JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Sydämen rauha antaa turvaa

Matkaevääksi
25.5.2022 9.15

Juttua muokattu:

23.5. 12:27
2022052312271320220525091500

Las­se Hert­te­li

Kau­an sit­ten, pik­ku­poi­ka­na, pää­sin isän ja iso­vel­jien mu­ka­na seu­raa­maan puo­lus­tus­voi­mien näy­tös­tä. Näy­tök­ses­sä lau­kais­tiin har­joi­tus­pa­nok­sia kent­tä­ty­keil­lä. Mi­nua jän­nit­ti ja hie­man pe­lot­ti seu­ra­ta ta­pah­tu­maa. Va­rus­mie­het toi­mi­vat ri­pe­äs­ti. Ty­kit ase­tet­tiin pai­koil­leen, ko­men­to kuu­lui: ”Tul­ta!” Lau­kaus­ten ää­ni oli niin voi­ma­kas, et­tä säi­käh­din ja pai­nau­duin lu­jas­ti isää vas­ten. Ha­keu­duin tur­vaan.

Elä­mäs­sä voi ol­la asi­oi­ta, jot­ka saat­ta­vat ai­heut­taa mie­les­säm­me jän­ni­tys­tä, pel­koa tai ah­dis­tus­ta. Pe­rus­tur­val­li­suu­den ko­ke­mi­nen kou­lus­sa, ko­to­na, työs­sä, va­paa-ajal­la, mis­sä olem­me­kin, on yk­si tär­keim­mis­tä asi­ois­ta, jota kan­nat­taa vaa­lia.

Jo­kai­sen on hyvä toi­mia si­ten, et­tä tur­val­li­suu­den ko­ke­mi­nen oli­si mah­dol­lis­ta kai­kil­le. Je­sa­ja kir­joit­taa, kuin­ka Jaa­ko­bil­le kuu­lui loh­dul­li­nen vies­ti: ”Älä pel­kää, pal­ve­li­ja­ni Jaa­kob” (Jes. 44:2). Vies­ti on tä­nään yhä sama.

Us­ko­ne­lä­mäs­sä voi ol­la epäi­lyk­siä ja kiu­sauk­sia. Saa­tam­me huo­ma­ta ole­vam­me sa­man­kal­tai­ses­sa ti­lan­tees­sa kuin Jee­suk­sen ope­tus­lap­set ai­koi­naan. Voi ol­la, et­tä epäi­lem­me Tuo­mak­sen ta­voin tai jou­dum­me kiu­sauk­seen ja epä­re­hel­li­syy­teen ku­ten Juu­das Is­ka­ri­ot tai kiel­tä­jän pai­kal­le niin kuin Pie­ta­ri. Kun tut­kim­me Raa­mat­tua, voim­me lu­kea, kuin­ka epäi­le­vä saa roh­kai­sun ja ka­tu­va syn­nin­pääs­tön ja loh­du­tuk­sen sa­nan.

Ju­ma­la on luo­nut mei­dät kaik­ki. Elä­mäm­me alus­ta al­ka­en olem­me Luo­jan hy­väs­sä suo­je­luk­ses­sa. ”Minä an­nan ve­sien vir­ra­ta ja­no­a­val­le, pu­ro­jen kui­vaan maa­han. Minä vuo­da­tan hen­ke­ni lap­sii­si ja siu­nauk­se­ni ve­soil­le­si, ja he ver­so­vat kuin kais­lik­ko, kuin pa­jut pu­ro­jen var­sil­la.” (Jes. 44:3–4.) Ju­ma­la on an­ta­nut Je­sa­jal­le tai­don ja lah­jan ku­vail­la, kuin­ka Ju­ma­la siu­naa mei­tä ja an­taa vir­voi­tus­ta Py­hän Hen­gen kaut­ta.

Us­kos­ta syn­ty­vän luot­ta­muk­sen joh­dos­ta on mah­dol­lis­ta tä­mä­kin: ”Kol­mas kir­joit­taa kä­teen­sä: »Her­ran oma»” (Jes.44:5). Kun on oma­koh­tai­nen rau­ha sy­dä­mel­lä, ei ole pe­lät­tä­vää. Saa ol­la Her­ran oma.

Puo­lus­tus­voi­mien näy­tök­ses­sä isä rau­hoit­te­li mi­nua. Pel­ko häl­ve­ni, mie­li tyyn­tyi, ja olo oli tur­val­li­nen.

On tär­ke­ää hoi­taa omaa us­koa, jol­la on pal­kin­to ker­ran tai­vaas­sa, ku­ten vir­res­sä 404 ku­va­taan: ”Siel­lä kirk­kau­des­sa­si heik­koi­na­kin vä­ke­vät kat­se­le­vat kas­vo­ja­si niin kuin un­ta nä­ke­vät” (Vk. 404:4).

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys