Olet ehkä joskus keskustellut ihmisen kanssa, joka on syyttänyt Jumalaa kokemistaan vastoinkäymisistä. Voiko Jumala olla epäoikeudenmukainen?
Joku uskosta luopunut on saattanut sanoa, että hän on jättänyt uskonsa sen vuoksi, että hänen mielestään oikea Jumala ei voi olla niin epäoikeudenmukainen. Eräs nuori syytti Jumalaa siitä, että hän ei läpäissyt ylioppilaskirjoituksia. Toinen ei usko oikeudenmukaiseen Jumalaan sen vuoksi, että maailmassa on niin paljon kärsimystä.
Ihminen ei ymmärrä Jumalan ajatuksia
Suurten luonnonkatastrofien ja -mullistusten jälkeen moni on kysellyt, onko Jumalaa edes olemassa. He epäilevät, että jos Jumala olisi ja hän olisi oikeudenmukainen ja kaikkivaltias, hän ei olisi antanut tällaisten asioiden tapahtua.
Ihmisen on aina ollut vaikea ymmärtää kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta elämässä. On helposti alettu syyttää Jumalaa niistä. Voinko syyttää Jumalaa epäoikeudenmukaisuudesta sillä perusteella, että en ymmärrä hänen sallimustaan ja johdatustaan?
Raamatun Jumala on kaikkivaltias ja oikeudenmukainen. Hän on myös vanhurskas ja armahtava. Ihminen ei useinkaan voi ymmärtää Jumalan töitä ja ajatuksia. Jesajan mukaan Jumalan teot ja ajatukset ovat yhtä paljon ylempänä ihmisen ajatuksia kuin on taivas maan yläpuolella. Ihminen ei voikaan ymmärtää Jumalan ajatuksia ja tarkoituksia.
Jumala on ylivertainen
Jumala on tehnyt ihmisen. Hän on antanut ihmiselle myös järjen, ymmärryksen. Sen ymmärtäminen, että Jumala on ihmisen luoja, antaa oikean näkökulman Jumalan ja ihmisen suhteeseen. Daavid sanoo: ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen. Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” (Ps. 8:3–4.) Toisessa psalmissa Daavid myös toteaa: ”Mieletön se, joka ajattelee: ei Jumalaa ole” (Ps. 53:1).
Kristittyinä olemme joutuneet kokemaan ahdistusta, halveksuntaa ja vainoakin uskomme vuoksi. Kun kuitenkin kestämme kärsimystenkin keskellä uskossamme, se todistaa Paavalin mukaan Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Jumala hyväksyy meidät tällaisena valtakuntaansa. (2. Tess. 1:5.)
Armollisuus saa aikaan armollisuutta
Ahdistettujen Jumalan lasten osa muuttuu kerran, kun Kristus saapuu enkeleidensä kanssa. Osat vaihtuvat täydellisesti. Itsessään heikot ja vaivaa kärsineet kilvoittelijat pääsevät täydelliseen iloon. Niiden osana, jotka eivät tunne Herraa, on ikuinen kadotus, ero Jumalasta (2. Tess. 1:7–9).
”Parempi on olla vääryyttä kärsimässä kuin sitä tekemässä”, opetti vaarini eläessään. Olenko minä armollinen ja oikeudenmukainen lähimmäisiäni kohtaan?
Jumala on myös armollinen ja rakastava. Sen ovat Jumalan lapset saanet kokea. Syntiset ovat saaneet uskoa Kristuksen ansiosta itsensä Jumalan edessä täysin sopiviksi ja puhtaiksi. Tämän armon omistaminen ja kokeminen on myös vaikuttanut armollisuutta ja anteeksiantavaisuutta toisia ihmisiä kohtaan.
Tero Pitkälä
Julkaistu Päivämiehessä 19.11.2014.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys