JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Ko­tia koh­ti

Päivämies
Matkaevääksi
7.10.2015 10.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:19
2020010123192320151007100000

KUVA: HEIKKI VUONOKARI

KUVA: HEIKKI VUONOKARI

Vii­me ai­ko­jen mul­lis­tuk­sis­sa­kin saam­me us­koa, toi­voa ja luot­taa Ju­ma­lan joh­da­tuk­seen.

Vii­me ai­ko­jen kes­kus­te­lua on hal­lin­nut kak­si ai­het­ta. Toi­nen on ol­lut kes­kus­te­lu Suo­men ta­lou­den ti­las­ta ja toi­nen pa­ko­laisk­rii­sis­tä. Mei­dän hy­vään tot­tu­nei­den suo­ma­lais­ten on vai­kea ym­mär­tää sitä, et­tä jou­dum­me ai­na­kin vä­li­ai­kai­ses­ti tin­ki­mään ny­kyi­ses­tä elin­ta­sos­tam­me.

Ra­ken­ne­muu­tok­sen joh­dos­ta vä­hen­ty­neet tu­lot ei­vät rii­tä kat­ta­maan ny­kyi­sen elin­ta­som­me mu­kai­sia me­no­jam­me. Ym­mär­ryk­sem­me tah­too lop­pua vii­meis­tään sil­loin, kun jou­dum­me tin­ki­mään hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta eduis­tam­me.

Yl­lät­tä­en olem­me jou­tu­neet sa­maan ai­kaan to­dis­ta­maan suu­rim­pia kan­sain­va­el­luk­sia toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen. Ne ulot­tu­vat myös tän­ne kau­as poh­joi­seen. Ih­mi­set pa­ke­ne­vat so­dan ja vä­ki­val­lan ja­lois­ta et­sien tur­va­paik­kaa var­sin rau­hal­li­sel­ta Eu­roo­pan man­te­reel­ta.

Apua tar­vit­se­vil­le

Tä­hän men­nes­sä jo puo­li mil­joo­naa ih­mis­tä on saa­pu­nut Eu­roop­paan. Suo­meen­kin tu­li­joi­den mää­rä on mo­nin­ker­tais­tu­nut ai­kai­sem­paan ver­rat­tu­na. Ne, jot­ka ovat sel­vin­neet mää­rän­pää­hän, ovat teh­neet hen­gen­vaa­ral­li­sen mat­kan. Tu­han­net ovat me­neh­ty­neet mat­kal­la et­sies­sään tur­val­li­sem­paa ko­tia.

Pa­ko­laisk­rii­si muis­tut­taa mei­tä suo­ma­lai­sia sii­tä, kuin­ka hy­vää ai­kaa olem­me saa­neet elää. Meil­tä ky­sy­tään, mi­ten suh­tau­dum­me hä­dän kes­kel­tä tu­le­viin ih­mi­siin ja ha­lu­am­me­ko aut­taa in­hi­mil­lis­tä hä­tää kär­si­viä. Muis­tam­me­ko nii­tä vai­keuk­si­am­me, joi­ta it­se olem­me jou­tu­neet ko­ke­maan oman elä­mäm­me ja kan­sam­me his­to­ri­an var­rel­la? Osaam­me­ko it­se tyy­tyä vä­hem­pään?

Yl­lät­tä­vää on, et­tä tur­va­pai­kan ha­ki­joi­den kes­kei­sek­si pai­kak­si Suo­mes­sa on tul­lut Suo­men ja Ruot­sin vä­li­nen raja poh­joi­ses­sa Tor­ni­os­sa. Toi­saal­ta ra­jaa on kut­sut­tu maa­il­man tur­val­li­sim­mak­si ra­jak­si.

