulevan uutistuotannon.

Pen­ti­käi­sen en­sim­mäi­nen kau­si jäi ly­hy­ek­si hä­nen siir­ryt­ty­ään val­mis­te­le­maan Au­lis Zid­bec­kin te­os­ta Ju­ha­ni Raat­ta­maas­ta. Vuon­na 1983 Vin­nur­vas­ta tuli vt. pää­toi­mit­ta­ja. Seu­raa­vi­na vuo­si­na hä­nes­tä tuli li­säk­si sekä toi­mi­tus­sih­tee­ri et­tä pik­ku­leh­tien pää­toi­mit­ta­ja. Vuon­na 1986 hä­nen vir­kan­sa va­ki­nais­tet­tiin. Toi­mi­tuk­seen kuu­lui­vat myös toi­mi­tus­sih­tee­ri Esa Kouk­ka­ri ja toi­mit­ta­ja Toi­vo Määt­tä.

Ju­tut le­vyk­keel­lä kir­ja­pai­noon

Vin­nur­va nos­ti uu­tis­leh­den ta­voit­teik­si oi­ke­a­kie­li­set, ajan­koh­tai­set ja kiin­nos­ta­vat ju­tut. Elä­mää ja ih­mi­siä –sar­jas­sa alet­tiin esi­tel­lä eri­lai­sis­sa am­ma­teis­sa toi­mi­via ih­mi­siä. Leh­teen va­kiin­tui myös ko­lum­ni­pals­ta, jol­ta lu­ki­jat löy­tä­vät edel­leen ajan­koh­tai­sia ja kan­san­ta­jui­ses­ti kir­joi­tet­tu­ja teks­te­jä. Nuor­te­no­sas­to Kap­säk­ki luo­tiin vuon­na 1993, jol­loin se oli osa Päi­vä­mies­tä.

Tie­to­ko­neet il­mes­tyi­vät toi­mit­ta­jien pöy­dil­le 1990-lu­vun ai­ka­na. ATK le­vi­si toi­mi­tus­työ­hön vai­heit­tain. Al­ku­vai­hees­sa teks­tit tu­li­vat le­vyk­keil­lä toi­mi­tuk­seen, jos­ta ne vie­tiin kor­jat­tui­na kir­ja­pai­noon. Leh­ti tai­tet­tiin vuo­teen 1993 saak­ka pai­no­ta­los­sa.

Tar­ra­la­puil­la ra­ja­tut va­lo­ku­vat

Vin­nur­van jää­tyä eläk­keel­le jou­lu­kuus­sa 1997 toi­mi­tus­sih­tee­ri Toi­vo Määt­tä hoi­ti pää­toi­mit­ta­jan teh­tä­viä oman työn­sä ohes­sa. Pää­toi­mit­ta­jan teh­tä­vät yh­dis­tet­tiin kus­tan­nus­pääl­li­kön teh­tä­viin, ja kus­tan­nus­pääl­lik­kö Sa­mu­li Pen­ti­käi­nen pa­la­si pää­toi­mit­ta­jak­si syk­syl­lä 1998.

Pen­ti­käi­sen toi­sel­la kau­del­la leh­des­sä to­teu­tet­tiin laa­ja ul­ko­a­su­- ja si­vu­kart­tau­u­dis­tus. Pen­ti­käi­sen jää­tyä eläk­keel­le Ari-Pek­ka Pa­lo­la joh­ti leh­den te­ke­mis­tä vuo­den 2002 alus­ta syk­syyn 2006.

Pa­lo­lan ai­ka­na toi­mi­tuk­sen vä­häi­nen hen­ki­lö­mää­rä aset­ti leh­den te­ke­mi­sel­le tiu­kat puit­teet. Kus­tan­nus­pääl­li­kön teh­tä­vät vei­vät yli puo­let pää­toi­mit­ta­jan työ­a­jas­ta; toi­mi­tuk­seen kuu­lui­vat li­säk­si vain toi­mi­tus­sih­tee­ri ja yk­si toi­mit­ta­ja. Ti­la­päi­sa­pua saa­tiin edi­toi­vil­ta toi­mit­ta­jil­ta.

Pa­lo­lan ta­voit­tee­na oli li­sä­tä leh­den ajan­koh­tai­suut­ta mui­den mu­as­sa si­ten, et­tä uu­ti­set jul­kais­tiin mah­dol­li­sim­man tuo­rei­na. Tek­ni­set re­surs­sit oli­vat vie­lä Pa­lo­lan kau­del­la vaa­ti­mat­to­mat, vaik­ka työs­ken­te­ly ta­pah­tui­kin tie­to­ko­neen ää­rel­lä.

Va­lo­ku­vat oli­vat vie­lä 2000-­lu­vun alus­sa pää­o­sin pa­pe­ri­ku­via, joi­hin toi­mi­tus­sih­tee­ri teki tait­toa var­ten ra­jauk­set tar­ra­la­puil­la. En­sim­mäi­nen di­gi­ka­me­ra saa­tiin toi­mi­tuk­seen vuon­na 2003.

