JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Valtakunta, joka ei järky

Päivämies
Matkaevääksi
23.7.2014 0.00

Juttua muokattu:

1.1. 23:44
2020010123445120140723000000

Näyt­tää ai­ka ajoin sil­tä, et­tä Eu­roo­pan val­ti­oi­den ra­ken­teet hor­ju­vat. Mo­net ko­ke­vat häm­men­nys­tä ja eh­kä pel­ko­a­kin näi­den muu­tos­ten seu­rauk­sis­ta. Ajal­li­set val­ta­kun­nat ovat lo­pul­ta­kin hau­rai­ta, ja nii­den pe­rus­tuk­set voi­vat pet­tää ih­mis­ten toi­min­nan seu­rauk­se­na. Raa­ma­tus­sa ole­va Ju­ma­lan sana an­taa elä­mäl­lem­me kes­tä­vän pe­rus­tan. Raa­mat­tu ke­hot­taa mei­tä ra­ken­ta­maan koko elä­mäm­me Ju­ma­lan sa­nan va­raan, kos­ka vain sel­lai­nen elä­män poh­ja voi kes­tää ko­et­te­le­mus­ten koh­da­tes­sa.

Kal­li­o­pe­rus­tal­le ra­ken­net­tu

”Jo­kai­nen, joka kuu­lee nämä sa­na­ni ja te­kee nii­den mu­kaan, on kuin jär­ke­vä mies, joka ra­ken­si ta­lon­sa kal­li­ol­le. Al­koi sa­taa, tul­va­ve­si vir­ta­si ja myrs­ky­tuu­li piek­si ta­loa, mut­ta se ei sor­tu­nut, sil­lä se oli ra­ken­net­tu kal­li­o­pe­rus­tal­le.”

Tä­män mie­hen sy­dä­men us­kon pe­rus­ta­na oli Raa­ma­tun il­moi­tus Jee­suk­ses­ta Kris­tuk­ses­ta ja hä­nen so­vi­tus­työs­tään. Paa­va­li kir­joit­taa: ”Pe­rus­tus on jo las­ket­tu, ja se on Jee­sus Kris­tus. Muu­ta pe­rus­tus­ta ei ku­kaan voi las­kea.” (1. Kor. 3:11.)

Myös me saam­me voi­mam­me elä­väs­tä us­kos­ta. Us­ko vai­kut­taa te­ke­mi­sem­me. Elä­vän us­kon omis­ta­ji­na saam­me ko­kea Joo­se­fin ta­voin, et­tä ah­dis­tus­ten­kin kes­kel­lä olem­me on­nel­li­sia, sil­lä Ju­ma­la oh­jaa elä­määm­me ja on kans­sam­me joka het­ki. Ym­pä­röi­vät myl­ler­ryk­set, elä­män mo­net muu­tok­set ja vas­toin­käy­mi­set aset­tu­vat Ju­ma­lan sa­nan va­los­sa oi­kei­siin mit­ta­suh­tei­siin.

Luot­ta­mus­teh­tä­vä Jee­suk­sel­ta

Jo­kai­sen Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asuk­kaan teh­tä­vä­nä on vie­dä ilo­sa­no­maa rau­hat­to­maan maa­il­maan. Tä­män luot­ta­mus­teh­tä­vän on Jee­sus it­se an­ta­nut ope­tus­lap­sil­leen. Jou­lu­e­van­ke­liu­min sa­no­ma on edel­leen ajan­koh­tai­nen: Teil­le on tänä päi­vä­nä syn­ty­nyt Va­pah­ta­ja, joka on Kris­tus Her­ra.

Pro­fee­tat ju­lis­ti­vat ai­ka­naan sen ajan ih­mi­sil­le lu­paus­ta tu­le­vas­ta Mes­si­aas­ta, Kris­tuk­ses­ta ja hä­nen val­ta­kun­nas­taan. Raa­mat­tu yhä opet­taa meil­le sitä, et­tä siel­lä mis­sä Kris­tus ja hä­nen oman­sa ovat, siel­lä on hä­nen val­ta­kun­tan­sa.

Ju­ma­lan val­ta­kun­taa ei voi näh­dä luon­nol­li­sil­la sil­mil­lä, sil­lä val­ta­kun­nan ra­jat me­ne­vät us­ko­vien ih­mis­ten sy­dä­mes­tä sy­dä­meen. Mo­nes­ti ih­mis­ten ra­ken­ta­mat or­ga­ni­saa­ti­ot, val­ti­ot ja jär­jes­tel­mät hor­ju­vat, mut­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­ta ei jär­ky, kos­ka val­ta­kun­taa joh­taa it­se Ju­ma­la lu­pauk­sen­sa mu­kaan.

Aar­tei­den omis­ta­ji­na

Mei­dän on tur­val­lis­ta us­koa ja ru­koil­la, et­tä ajal­li­nen elä­mäm­me on Ju­ma­lan kä­sis­sä. Elä­män pe­rus­tuk­se­na on ian­kaik­ki­nen Ju­ma­lan sana, jon­ka va­ras­sa elä­mi­nen on tur­val­lis­ta, vaik­ka ym­pä­ril­lä kuo­huu ja myl­ler­tää. Raa­ma­tun sa­nas­sa apos­to­li ke­hot­taa mei­tä kiit­tä­mään Ju­ma­laa hä­nen val­ta­kun­nas­taan: ”Me saam­me val­ta­kun­nan, joka ei jär­ky. Ol­kaam­me sen vuok­si kii­tol­li­sia, kiit­tä­kääm­me Ju­ma­laa ja pal­vel­kaam­me hän­tä hä­nen tah­ton­sa mu­kai­ses­ti.” (Hepr. 12:28.)

Ju­ma­lan sana vai­kut­taa elä­vän us­kon kaut­ta niin, et­tä ih­mi­nen kai­paa Ju­ma­lan sa­naa ja sen kuu­le­mis­ta. Ju­ma­lan sana opet­taa mei­tä jo­kais­ta aset­ta­maan myös ajal­li­set asi­at oi­ke­aan ar­vo­jär­jes­tyk­seen. Ju­ma­lan val­ta­kun­nan elä­vi­nä ki­vi­nä saam­me kaik­ki val­ta­kun­nan aar­teet omik­sem­me.

Raa­ma­tun poh­jal­le ra­ken­tu­va hen­ki­lö­koh­tai­nen us­ko tuo sy­dä­meen rau­han, jota ih­mi­sel­le ei­vät voi an­taa par­haat­kaan maal­lis­ten val­ta­kun­tien hal­lit­si­jat tai so­ta­jou­kot. Kir­joi­tet­tuun Ju­ma­lan sa­naan pe­rus­tu­vas­sa ja Py­hän Hen­gen ai­kaan­saa­mas­sa elä­väs­sä us­kos­sa ih­mi­nen voi ko­kea sy­vää si­säis­tä rau­haa ja iloa myös ko­et­te­le­mus­ten kes­kel­lä.

Teks­ti: Ur­po Luok­ka­la

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 23.7.2014.

29.3.2024

Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran. Luuk. 23:46

Viikon kysymys