Anu Tofferi
Anu Tofferi
Hannu Inkeroinen
Olen elämäni aikana nähnyt joitakin tosi vanhoja rakennuksia, jotka ovat seisseet pystyssä jopa toista tuhatta vuotta. Näiden rakennusten yhteinen piirre on ollut, että niiden perustukset on tehty tukeviksi ja kestäviksi. Omat rakentamiskokemukset ovat aika vähäisiä, mutta sen olen niistä oppinut, että tekipä sitten taloa, leikkimökkiä tai vaikka asuntovaunulle katosta, niin mikäli sen haluaa kestävän suorassa, pitää se perustaa hyvin.
Raamattu puhuu myös perustamisesta verraten ajallisten perustusten tekemistä siihen, mihin ihminen perustaa oman elämänsä. Jos elämä on perustettu Jumalan sanan varaan, se on perustettu hyvin, tukevasti ja kestävästi.
Mitä tarkoittaa perustaa elämä Jumalan sanan varaan? Talon perustuksia varten kaivetaan suuri kuoppa ja poistetaan kaikki, mikä voisi vaarantaa talon perustuksen. Siellä ei saa olla kiviä, jotka voisivat roudan liikuttelemina liikuttaa myös päälle tulevaa taloa. Rakennuksen alle ei saa jäädä aineksia, joita pitkin kosteus voisi nousta pilaamaan taloa.
Jos elämän perustaa Jumalan sanan varaan, silloin siinä ei ole mitään, mikä vaarantaa perustuksen kestämistä. Siellä ei ole omia ansioita, ei omavanhurskautta, ei synnin luvallisuutta, omalakisuutta tai mitään omaa. On vain Jumalan sana, jonka varassa kaikki on luotu ja kaikki myös seisoo. Raamatussa Jeesus itse neuvoo, ettei kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin eikä leikkaa uudesta viitasta paikkaa vanhan viitan reiän peitteeksi (Mark. 2:21–22).
Miten ihmisen elämässä näkyy se, että se on perustettu horjumattomalle perustalle? Kun talo on valmis, talojen perustuksista ei näy paljon ulospäin, vain osa kivijalkaa. Jos talo on perustettu tukevasti ja hyvin, se seisoo suorassa, pysyy kuivana, terveenä ja hyvänä asua. Jos taas perustusten teossa on hutiloitu, talo voi painua, kosteus voi pilata koko rakennuksen, ja se voidaan joutua jopa purkamaan.
Perustus ei välttämättä näy ihmisestäkään heti päällepäin. Jos kohtaan ennalta tuntemattoman ihmisen, en voi tietää, onko hänen elämänsä perusta Jumalan sanassa. Kun ihmiseen tutustuu ja hänen kanssaan elää ja keskustelee, sen perustuksen kuitenkin tunnistaa. Kun elämän perustus on kunnossa, luottamus Jumalaan ja hänen sanansa mukainen elämä näkyvät ja tuntuvat.
Paavali kirjoittaa, kuinka perustus on jo laskettu, ja se on Kristus. Jokainen rakentaa tälle perustalle, miten tahtoo. Paavali kirjoittaa korinttilaisille istuttamisesta ja kastelemisesta (1. Kor. 3:7). Vaikka istuttaja ja kastelija tekevät tärkeää työtä, kasvun antaja on Jumala. Tästäkin on monella kokemusta: ihminen yrittää parhaansa, istuttaa tai kylvää, kastelee, käyttää lannoitteita ja hoitaa, mutta kuitenkin kasvun antaja on aina Jumala.
Jeesus vertaa Jumalan sanaa siemeneen, jota kylvetään ja kastellaan, kun halutaan antaa uskolle mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa. Usko ei kuitenkaan koskaan ole ihmistyö, vaan aina Kaikkivaltiaan hyvän tahdon varassa. Pyhä Henki vaikuttaa kaikissa ihmisissä uskon, ja ihmiset ovat paikallansa kylväjiä ja kastelijoita. Samalla Jumalan lapsi saa olla myös kylvön ja kastelun kohteena, Jumalan valtakunnan hyvässä hoidossa.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.