JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Ju­ma­la lu­paa tu­kea ah­din­gos­sa

Matkaevääksi
17.2.2021 8.00

Juttua muokattu:

17.2. 08:55
2021021708552120210217080000

Heikki Vuonokari

Heikki Vuonokari

Ar­to Töl­li

Psal­mis­sa on Ju­ma­lan lu­paus ih­mi­sel­le: ”Kun hän huu­taa mi­nua, minä vas­taan. Minä olen hä­nen tu­ke­naan ah­din­gos­sa, pe­las­tan hä­net ja nos­tan taas kun­ni­aan.” (Ps. 91:15.)

Raa­ma­tun ta­pah­tu­mat roh­kai­se­vat us­ko­maan ja luot­ta­maan Ju­ma­lan huo­len­pi­toon. Eräs tut­tu esi­merk­ki on Joo­se­fin elä­män­ta­ri­na. Ju­ma­la sal­li hä­nel­le ras­kai­ta vai­keuk­sien het­kiä. Voi vain ku­vi­tel­la, kuin­ka hän kai­vos­sa vi­ru­es­saan tai van­ki­las­sa ol­les­saan koki suur­ta tus­kaa ja ih­met­te­li, mik­si Ju­ma­la sal­lii täl­lais­ta. Ju­ma­la ei hy­län­nyt Joo­se­fia, vaan an­toi hä­nel­le voi­mia ja käyt­ti ajal­laan teh­tä­viin­sä.

Myös Jee­sus koki tus­kal­li­set kär­si­mys­tien het­ket. Hän ru­koi­li Ju­ma­lal­ta apua: ”Isä, jos se on mah­dol­lis­ta, niin men­köön tämä mal­ja mi­nun ohit­se­ni. Mut­ta ei niin kuin minä tah­don, vaan niin kuin sinä.” (Matt. 26:39.) Vie­lä ris­tin­puul­la hän huu­si: ”Ju­ma­la­ni, Ju­ma­la­ni, mik­si mi­nut hyl­kä­sit!” (Matt. 27:46.) Oli kuin Ju­ma­la oli­si hä­net het­kel­li­ses­ti hy­län­nyt, mut­ta niin ei lo­pul­li­ses­ti ta­pah­tu­nut. Ju­ma­la oli poi­kan­sa tu­ke­na myös kär­si­myk­sen het­ki­nä ja nos­ti hä­net ylös kuol­leis­ta.

Jo­kai­sel­la on omat kuor­man­sa kan­net­ta­va­na. Ju­ma­lan sa­nan lu­paus­ten mu­kai­ses­ti saam­me ai­na kään­tyä ru­koil­len, ano­en ja kiit­tä­en Ju­ma­lan puo­leen (Fil. 4:6). Ju­ma­la on siis lu­van­nut ol­la tu­ke­na. Se to­teu­tuu vai­kei­na­kin het­ki­nä, vaik­ka sitä ei ai­na jak­sa kä­sit­tää.

Moni on saa­nut ko­kea to­dek­si psal­mi­ru­noi­li­jan sa­nat ”Har­taas­ti minä odo­tin Her­raa, ja hän ku­mar­tui mi­nun puo­lee­ni ja kuu­li huu­to­ni. Hän veti mi­nut ylös sy­väs­tä kuo­pas­ta, upot­ta­vas­ta lie­jus­ta. Hän nos­ti mi­nut kal­li­ol­le, an­toi lu­jan poh­jan as­kel­te­ni al­le. Hän an­toi suu­hu­ni uu­den vir­ren, kii­tos­lau­lun Ju­ma­lam­me ylis­tyk­sek­si.” (Ps. 40:1–3.)

Ju­ma­la käyt­tää usein ih­mi­siä apu­lai­si­naan. Kuor­mien al­la elä­vä, vä­sy­nyt, su­re­va tai yk­si­näi­nen lä­him­mäi­nen kai­paa ai­toa koh­taa­mis­ta ja rin­nal­le aset­tu­mis­ta. Hän kai­paa kuul­la ky­sy­myk­sen ”mitä kuu­luu, mi­ten jak­sat”. Em­me voi ot­taa pois toi­sen kuor­maa, mut­ta voim­me kan­taa sitä yh­des­sä. Lä­him­mäi­sen rak­kaut­ta on se, et­tem­me jätä ke­tään yk­sin taak­ko­jen­sa kans­sa.

Toi­si­naan on help­po aut­taa ja ol­la tu­ke­na. Eri­tyi­ses­ti konk­reet­ti­sen avun an­ta­mi­nen on mo­nil­le luon­te­vaa. Tuo­reet lei­von­nai­set hel­pot­ta­vat ar­kea ja sa­mal­la ker­to­vat vies­tin sii­tä, et­tä ha­lu­an muis­taa ja tu­kea si­nua. Ajal­li­nen apu voi ava­ta mah­dol­li­suu­den myös yh­tei­sel­le kes­kus­te­lul­le.

Jos­kus tu­ke­na ole­mi­sen ja aut­ta­mi­sen ää­rel­lä tun­tee suur­ta avut­to­muut­ta. Roh­kai­sun sa­nat ka­to­a­vat. Ha­lu­ai­si roh­kais­ta ja sa­noa jo­tain, mikä kan­taa, mut­ta aja­tus on tyh­jä. Lä­him­mäi­sen tär­kein teh­tä­vä on kui­ten­kin ker­toa Ju­ma­lan rak­kau­des­ta ja tar­jo­ta evan­ke­liu­mia pyy­tä­mät­tä­kin.

Mie­lee­ni nou­see Ju­ma­lan jär­jes­tä­mä op­pi­tun­ti. Ra­kas lä­hei­nen oli va­ka­van sai­rau­den vuok­si me­nos­sa sai­raa­laan tut­ki­muk­siin. Olim­me pois to­lal­tam­me ja ai­van sa­nat­to­mia pe­lot­ta­van asi­an ää­rel­lä. Lap­sel­la oli luot­ta­mus ja us­kon ym­mär­rys. Hän soit­ti rak­kaal­le lä­hei­sel­le: ”Minä tie­dän, et­tä olet me­nos­sa sai­raa­laan ja si­nua pe­lot­taa, mut­ta ei tar­vit­se pe­lä­tä. Saat us­koa kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja ve­res­sä.”

Elä­män ko­et­te­le­mus­ten, vas­toin­käy­mis­ten ja uu­pu­muk­sen­kin koh­da­tes­sa saa tur­vau­tua Ju­ma­lan lu­pauk­seen. ”Sy­lis­sään Jee­sus uu­pu­nei­ta kan­taa, lä­hel­le pai­naa pai­men­sy­dän­tään. Op­paak­si kirk­kaat sa­nan neu­vot an­taa, va­lok­si tiel­le ai­kaan pi­me­ään.” (SL 304:2.)

8.3.2021

Mi­nun sil­mä­ni kat­so­vat ala­ti Her­raan, hän pääs­tää jal­ka­ni an­sas­ta. Ps. 25:15

Viikon kysymys