Uu­si ko­ti­maa

Ju­ma­lan lap­sel­le mat­kal­la olo ei ole ou­toa, ei­vät myös­kään mat­kan vas­toin­käy­mi­set, pai­neet ja mo­net vaa­rat. Olem­me mat­kal­la ole­vaa kan­saa. ”Kul­jem­me koh­ti uut­ta isän­maa­ta, nyt sitä kau­kaa kat­se­lem­me. Mat­kal­la mei­tä kan­taa lu­paus, me sii­hen tur­vaam­me ja iloit­sem­me.” Näin lau­lam­me rak­kaas­sa Sii­o­nin lau­lus­sa.

Vaik­ka olem­me tääl­lä vie­rai­ta ja muu­ka­lai­sia, pää­mää­rä siin­tää sil­mis­säm­me. Kaik­ki en­ti­set py­hät­kin ovat kil­voi­tel­leet sa­maa mää­rän­pää­tä koh­ti. Sama us­ko, toi­vo ja lu­paus joh­ti myös hei­tä Her­ran kan­san le­poon. Uu­des­sa kir­jas­sam­me Kat­so­kaa us­kon al­ka­jaan ja täyt­tä­jään tii­vis­te­tään us­kon sa­lai­suus näin: us­ko toi­voo, us­ko nä­kee ja us­ko ym­mär­tää.

Voi­maa lu­pauk­sis­ta

Raa­mat­tu ker­too us­kon esi­ku­vas­ta Ab­ra­ha­mis­ta, joka ei epäil­lyt, vaan us­koi ja sai voi­man Ju­ma­lan lu­pauk­sis­ta. Tä­män lu­pauk­sen voi omis­taa jo­kai­nen, joka us­koo, riip­pu­mat­ta sii­tä, mis­tä­päin maa­il­maa on ko­toi­sin. Apos­to­li Pie­ta­ri kir­joit­taa, et­tä mei­tä ei ole lu­nas­tet­tu ka­to­a­val­la kul­lal­la ja ho­pe­al­la, vaan kal­liil­la Kris­tuk­sen so­vin­to­ve­rel­lä.

Kun Ju­ma­la kir­kas­taa ih­mi­sel­le us­kok­si sen, et­tä Kris­tuk­sen työ on teh­ty hä­nen puo­les­taan ja hän kuu­lee Jee­suk­sen seu­raa­jil­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nan su­loi­sen syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­min, sy­dä­meen tule va­paus, ilo ja rau­ha. Joka us­koo, saa Ju­ma­lal­ta ih­meel­li­sen voi­man tul­la Ju­ma­lan lap­sek­si.

Rau­han ää­ni

Mei­tä mat­kal­la ole­via pro­feet­ta neu­voo Her­ran suul­la (Jer. 6:16–17): Ot­ta­kaa op­pia men­neis­tä ajois­ta, kul­ke­kaa en­ti­siä tei­tä, niin te löy­dät­te sie­lul­len­ne rau­han ja le­von. Minä ase­tin tei­dän tur­vak­sen­ne myös var­ti­o­mie­hiä ja sa­non teil­le: Kuun­nel­kaa tor­ven ään­tä!

Pro­feet­ta tar­koit­taa sitä, et­tä mat­kal­la ol­les­sam­me­kin saam­me ol­la tur­va­kau­pun­gis­sa, jos­sa rau­han tor­vi pal­ve­li­joi­den suul­la kuu­lut­taa meil­le hy­vää sa­no­maa Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta: sinä pel­kää­vä, kiu­sat­tu ja syn­ti­nen ih­mi­nen, ole hy­väs­sä tur­vas­sa, syn­nit on lupa us­koa an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja so­vin­to­ve­res­sä. Vel­je­ni ja si­sa­re­ni, me olem­me jo maa­il­man tur­val­li­sim­mal­la ra­jal­la!

Mark­ku Sep­pä­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.10.2015.

4.6.2020

Ku­kaan, joka pu­huu Ju­ma­lan Hen­gen val­taa­ma­na, ei voi sa­noa: "Jee­sus on ki­rot­tu." Ku­kaan ei myös­kään voi sa­noa: "Jee­sus on Her­ra", muu­ten kuin Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta. 1 Kor. 12:3

Viikon kysymys