Me menemme usein kauppaan erikoistarjousten perässä. Taloudellinen ihminen näkee vaivaa säästääkseen kasvavissa kotitalousmenoissa. Jumala kutsuu ihmistä parannukseen antaen jatkuvia tarjouksia ja kutsuja Jumalan valtakuntaan.
Paavali tunsi sydämessään raskasta surua ja lakkaamatonta tuskaa sen tähden, että hänen kansansa jäsenet eivät vaeltaneet Kristuksen seuraajina. Jumala oli antanut valitulle kansalleen liittonsa ja lakinsa. Hän oli antanut heille myös jumalanpalveluksen ja lupaukset, mutta vain harvat palvelivat elävää Jumalaa ja vaelsivat lupauksen sanaan uskoen.
Paavali toivoi, että hän voisi auttaa veljiään. Kristus oli syntynyt Jumalan omaisuuskansan keskelle, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. He eivät olleet oikeita Aabrahamin lapsia. Elävä usko ei periydy, vaan se on aina jokaisen ihmisen omakohtainen asia.
Epäusko oli suuri synti juutalaisten elämässä, vaikka Jumala oli vapauttanut heidät orjuudesta ja antanut heille oman vapaan maan. Jumala oli ruokkinut ja siunannut heitä runsaasti ja varjellut vihollisten keskellä. Silti he kieltäytyivät uskomasta Jumalan voimaan ja valtaan ja taistelivat itse Elämän ruhtinasta, Herraa Jeesusta vastaan.
Jeesus itkee
Jumalan sana välittää muutaman koskettavan tapahtuman, joissa Jeesus itkee. Lähestyessään Jerusalemia hän tunsi syvää murhetta siitä, että sen asukkaat eivät olleet tunteneet etsikkoaikaansa. Hän kohotti voi-huudot muutamien Galilean kaupunkien ylle, koska ihmiset olivat hylännet hänen saarnansa ja tunnustekonsa. Jeesuksen parannussaarnat ja voimalliset työt olivat kaikuneet kuuroille korville. (Luuk. 10.)
Paavali muistutti, että paatumus, joka oli kohdannut osaa Israelin kansasta, kestäisi siihen asti, että muista kansoista koottava määrä olisi tullut täyteen. Sitten Siionista tulee Pelastaja, joka poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä. Jumalalla on liitto omaisuuskansansa kanssa: hän ottaa pois heidän syntinsä. Jumala ei peruuta antamiaan lahjoja eikä kadu kutsumistaan (Room. 11).
Kuka uskoo?
Uskovaiset tuntevat epäuskon tähden samanlaista murhetta tänäkin aikana. Profeetta Jesaja kysyi: ”Kuka uskoo meidän saarnamme ja kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?” (Jes. 53:1.) Epäuskon silmin ei voi nähdä Kristuksen evankeliumin kirkkaudesta säteilevää valoa. Pyhä Henki voi kuitenkin avata sydämen ottamaan evankeliumin vastaan.
Suomen kansalle on annettu pitkä etsikkoaika. Jumalan käsi on varjellut maatamme ja siunannut ajallista hyvyyttä ylen määrin. Kunpa kansamme näkisi, että Jumalan hyvyys kutsuu parannukseen. Jumalan tahto on, ettei yksikään ihminen joutuisi kadotukseen.
Jumalan lapset julistavat uskon saarnaa, sanomaa Kristuksesta. Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan uskon kautta. Se täyttää ihmisen sydämen ja levittää valoaan. Iankaikkisen kirkkauden rinnalla tämän ajan murheet ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Ne ovat usein tarpeellisia kasvattamaan meitä, jotta meillä säilyisi taivasikävä.
Pekka Kyllönen
Julkaistu Päivämiehessä 19.3.2014
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.