JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Ju­ma­la py­syy us­kol­li­se­na

Matkaevääksi
27.5.2020 6.05

Juttua muokattu:

26.5. 15:41
2020052615415020200527060500

Leena Tervonen

Leena Tervonen

Mat­ti Kont­ka­nen

Yh­tei­sen edun ni­mis­sä val­ti­ot ovat sol­mi­neet liit­to­ja. Niis­sä on so­vit­tu esi­mer­kik­si yh­tei­ses­tä po­li­tii­kas­ta, ta­va­ran­vaih­dos­ta tai tul­leis­ta. Tie­tyin vel­vol­li­suuk­sin osa­puo­let saa­vat naut­tia yh­tei­sis­tä eduis­ta. So­pi­mu­sa­si­a­kir­ja muis­tut­taa sii­tä, mitä on so­vit­tu.

Yk­sit­täi­set ih­mi­set­kin so­pi­vat yh­tei­sen edun ni­mis­sä muun mu­as­sa ta­va­ran­vaih­dos­ta. Nä­ky­vä­nä merk­ki­nä so­pi­muk­ses­ta osa­puo­lil­le jää kaup­pa­hin­ta ja mah­dol­li­nen so­pi­mu­sa­si­a­kir­ja. Kun on täyt­tä­nyt vel­vol­li­suu­ten­sa so­vi­tun kaup­pa­hin­nan suh­teen, ta­va­ra tai hyö­dy­ke on hä­nen omis­tuk­ses­saan tai hal­lin­nas­saan.

Vaik­ka kau­pan­te­os­sa ei pu­hu­ta lii­tos­ta, sii­nä­kin on vel­vol­li­suuk­sia, oi­keuk­sia ja merk­ke­jä. Yh­tä kaik­ki ih­mis­ten so­pi­muk­set ja lii­tot ovat syn­ty­neet ta­sa­ver­tais­ten toi­mi­joi­den vä­lil­lä va­paas­ta tah­dos­ta.

Ai­na­kin yh­den lii­ton tie­dän sol­mi­nee­ni. Osa­puo­li­na si­tou­duim­me yh­tei­seen asi­aan yh­tei­sel­lä tah­don il­mai­sul­la ja lu­pauk­sel­la. Mo­lem­mat lu­pa­sim­me, et­tä tah­dom­me ra­kas­taa toi­si­am­me myö­tä- ja vas­toin­käy­mi­sis­sä, kun­nes kuo­le­ma mei­dät erot­taa. Minä olen si­nun, ja sinä olet mi­nun.

Yh­tei­nen tah­to­ti­la on vie­nyt an­teek­si­an­ta­muk­sen ja an­teek­si­pyy­tä­mi­sen tiel­le. Sor­mus pu­huu lii­ton ja us­kol­li­suu­den py­sy­vyy­des­tä.

Kun Ju­ma­la te­kee lii­ton ih­mis­ten kans­sa, me­net­te­ly­ta­pa me­nee toi­sin kuin ih­mis­ten vä­lis­ten so­pi­mus­ten sol­mi­mi­ses­sa. Sol­mies­saan lii­ton Ju­ma­la toi­mii su­ve­ree­nis­ti ja ih­mi­nen Ju­ma­lan ar­mon va­ras­sa.

Van­has­sa lii­tos­sa Ju­ma­la lu­pa­si ot­taa Is­ra­e­lin omak­si kan­sak­seen ja joh­taa sen pois Egyp­tin or­juu­des­ta. Us­kol­li­suu­den osoi­tuk­se­na kan­san oli mää­rä nou­dat­taa Ju­ma­lan la­kia. Is­ra­e­lin kan­sa kui­ten­kin rik­koi lii­ton, vaik­ka Ju­ma­la oli ot­ta­nut kan­san omak­seen ja joh­dat­ta­nut sen pois Egyp­tin or­juu­des­ta. Li­han puo­les­ta tur­mel­tu­neet ei­vät ky­en­neet pi­tä­mään käs­ky­jä.

