JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Matkaevääksi

Va­pai­na ar­mo­lap­si­na

Päivämies
Matkaevääksi
9.10.2019 6.48

Juttua muokattu:

23.12. 02:44
2019122302445720191009064800

Olem­me usein saar­nois­ta kuul­leet, et­tä Ju­ma­lan val­ta­kun­ta on ”va­pai­den ar­mo­las­ten val­ta­kun­ta”. Tuo eh­kä hie­man van­hah­ta­va mut­ta edel­leen ajan­koh­tai­nen lau­su­ma on ly­hyt ja sy­väl­li­nen ku­vaus us­kon lah­jas­ta.

Jee­sus on va­paut­ta­nut ih­mi­set syn­nin kah­leis­ta kär­si­mi­sen­sä, kuo­le­man­sa ja ylös­nou­se­mi­sen­sa kaut­ta. Hän on näin osoit­ta­nut mit­taa­mat­to­man ar­mon­sa syn­ti­siä koh­taan, ja us­ko­vis­ta on tul­lut hä­nen an­si­os­taan ”va­pai­ta ar­mo­lap­sia”. Paa­va­li kir­joit­taa Ga­la­ti­an seu­ra­kun­nal­le: ”Va­pau­teen Kris­tus mei­dät va­paut­ti” (Gal. 5:1).

Jee­suk­sen ris­tin­kuo­le­man ja ylös­nou­se­mi­sen jäl­keen akuut­ti ky­sy­mys oli, kuu­lui­ko Jee­suk­sen to­teut­ta­ma lu­nas­tus myös pa­ka­noil­le vai ai­no­as­taan juu­ta­lai­sil­le. Paa­va­li työ­to­ve­rei­neen ju­lis­ti jul­ki­ses­ti Kris­tus­ta myös pa­ka­noil­le, ja mo­net sai­vat­kin pa­ran­nuk­sen ar­mon ja pää­si­vät Ju­ma­lan lap­sik­si. Uu­sia ky­sy­myk­siä oli kui­ten­kin heti edes­sä. Jot­kut al­koi­vat ky­sel­lä: täy­tyy­kö pa­ka­nuu­des­ta kään­ty­nei­den kris­tit­ty­jen kään­tyä myös juu­ta­lai­sik­si?

Mo­nien juu­ta­lais­ten mie­les­tä us­koon tul­lei­den kris­tit­ty­jen oli­si pi­tä­nyt ot­taa lii­ton merk­ki, ym­pä­ri­leik­kaus. Paa­va­li ker­toi täs­tä ti­lan­tees­ta Ga­la­tan seu­ra­kun­nan jä­se­nil­le: ”To­sin jouk­koom­me oli tul­lut eräi­tä va­le­vel­jiä urk­ki­maan, mil­lais­ta on se va­paus, jon­ka me olem­me Kris­tuk­sel­ta Jee­suk­sel­ta saa­neet. Hei­dän tar­koi­tuk­se­naan oli saat­taa mei­dät lain or­juu­teen. Mut­ta me em­me het­kek­si­kään an­ta­neet heil­le pe­rik­si, jot­ta evan­ke­liu­min to­tuus säi­lyi­si teil­le puh­taa­na.” (Gal. 2:4–5.)

Paa­va­li pu­hui avoi­mes­ti Kris­tuk­sen kaut­ta saa­dus­ta syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta, ei­kä vaa­ti­nut kris­tit­ty­jä nou­dat­ta­maan Moo­sek­sen la­kia tai ym­pä­ri­leik­kaut­ta­maan it­se­ään. Paa­va­lin kir­joit­ta­man kuu­lui­san va­paus­kir­jeen, Ga­la­ta­lais­kir­jeen, joh­ta­va tee­ma on­kin, et­tä Jee­sus täyt­ti kaik­ki lain mää­räyk­set mei­dän puo­les­tam­me, eli ih­mi­nen saa us­kon­van­hurs­kau­den ar­mos­ta, Kris­tuk­sen an­si­on täh­den.

Jos ih­mi­nen jou­tuu ar­mon ul­ko­puo­lel­le, hän on syn­tien­sä kah­lit­se­ma. Sel­lai­nen ih­mi­nen yrit­tää kel­va­ta Ju­ma­lal­le omien te­ko­jen­sa avul­la. Paa­va­li to­te­aa tuol­lai­sen ih­mi­sen ti­lan­tees­ta hy­vin suo­raan: ”Te olet­te Kris­tuk­sen ka­dot­ta­neet, jot­ka lain töil­lä tah­dot­te van­hurs­kaik­si tul­la, ja olet­te ar­mos­ta luo­pu­neet” (Gal. 5:4).

Uu­si raa­ma­tun­kään­nös sa­noo tä­män hie­man löy­hem­min: ”Te, jot­ka py­rit­te van­hurs­kau­teen la­kia nou­dat­ta­mal­la, olet­te jou­tu­neet eroon Kris­tuk­ses­ta, ar­mon ul­ko­puo­lel­le.” Tuo uu­den kään­nök­sen muo­toi­lu an­taa her­käs­ti vai­ku­tel­man, et­tä ih­mi­nen ikään kuin ajau­tuu eroon Kris­tuk­ses­ta, ar­mon ul­ko­puo­lel­le. Van­ha kään­nös to­te­aa asi­an suo­rem­min: Omien an­si­oi­den­sa kaut­ta pe­las­tus­ta et­si­vä ih­mi­nen on ka­dot­ta­nut Kris­tuk­sen ja sa­mal­la hän on luo­pu­nut ar­mos­ta. Täl­löin hän on ar­mon ul­ko­puo­lel­la.

Apos­to­li kir­joit­taa myös toi­von nä­kö­a­las­ta, joka on jo­kai­sel­la us­ko­vai­sel­la: ”Mut­ta me odo­tam­me hen­ges­sä us­kon kaut­ta van­hurs­kau­den toi­voa” (Gal. 5:5). Tä­män ja­keen koh­dal­la uu­si raa­ma­tun­kään­nös poik­ke­aa var­sin sel­väs­ti al­ku­teks­tin sa­no­mas­ta. Uu­sim­man kään­nök­sen mu­kaan Ju­ma­lan ar­mo­lap­si jää odot­ta­maan van­hurs­kau­den saa­vut­ta­mis­ta.

Raa­ma­tun vies­ti on kui­ten­kin, et­tä Ju­ma­lan lap­si on jo nyt Ju­ma­lan ar­mos­ta, us­kon kaut­ta van­hurs­kas. Kris­tuk­sen an­si­on täh­den van­hurs­kaal­la on toi­vo ikui­ses­ta elä­mäs­tä tai­vaas­sa. Tä­mä­kin Ga­la­ta­lais­kir­jeen koh­ta ko­ros­taa, et­tä on hyvä lu­kea raa­ma­tun­kään­nök­siä rin­nak­kain. Voi luot­taa sii­hen, et­tä Pyhä Hen­ki avaa Ju­ma­lan sa­nas­ta ai­na sen min­kä ih­mi­nen tar­vit­see.

Sep­po Park­ki­la

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 9.10.2019

4.8.2020

Kar­me­lin­vuo­rel­la Elia kään­tyi kan­san puo­leen ja sa­noi: "Kuin­ka kau­an te hor­jut­te puo­lel­ta toi­sel­le? Jos Her­ra on Ju­ma­la, seu­rat­kaa hän­tä, jos taas Baal, seu­rat­kaa sit­ten hän­tä!" 1 Kun. 18:21

Viikon kysymys