JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Tuotemerkkinä evankeliumi

Päivämies
Matkaevääksi
7.8.2019 6.01

Juttua muokattu:

23.12. 02:44
2019122302444820190807060100

Mis­tä syn­nin tus­kas­sa hä­täi­le­vä ja et­si­vä ih­mi­nen voi tun­nis­taa kaik­kien us­kon­to­jen jou­kos­ta elä­vän, Ju­ma­lal­le kel­paa­van us­kon?

Mis­tä sinä, us­ko­vai­nen si­sar tai veli, tie­dät, et­tä olet juu­ri sil­lä oi­ke­al­la tiel­lä, jos­ta Raa­ma­tus­sa pu­hu­taan? Maa­il­mas­sa on pal­jon eri­lai­sia us­kon­to­ja ja nii­den si­säi­siä us­kon­haa­ro­ja. Raa­mat­tu opet­taa kui­ten­kin, et­tä on vain yk­si oi­kea Ju­ma­la ja yk­si tie ian­kaik­ki­seen elä­mään.

Jee­suk­sen ope­tus­ten mu­kaan maan pääl­lä on Ju­ma­lan val­ta­kun­ta, jos­sa Pyhä Hen­ki vai­kut­taa. Tätä val­ta­kun­taa Jee­sus ke­hot­ti et­si­mään: ”Et­si­kää en­nen kaik­kea Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ja hä­nen van­hurs­kas­ta tah­to­aan” (Matt. 6:33). Tä­män val­ta­kun­nan jä­se­nil­le Jee­sus an­toi myös teh­tä­vän vie­dä evan­ke­liu­mia kaik­ki­al­le maa­il­maan ja saar­na­ta hä­nen ni­mes­sään pa­ran­nus­ta ja syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan tär­keim­pä­nä tun­to­merk­ki­nä yhä pi­me­ne­vän maa­il­man kes­kel­lä on­kin juu­ri syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mi.

Oi­kea us­ko pe­rus­tuu yk­sin Raa­mat­tuun ja sii­nä il­moi­tet­tuun Ju­ma­lan sa­naan. Elä­vän us­kon pe­rus­ta­na on us­ko Jee­suk­seen Ju­ma­lan poi­ka­na ja koko maa­il­man syn­tien so­vit­ta­ja­na.

Kris­ti­nus­ko on maa­il­man suu­rin us­kon­to. Maan pääl­lä on siis pal­jon sel­lai­sia ih­mi­siä, jot­ka us­ko­vat Jee­suk­seen. Raa­ma­tun mu­kaan se ei kui­ten­kaan rii­tä, et­tä tun­nus­taa Jee­suk­sen Ju­ma­lan po­jak­si, mut­ta hyl­kää hä­nen ope­tuk­sen­sa ja ra­ken­taa it­se it­sel­len­sä so­pi­van to­tuu­den.

Täs­sä ajas­sa kris­tit­ty­jen kes­kel­lä on hy­vin mo­nen­lais­ta ope­tus­ta. Kan­san­kirk­kom­me­kin si­säl­lä ope­te­taan jois­ta­kin asi­ois­ta Raa­ma­tun vas­tai­ses­ti. Us­ko ei voi kui­ten­kaan kos­kaan pe­rus­tua ylei­seen tai omaan mie­li­pi­tee­seen.

Apos­to­li Jo­han­nes va­roit­taa: ”Rak­kaat ys­tä­vät, äl­kää us­ko­ko kaik­kia hen­kiä. Ko­e­tel­kaa ne, tut­ki­kaa, ovat­ko ne Ju­ma­las­ta, sil­lä maa­il­mas­sa on liik­keel­lä mo­nia vää­riä pro­feet­to­ja.” Hän jat­kaa: ”Täs­tä te tun­net­te Ju­ma­lan Hen­gen: jo­kai­nen hen­ki, joka tun­nus­taa Jee­suk­sen Kris­tuk­sen ih­mi­sek­si, li­haan tul­leek­si, on Ju­ma­las­ta. Yk­si­kään hen­ki, joka kiel­tää Jee­suk­sen, ei ole Ju­ma­las­ta.” (1. Joh. 4:1–3.) Täs­sä ei ole kyse vain Jee­suk­sen fyy­si­sen per­soo­nan ole­mas­sa­o­lon tun­nus­ta­mi­ses­ta, vaan myös hä­nen sa­nan­sa us­ko­mi­ses­ta ja us­kos­sa elä­mi­ses­tä. Us­ko ei kui­ten­kaan pe­rus­tu omiin töi­hin, vaan Ju­ma­lan ar­moon ja Kris­tuk­sen lu­nas­tuk­seen.

Ju­ma­lan lap­set ovat syn­ti­siä, mut­ta ar­mah­det­tu­ja ih­mi­siä. Se rau­ha, min­kä oma­tun­non puh­taus an­taa, nä­kyy myös ulos­päin. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan tun­to­merk­ki­nä Jee­sus mai­nit­see myös kes­ki­näi­sen rak­kau­den (Joh. 13:35). Kun on saa­nut us­koa omat syn­tin­sä an­teek­si, Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta syt­tyy myös rak­kaus Ju­ma­lan val­ta­kun­taa koh­taan, ja halu ol­la kuu­li­ai­nen Ju­ma­lan sa­nal­le.

Mo­nen­lai­set epäi­lyk­set ovat tut­tu­ja myös tai­vaan tien mat­ka­lai­sil­le. Sie­lun­vi­hol­li­nen saar­naa ah­ke­ras­ti epä­us­koa ja käyt­tää apu­naan jopa omaa jär­ke­äm­me. Jär­ki ei kui­ten­kaan kos­kaan ky­ke­ne se­lit­tä­mään tie­tä pe­las­tuk­seen, se jää ai­na us­kon va­raan. Ju­ma­lan sa­nan kuu­los­sa uu­pu­nut ja epäi­le­vä sie­lu saa kui­ten­kin vir­voi­tus­ta.

Pyhä Hen­ki an­taa rau­han tun­nol­le, jol­ta kaik­ki syn­nit on pes­ty pois an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mil­la. Jee­sus lu­pa­si ope­tus­lap­sil­leen: ”Minä jä­tän teil­le rau­han. Oman rau­ha­ni minä an­nan teil­le, en sel­lais­ta, jon­ka maa­il­ma an­taa.” (Joh. 14:27.) Apos­to­li Paa­va­li kir­joit­taa: ”Hen­ki it­se to­dis­taa yh­des­sä mei­dän hen­kem­me kans­sa, et­tä olem­me Ju­ma­lan lap­sia” (Room. 8:16).

Teks­ti: Os­mo Heik­ka­la

Ku­vi­tus­ku­va: Juha Hu­ma­la­jo­ki

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 7.8.2019

28.3.2024

Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Luuk. 22:19

Viikon kysymys