Verk­ko­leh­ti osak­si toi­mi­tus­työ­tä

Toi­mi­tus­sih­tee­ri Toi­vo Määt­tä joh­ti leh­ti­työ­tä vt. pää­toi­mit­ta­ja­na vuo­si­na 2006–2009. Pää­kir­joi­tuk­sis­sa, ajan­koh­tai­sar­tik­ke­leis­sa ja tee­ma­nu­me­rois­sa py­rit­tiin vas­taa­maan yh­teis­kun­nas­ta nou­se­viin il­mi­öi­hin, jot­ka hei­jas­tui­vat kris­til­li­syy­teen. Myös leh­den ul­ko­a­sun ke­hit­tä­mi­nen nou­si ajan­koh­tai­sek­si.

Tuo­mas Hän­ni­sen ot­ta­es­sa ve­to­vas­tuun leh­des­tä syk­syl­lä 2009 hän ke­hit­ti sitä mui­den mu­as­sa tii­vis­tä­mäl­lä Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­den ja Päi­vä­mie­hen vä­le­jä. Lä­he­tys­leh­des­tä tuli uu­tis­leh­den vä­lis­sä ker­ran kuu­kau­des­sa il­mes­ty­vä, tee­moi­tet­tu leh­ti.

Van­hoil­lis­les­ta­di­o­lai­suus on ol­lut Ol­li Lo­hen vuon­na 2011 al­ka­neen pää­toi­mit­ta­ja­kau­den ai­ka­na pal­jon jul­ki­suu­des­sa; esil­lä ole­via ky­sy­myk­siä on­kin poh­dit­tu leh­des­sä il­mes­ty­neis­sä ar­tik­ke­li­sar­jois­sa. Vuo­den 2012 alus­ta läh­tien Päi­vä­mie­hen nuor­ten­si­vut on to­teu­tet­tu oma­na liit­tee­nään Kap­säk­ki­nä.

Päi­vä­mie­hen graa­fi­nen il­me uu­dis­tet­tiin vuo­den 2013 alus­sa, jol­loin aloi­tet­tiin myös Päi­vä­mie­hen verk­ko­leh­den suun­nit­te­lu. Verk­ko­leh­ti avat­tiin ku­lu­van vuo­den huh­ti­kuus­sa, ja sen myö­tä leh­den toi­mi­tuk­ses­sa työs­ken­te­lee pää­toi­mit­ta­jan ja toi­mi­tus­sih­tee­rin li­säk­si kol­me toi­mit­ta­jaa sekä tait­ta­ja. Toi­mi­tuk­sen li­säk­si leh­den te­ke­mi­seen osal­lis­tuu 26 leh­ti­a­vus­ta­jaa, jot­ka kir­joit­ta­vat pää­o­san leh­den uu­ti­sis­ta.

Pa­pe­ri­leh­den si­vu­mää­rä vaih­te­lee 24 ja 32 si­vun vä­lil­lä. Päi­vä­mies muo­dos­taa edel­leen mer­kit­tä­vän osan kes­ku­syh­dis­tyk­sen tu­lois­ta. Kus­tan­nus­toi­min­nan osuus SRK:n tu­lois­ta on 44 pro­sent­tia, mis­tä noin 65 pro­sent­tia tu­lee Päi­vä­mie­hes­tä. Leh­del­lä on il­moi­tus­myy­jä, joka myy yrit­tä­jil­le mai­nos­ti­laa myös verk­ko­leh­des­tä.

Ku­vat: SRK:n ar­kis­to

En­sim­mäi­sen ku­van ku­va­teks­ti: Leh­den kan­sis­sa käy­tet­tiin jo 1970-lu­vul­la kirk­kai­ta vä­re­jä. 20-vuo­tis­juh­la­nu­me­ros­sa kir­joi­tet­tiin, et­tä ”leh­ti on ol­lut mo­nel­le tai­vaan tien kul­ki­jal­le ai­van kuin tuo­re öl­jy­puun leh­ti”.

LäH­TEET:

Pent­ti Vin­nur­va, Kat­saus Päi­vä­mie­hen 40-vuo­tis­tai­pa­lee­seen, SRK:n Vuo­si­kir­ja 1994

Juk­ka Pa­lo­la, Päi­vä­mies he­rä­tys­lii­ke­leh­te­nä, Kir­kon tut­ki­mus­kes­kus 2001

Ari-Pek­ka Pa­lo­la, Evan­ke­liu­min työ laa­je­nee, SRK 2011

Nel­jän vii­mei­sen pää­toi­mit­ta­jan osal­ta tie­dot pe­rus­tu­vat hei­dän omiin ker­to­muk­siin­sa.

Ly­hen­net­ty kir­joi­tuk­ses­ta, joka on jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.5.2014.

KatriIsopahkala
26.4.2024

Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten korjaavat. Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään. Ps. 126:5–6

Viikon kysymys