JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Synnintunto kutsuu parannukseen

Päivämies
Matkaevääksi
12.8.2015 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:16
2020010123164820150812000000

Jos ih­mi­nen sa­noo, et­tei hä­nel­lä ole syn­tiä, niin hän pet­tää it­sen­sä ei­kä to­tuus ole hä­nes­sä. Näin Ju­ma­lan sana opet­taa.

”Minä en ole teh­nyt ke­nel­le­kään ih­mi­sel­le pa­haa. Minä olen ai­na elä­nyt sii­vos­ti ja so­vus­sa kaik­kien kans­sa.” Nämä sa­nat kuu­len jos­kus ih­mi­sen suus­ta, kun alan kes­kus­tel­la hä­nen kans­saan ih­mi­sen syn­ti­syy­des­tä ja pa­ran­nuk­sen tar­peel­li­suu­des­ta.

Ka­to­a­va syn­nin­tun­to

Ju­ma­lan sa­nan ope­tus­ta ih­mi­sen syn­ti­syy­des­tä olem­me saa­neet kuul­la lap­suu­des­ta saak­ka. Sii­tä huo­li­mat­ta moni ih­mi­nen on ka­dot­ta­nut syn­nin­tun­non. Ih­mi­nen ha­lu­aa mie­luum­min us­koa ru­noi­li­jan ihan­noi­vaan lau­sah­duk­seen: ei ken­kään ih­mi­nen ole paha, toi­nen on vain hei­kom­pi tois­ta.

Mis­tä sit­ten tu­lee se kaik­ki vä­ki­val­ta, viha, ka­teus ja rii­dat, joi­ta ai­kam­me elä­mä on täyn­nä? Ker­ran eräs suur­val­lan joh­ta­ja uho­si tuo­van­sa kan­san eteen vii­mei­sen kris­ti­tyn maas­saan. Sen jäl­keen pu­het­ta syn­nis­tä ja Ju­ma­las­ta ei enää oli­si tar­vit­tu. Joh­ta­ja ja hä­nen val­ta­kun­tan­sa ro­mah­ti, mut­ta Ju­ma­lan sana py­syy maa­il­man lop­puun saak­ka.

Mi­kään kas­va­tus ja ke­hi­tys ei ole pys­ty­nyt pois­ta­maan ih­mi­sen syn­ti­syyt­tä. On­ko niin, et­tä ih­mi­sel­tä on vain ka­don­nut herk­kä it­sen­sä tun­te­mi­nen ja oi­kea it­sen­sä ko­et­te­le­mi­nen? Tämä ker­too sii­tä, et­tä kes­kuu­des­sam­me liik­kuu ”syn­ti­va­ras”. Hän va­ras­taa he­rän­neel­lä tun­nol­la ole­val­ta syn­nin­tun­non ja nu­kut­taa vää­rään rau­haan. Tä­män saa ai­kaan Ju­ma­lan vas­tus­ta­ja, sie­lun­vi­hol­li­nen, joka ah­ke­ras­ti kier­tää ja­lo­peu­ran ta­voin ja kiu­saa mei­tä.

Sy­dä­men luo­pu­mus

Kris­ti­nop­pim­me opet­taa: Jos ih­mi­nen an­taa ruu­miil­lis­ten hi­mo­jen hal­li­ta it­se­ään, syn­ti on ais­til­li­suut­ta. Jos hän taas ra­kas­taa maa­il­maa ja sen aar­tei­ta enem­män kuin Ju­ma­laa, hä­nen syn­tin­sä on maa­il­mal­li­suut­ta. Jos ih­mi­nen et­sii vain omaa etu­aan, hä­nen syn­tin­sä on it­sek­kyyt­tä. Jos hän ko­ros­taa it­se­ään ja ha­lu­aa tul­la toi­meen it­sen­sä va­ras­sa, syn­ti on yl­peyt­tä.

Lut­her mää­rit­te­lee syn­nin yti­mek­kääs­ti: syn­ti on sy­dä­men luo­pu­mis­ta Ju­ma­las­ta. Ai­kam­me ih­mi­nen ha­lu­aa tul­la ko­ko­naan riip­pu­mat­to­mak­si Ju­ma­las­ta ja kiel­tää hä­nel­le kuu­lu­van kun­ni­an. Syn­ti tur­me­lee sie­lua ja ruu­mis­ta, jär­ki so­kais­tuu ja ih­mi­sen tah­to suun­tau­tuu pa­haan. Tyh­jyys ja le­vot­to­muus ku­lut­ta­vat voi­mia. Syn­ti erot­taa ih­mi­siä toi­sis­taan ja tuo kär­si­mys­tä. Syn­nin jat­ku­va har­joit­ta­mi­nen te­kee syn­nin or­jak­si.

Syn­tiem­me so­vit­ta­ja

Jos tun­nus­tam­me syn­tim­me, Ju­ma­la an­taa ne an­teek­si ja puh­dis­taa mei­dät kai­kes­ta vää­ryy­des­tä. Hän on us­kol­li­nen ja van­hurs­kas. Meil­lä on Isän luo­na puo­lus­ta­ja, Jee­sus Kris­tus. Hän on so­vin­touh­ri mei­dän syn­tiem­me edes­tä.

Oi­kea syn­nin­tun­to joh­taa pa­ran­nuk­seen. Sik­si on tär­keä hoi­taa oman­tun­non ta­lout­ta, et­tä se an­taa kirk­kaan ja puh­taan ää­nen.

On oi­kein, et­tä me Ju­ma­lan kas­vo­jen edes­sä tun­nem­me ja tun­nus­tam­me, et­tä olem­me syn­ti­siä ih­mi­siä ja tar­vit­sem­me aut­ta­jaa. Se va­paut­taa ole­maan avoin ja re­hel­li­nen Ju­ma­lan ja ih­mis­ten edes­sä.

Pek­ka Kyl­lö­nen

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 12.8.2015.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys