JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Artikkelit

Uskonnonopetuksen uudet tuulet

Päivämies-verkkolehti
Artikkelit
19.2.2016 7.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:26
2020010123262520160219070000

KUVA: MATIAS HAARANIEMI

KUVA: MATIAS HAARANIEMI

Kir­kon tut­ki­mus­kes­kuk­sen Gal­lup Ec­c­le­si­as­ti­ca-ky­se­lys­sä loka–mar­ras­kuus­sa 2015 ky­sel­tiin suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mi­ses­ta us­kon­no­no­pe­tuk­seen kou­luis­sa. Ky­se­lyn mu­kaan 62 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta suh­tau­tui kou­lu­jen us­kon­no­no­pe­tuk­seen myön­tei­ses­ti ja 21 pro­sent­tia kiel­tei­ses­ti. Nai­set suh­tau­tui­vat myön­tei­sem­min kuin mie­het. Kiel­tei­sim­piä oli­vat 15–17-vuo­ti­aat, kun taas hie­man van­hem­mat, 18–24-vuo­ti­aat, suh­tau­tui­vat asi­aan huo­mat­ta­vas­ti myön­tei­sem­min.

Mis­tä tu­lok­set ker­to­vat? Mie­les­tä­ni sii­tä, et­tä us­kon­no­no­pe­tuk­seen ol­laan pää­o­sin tyy­ty­väi­siä. Kuu­luu­han kan­sas­tam­me yhä noin 73 pro­sent­tia lu­te­ri­lai­seen kirk­koon, ja hei­dän lap­sil­leen an­ne­taan oman us­kon­non kans­sa so­pu­soin­nus­sa ole­vaa ope­tus­ta myös kou­lus­sa.

Op­pi­laat pi­tä­vät us­kon­non opis­ke­lus­ta

Olen it­se toi­mi­nut 25 vuot­ta us­kon­no­no­pet­ta­ja­na suu­rel­la, noin 500 op­pi­laan ylä­kou­lul­la Ou­lus­sa. Op­pi­lais­ta val­ta­o­sa osal­lis­tuu evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­seen us­kon­no­no­pe­tuk­seen. Ko­ke­muk­se­ni mu­kaan op­pi­laat yleen­sä pi­tä­vät us­kon­non opis­ke­lus­ta.

Seit­se­mäs­luok­ka­lai­sia kou­lu­lai­sia näyt­tä­vät kiin­nos­ta­van suu­ret maa­il­ma­nus­kon­not ja eri kult­tuu­rit. Ha­lu­taan tie­tää, mis­tä is­la­mi­nus­kos­sa on ky­sy­mys, tai mi­ten juu­ta­lai­suus ja kris­ti­nus­ko liit­ty­vät toi­siin­sa. Ih­me­tel­lään In­ti­an us­kon­to­jen ajat­te­lua ja nä­ke­myk­siä. Kaik­ki tämä py­ri­tään te­ke­mään oma va­kau­mus muis­ta­en ja tois­ten va­kau­mus­ta kun­ni­oit­ta­en.

Kah­dek­san­nel­la luo­kal­la sy­ven­ny­tään pe­rus­teel­li­sem­min omiin hen­gel­li­siin juu­riin. Mis­tä kris­ti­nus­kos­sa on ky­sy­mys? Mik­si se on meil­le eri­tyis­laa­tui­nen ja tär­keä? Uu­dis­tu­vas­sa ope­tus­suun­ni­tel­mas­sa, joka tu­lee käyt­töön syk­sys­tä 2016 al­ka­en, on myös Raa­mat­tuun tu­tus­tu­mi­nen siir­ret­ty yh­dek­sän­nen luo­kan kurs­sil­ta kah­dek­san­nel­le luo­kal­le, siis rip­pi­kou­lui­käi­sil­le nuo­ril­le.

Uu­dis­tus on mie­les­tä­ni erit­täin hyvä. Nyt rip­pi­kou­lui­käi­set nuo­ret saa­vat tu­tus­tua Raa­ma­tun kir­ja­ko­ko­el­maan ja ope­tuk­siin sa­moi­hin ai­koi­hin sekä kou­lus­sa et­tä kir­kon kou­lus­sa, rip­pi­kou­lus­sa. Us­kon, et­tä nämä kak­si täy­den­tä­vät hie­nos­ti toi­si­aan.

