JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Pyr­ki­kääm­me le­poon

Matkaevääksi
3.8.2016 8.38
KUVA: JARMO MääTTä

KUVA: JARMO MääTTä

Mitä sinä olet elä­män­mat­ka­si var­rel­la kai­van­nut? Psal­mi­ru­noi­li­ja ku­vaa eräs­tä kai­puu­taan: "Niin kuin peu­ra ja­nois­saan et­sii ve­si­pu­roa, niin minä kai­paan si­nua, Ju­ma­la" (Ps. 42:2). Tä­män kai­puun ik­ku­noi­ta avaa myös kirk­koi­sä Au­gus­ti­nus to­de­tes­saan: "Sinä olet luo­nut mei­dät it­sel­le­si, ja le­vo­ton on sy­dä­mem­me, kun­nes se löy­tää le­von Si­nus­sa, Ju­ma­la" (Au­gus­ti­nus).

Raa­ma­tun mu­kaan suu­rin on­ni ih­mi­sen elä­mäs­sä on op­pia tun­te­maan Ju­ma­la. Lut­her va­lot­taa: "Mut­ta sen, joka tah­too koh­da­ta oi­ke­an, ai­no­an Ju­ma­lan, on vält­tä­mät­tä et­sit­tä­vä hän­tä yk­si­no­maan Her­ras­ta Kris­tuk­ses­ta, sil­lä ei to­ti­ses­ti ole ole­mas­sa muu­ta Ju­ma­laa kuin se, joka on lä­het­tä­nyt Kris­tuk­sen."

Pro­feet­ta Je­re­mia ju­lis­ti oma­na ai­ka­naan: "Näin sa­noo Her­ra: äl­köön vii­sas kers­ku­ko vii­sau­del­laan, äl­köön vä­ke­vä voi­mil­laan, äl­köön ri­kas rik­kau­del­laan. Joka ha­lu­aa kers­kua, kers­ku­koon sil­lä, et­tä tun­tee mi­nut ja tie­tää, mitä minä tah­don.” (Jer. 9:23–24.)

Sa­pa­tin lepo

Jo­ka­viik­koi­nen sa­pat­ti ei si­nän­sä kuu­lu van­han lii­ton juh­liin, mut­ta se on jo kol­man­nen käs­kyn kaut­ta mer­ki­tyk­sel­lis­tä kä­si­tel­lä. En­sin­nä­kin Jee­sus le­pä­si hau­das­saan seit­se­män­te­nä päi­vä­nä, sa­pat­ti­na (Mark. 15:42–46). Toi­sek­seen Va­pah­ta­ja tah­too lah­joit­taa meil­le sa­pa­tin le­von, kun hän sa­noo: "Tul­kaa mi­nun luok­se­ni, kaik­ki te työn ja kuor­mien uu­vut­ta­mat. Minä an­nan teil­le le­von." (Matt. 11:28.) Kol­man­nek­si hep­re­a­lais­kir­jeen kir­joit­ta­ja muis­tut­taa: "Ju­ma­lan kan­sal­la on siis yhä sa­pat­ti­juh­la edes­sään" (Hepr. 4:9).

Li­säk­si joka seit­se­mäs vuo­si on sa­pat­ti­vuo­si. Sil­loin maa saa le­vä­tä, sil­loin ei kyl­ve­tä ei­kä kor­ja­ta. Her­ra siu­naa kuu­den­nen vuo­den sa­don niin, et­tä se riit­tää seit­se­män­nek­si­kin vuo­dek­si. (2. Moos.)

Is­ra­e­li­lai­set, jot­ka läh­ti­vät Egyp­tin or­juu­des­ta Moo­sek­sen joh­dol­la koh­ti Kaa­naan maa­ta, sai­vat lu­pauk­sen, et­tä he pää­se­vät le­poon, pe­ril­le. Tot­te­le­mat­to­muu­ten­sa ja epä­us­kon­sa täh­den he ei­vät kui­ten­kaan sii­hen pääs­seet (Hepr. 3,4). Sik­si kir­jeen kir­joit­ta­ja ke­hot­taa­kin: "Pyr­ki­kääm­me siis kai­kin voi­min tuo­hon le­poon, et­tei yk­si­kään lan­ke­ai­si seu­raa­maan noi­den nis­koit­te­li­joi­den esi­merk­kiä ja sen vuok­si jäi­si tai­pa­leel­le" (Hepr. 4:11). Täs­tä sa­pa­tin­le­vos­ta, jon­ka Ju­ma­la on omil­leen val­mis­ta­nut, sa­no­taan: "Mitä sil­mä ei ole näh­nyt ei­kä kor­va kuul­lut, mitä ih­mi­nen ei ole voi­nut sy­dä­mes­sään aa­vis­taa, min­kä Ju­ma­la on val­mis­ta­nut niil­le, jot­ka hän­tä ra­kas­ta­vat" (1. Kor. 2:9).

”Ole kump­pa­ni­ni tiel­lä, jota va­el­lan”

Voim­me ru­koil­la van­haa, kes­ki­ai­kais­ta kirk­ko­ru­kous­ta mu­kail­len: ”Her­ra Jee­sus, ole sinä mi­nun tur­va­ni ja ai­noa loh­tu­ni. Ole lä­hei­nen ys­tä­vä­ni, sil­lä kaik­ki muut ys­tä­vä­ni ovat mi­nut jät­tä­neet. Ole toi­vo­ni, sil­lä tur­haa on pan­na toi­voa ih­mi­siin. Ole ilo­ni ja sy­dä­me­ni rie­mu, sil­lä kaik­ki maal­li­nen ilo on tur­ha. Ole kump­pa­ni­ni tiel­lä, jota va­el­lan, sil­lä ih­mi­set uu­pu­vat pian ja häi­py­vät luo­ta­ni. Si­nus­sa on ylis­tyk­se­ni, si­nus­sa loh­du­tuk­se­ni ja si­nus­sa täy­si luot­ta­muk­se­ni. Ole pe­las­tuk­se­ni ja kun­ni­a­ni, rak­kau­te­ni ja iha­nuu­te­ni. Suo mi­nun ra­kas­taa ris­ti­ä­si ja seu­ra­ta kär­si­myk­sie­si jäl­kiä. Kir­joi­ta haa­va­si sy­dä­mee­ni. Suo mi­nun ol­la kal­tai­se­si elä­mäs­sä ja kuo­le­mas­sa. Ole mi­nun elä­mä­ni, ja ol­koon kuo­le­ma si­nun vuok­se­si mi­nul­le suu­ri voit­to.”

Ris­to Räi­hä

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 3.8.2016