JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Jumala puhuttelee

Matkaevääksi
27.7.2022 8.00

Juttua muokattu:

25.7. 09:50
2022072509503820220727080000

Ilk­ka Ha­ku­li­nen

Ju­ma­la pu­huu ih­mi­sil­le mo­nin ta­voin: luon­nos­sa, kan­so­jen vai­heis­sa, elä­män­koh­ta­lois­sa ja omas­sa­tun­nos­sa. Eri­tyi­ses­ti hän pu­huu Py­häs­sä Raa­ma­tus­sa ja Va­pah­ta­jas­sam­me Her­ras­sa Jee­suk­ses­sa Kris­tuk­ses­sa.

Toi­sen Moo­sek­sen kir­jan teks­ti­kat­kel­mas­sa Moo­ses oli pai­men­ta­mas­sa ap­pen­sa lam­pai­ta Ho­reb-vuo­ren juu­rel­la. Siel­lä Her­ran en­ke­li il­mes­tyi tu­len­lie­kis­sä, joka nou­si or­jan­tap­pu­ra­pen­saas­ta. Pen­sas ei tu­les­ta huo­li­mat­ta ku­lu­nut, ja Moo­sek­sen lä­hes­ty­es­sä pen­sas­ta Ju­ma­la pu­hut­te­li hän­tä. Tuos­sa ti­lan­tees­sa Moo­ses pel­kä­si kat­soa Ju­ma­laa. Hän sai Ju­ma­lal­ta teh­tä­vän joh­dat­taa Is­ra­e­lin kan­sa lu­vat­tuun maa­han, pois Egyp­tin or­juu­des­ta. (2. Moos. 3:1–6, 10.) Ju­ma­lan osoit­ta­man teh­tä­vän edes­sä Moo­ses koki so­pi­mat­to­muut­ta, pel­koa ja tai­ta­mat­to­muut­ta.

Jo­tain sa­man­lais­ta kuin Moo­ses olen ko­ke­nut usei­den Af­rik­kaan suun­tau­tu­nei­den lä­he­tys­mat­ko­jen edel­lä. Mat­ko­jen ta­voi­te­han on saat­taa ih­mi­nen va­paak­si ”Egyp­tin or­juu­des­ta”, sie­lun­vi­hol­li­sen val­ta­kun­nas­ta, ja aut­taa asuk­kaak­si Ju­ma­lan val­ta­kun­taan.

Läh­ti­jän aja­tuk­set ovat as­kar­rel­leet omas­sa so­pi­mat­to­muu­des­sa sa­moin kuin koh­de­mai­den mah­dol­lis­ten ris­kien ym­pä­ril­lä. Vä­lil­lä on tun­tu­nut vai­ke­al­ta läh­teä. Kol­men tuol­lai­sen mat­kan lä­hes­ty­es­sä olen jou­tu­nut hen­gen­vaa­ral­li­siin ti­lan­tei­siin, mut­ta kui­ten­kin tul­lut ih­meel­li­ses­ti var­jel­luk­si. Kaik­ki ta­pauk­set ovat sat­tu­neet ko­din lä­hei­syy­des­sä. Ti­lan­teet ovat vä­ke­väs­ti opet­ta­neet vir­ren sa­no­maa: ”Kun on tur­va Ju­ma­las­sa, tur­vas­sa on pa­rem­mas­sa kuin on täh­ti tai­va­hal­la, lin­tu emon sii­ven al­la” (VK 397:1).

Olen poh­ti­nut, mikä on ol­lut noi­den ta­pah­tu­mien vies­ti. Olen ko­ke­nut ne Ju­ma­lan ke­ho­tuk­sik­si läh­teä mat­kal­le ja suo­rit­taa an­net­tu teh­tä­vä. Ih­mi­nen voi koh­da­ta vaa­ro­ja sekä ko­to­na et­tä kau­ka­na: var­je­lus on tar­peen kaik­ki­al­la.

Eräs Raa­ma­tun jae ku­vaa tä­män tii­viis­ti: ”Kat­so, minä olen si­nun kans­sa­si ja var­je­len si­nua, mis­sä iki­nä kul­jet, ja saa­tan si­nut ta­kai­sin tä­hän maa­han; sil­lä minä en jätä si­nua, en­nen kuin olen to­teut­ta­nut sen, min­kä minä olen si­nul­le pu­hu­nut” (1. Moos. 28:15).

16.8.2022

Joka heikkoa sortaa, herjaa hänen Luojaansa, joka Luojaa kunnioittaa, armahtaa köyhää. Sananl. 14:31

Viikon kysymys