Yh­dek­sän­nel­lä luo­kal­la kes­ki­ty­tään ih­mis­suh­tei­siin ja etiik­kaan. Mie­les­tä­ni oi­kea läh­tö­koh­ta eet­tis­ten ky­sy­mys­ten poh­din­nal­le ra­ken­tuu sel­ke­äl­le oman us­kon­nol­li­sen iden­ti­tee­tin hah­mot­ta­mi­sel­le. On tur­val­lis­ta poh­tia mitä eri­lai­sim­pia oi­kein–vää­rin- ja hyvä–paha-ky­sy­myk­siä, kun oman elä­män hen­gel­li­nen ja kult­tuu­ri­nen pe­rus­ta on kun­nos­sa.

Mi­ten oman us­kon­non ope­tus tu­li­si jär­jes­tää?

Kou­lun ar­jen kan­nal­ta oman us­kon­non ope­tus tuot­taa kui­ten­kin pai­koin vai­keuk­sia. Ete­lä-Suo­men kau­pun­geis­sa saat­taa ol­la kou­lu­luo­kis­sa jopa seit­se­män eri us­kon­to­kun­nan pii­riin kuu­lu­via op­pi­lai­ta ja li­säk­si us­kon­to­kun­tiin kuu­lu­mat­to­mia. Mi­ten us­kon­to­tun­nit tu­li­si täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa jär­jes­tää? Yh­teis­tä ni­mit­tä­jää kun ei oi­kein löy­dy.

Us­kon­to­tun­tien ai­ka­na luo­kan op­pi­laat ja­kaan­tu­vat eri ta­hoil­le. Kai­kil­le ope­tus­ta ei vält­tä­mät­tä jär­jes­ty sa­mal­la ajal­la, ja toi­sil­le ei ol­len­kaan.

Omas­sa kou­lus­sa­ni Ou­lus­sa ti­lan­ne ei ole näin vai­kea. Us­kon­to­kun­tiin kuu­lu­mat­to­mil­le jär­jes­te­tään elä­män­kat­so­mus­tie­don ope­tus­ta. Vuo­sit­tain ky­sei­seen ope­tuk­seen osal­lis­tu­vien mää­rä on vaih­del­lut 15–25 op­pi­laan vä­lil­lä. Li­säk­si or­to­dok­si­sen us­kon­non ope­tus toi­mii hy­vin, ja sii­hen osal­lis­tu­vat op­pi­laat ovat tyy­ty­väi­siä oman us­kon­ton­sa ope­tuk­seen ja jär­jes­te­lyyn. Taus­tal­la on or­to­dok­si­sen kir­kon ja opet­ta­jien te­ke­mä ope­tuk­sen ke­hit­tä­mis­työ. Tätä työ­tä kaik­ki us­kon­to­kun­nat ja yh­tei­söt ei­vät tois­tai­sek­si ole teh­neet – ja jää­vät hei­kom­paan ase­maan.

Rat­kais­taan­pa asia mi­ten ta­han­sa, on sel­vää, et­tei us­kon­non mer­ki­tys maa­il­mas­sam­me vä­hen­ny – päin­vas­toin. Maa­han­muut­ta­jien aal­lon mu­ka­na on myös meil­lä Poh­jois-Suo­mes­sa alet­tu ky­län­rai­teil­la ih­me­tel­lä mus­li­mien ta­po­ja ja us­koa. Sa­mal­la oma us­ko on jou­tu­nut pei­liin. Mi­hin me suo­ma­lai­set it­se us­kom­me? On­ko us­ko meil­le tär­keä? Kuin­ka suh­tau­tua toi­sin us­ko­viin? Sii­nä­pä muu­ta­mia ky­sy­myk­siä poi­mit­tu­na poh­jois­poh­ja­lai­sen maa­lais­ky­län ih­mis­ten miet­teis­tä.

Jari Kup­sa­la

27.5.2022

Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Viikon kysymys