Kan­sa jou­tui so­vit­ta­mat­to­maan ris­ti­rii­taan Ju­ma­lan kans­sa. Van­han lii­ton uh­ri­ju­ma­lan­pal­ve­luk­ses­sa lu­pauk­sen sa­naan us­ko­vat kat­se­li­vat jo tu­le­vaa so­vi­tus­ta.

Uu­des­sa lii­tos­sa kaik­ki­val­ti­as Ju­ma­la it­se mak­soi kan­san syn­tien so­vi­tus­hin­nan poi­kan­sa Jee­suk­sen uh­ri­kuo­le­mal­la. Ju­ma­la kir­joit­ti la­kin­sa lu­pauk­sen las­ten sy­dä­miin us­kon kaut­ta (Room. 9:8). Täs­sä lii­tos­sa Ju­ma­lan ar­mo opet­taa hyl­kää­mään kai­ken ju­ma­lat­to­man me­non ja maa­il­mal­li­set hi­mot ja elä­mään täs­sä maa­il­mas­sa si­ve­äs­ti, hurs­kaas­ti ja ju­ma­li­ses­ti. (Tiit. 2:11–12).

Kris­tuk­sen ja lu­nas­te­tun seu­ra­kun­nan suh­det­ta on ver­rat­tu avi­o­liit­toon. Ju­ma­la ei ai­no­as­taan ota omak­seen vaan myös mak­saa so­vi­tuk­sen ja an­taa an­teek­si. Liit­to on kui­ten­kin ar­mo­liit­to Py­hän Ju­ma­lan ja syn­ti­sen ih­mi­sen vä­lil­lä. Sitä Sii­o­nin lau­lun te­ki­jä ku­va­si ko­ke­muk­se­naan: ”Oon muo­dol­ta­ni mus­ta ja päi­vän polt­ta­ma, vaan Yl­jän pu­ki­mis­sa oon ai­van iha­na.”

Ju­ma­la py­syy us­kol­li­se­na lii­tos­saan. Hän pe­las­taa ja vaa­lii luo­tu­jaan. Hän joh­taa ajal­li­ses­sa elä­mäs­sä vuo­roin on­neen, vuo­roin ko­et­te­le­muk­seen.

Täl­lä ajal­la Ju­ma­la on sal­li­nut muun mu­as­sa vai­ke­as­ti hal­lit­ta­van sai­rau­den ko­et­te­le­maan mei­tä. Tar­vit­sim­me­ko muis­tu­tuk­sen sii­tä, kuka vii­me kä­des­sä kai­ken an­taa ja mi­hin vii­me kä­des­sä tur­vaam­me? Ju­ma­lal­ta­han me pyy­däm­me Her­ran ru­kouk­ses­sa jo­ka­päi­väi­siä sie­lun ja ruu­miin tar­pei­ta it­sel­le ja kai­kil­le muil­le.

On tur­val­lis­ta us­kos­sa luot­ta­en tur­vau­tua hä­nen ar­moon­sa ja us­kol­li­suu­teen­sa muut­tu­vas­sa ajas­sa. Näh­dä, et­tei Ju­ma­la lii­tos­saan lu­van­nut pois­taa ko­et­te­le­muk­sia vaan an­taa nii­den kes­kel­lä vie­lä­kin suu­rem­man lu­pauk­sen syn­tien an­teek­si an­ta­mi­ses­ta ja ian­kaik­ki­ses­ta elä­mäs­tä.

3.7.2020

Minä tun­nus­tin si­nul­le syn­ti­ni, en sa­lan­nut pa­ho­ja te­ko­ja­ni. Minä sa­noin: "Tun­nus­tan syn­ti­ni Her­ral­le." Sinä an­noit an­teek­si pa­hat te­ko­ni, otit pois syn­tie­ni taa­kan. Ps. 32:5

Viikon kysymys