JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Pääkirjoitukset

Armon voimalla pahuutta vastaan

Pääkirjoitukset
14.9.2022 10.15

Juttua muokattu:

14.9. 10:08
2022091410085120220914101500

Syn­tiin­lan­kee­muk­ses­sa koko ih­mis­kun­ta tuli osal­li­sek­si pe­ri­syn­nis­tä. Ju­ma­la oli kiel­tä­nyt en­sim­mäis­tä ih­mis­pa­ria syö­mäs­tä hy­vän ja pa­han tie­don puus­ta (1. Moos. 2: 17). Käär­meen hou­kut­te­le­ma­na he kui­ten­kin söi­vät, lan­ke­si­vat syn­tiin. Sa­mas­sa he huo­ma­si­vat ole­van­sa alas­ti (1. Moos. 3: 6–7). Pa­ra­tii­sin kau­neus rik­kou­tui, hei­dät kar­ko­tet­tiin siel­tä ja ih­mi­sen koh­ta­lok­si tuli teh­dä työ­tä ot­san­sa hies­sä (1. Moos. 3: 19,23).

Hy­vän ja pa­han tie­don puus­ta syö­ty he­del­mä an­toi ih­mi­sel­le tie­don hy­väs­tä ja pa­has­ta (1. Moos. 3: 22). Sii­tä al­ka­en ih­mi­sen elä­mä on ol­lut tais­te­lua hy­vän ja pa­han vä­lil­lä. Jo toi­ses­sa su­ku­pol­ves­sa tämä pa­huus joh­ti sii­hen, et­tä Kain tap­poi vel­jen­sä Abe­lin (1. Moos. 4: 8).

Myös me käym­me koko ajan tais­te­lua hy­vän ja pa­han vä­lil­lä. Ju­ma­lan sa­naan si­dot­tu oma­tun­to oh­jaa hy­vään, sie­lun­vi­hol­li­nen pa­haan. Van­has­taan on­kin sa­not­tu, et­tä kris­ti­tyn elä­mä on tais­te­lua kol­mi­liit­tois­ta vi­hol­lis­ta vas­taan: sie­lun­vi­hol­lis­ta, maa­il­maa ja omaa li­haa vas­taan.

Paa­va­li tun­si tä­män tais­te­lun ja jou­tui tun­nus­ta­maan: ”En tee sitä hy­vää, mitä tah­don, vaan sitä pa­haa, mitä en tah­do” (Room. 7: 19). Hän tun­si oman heik­kou­ten­sa ja koko ih­mis­kun­nan heik­kou­den: ”Tie­dän­hän, et­tei mi­nus­sa, ni­mit­täin mi­nun tur­mel­tu­nees­sa luon­nos­sa­ni, ole mi­tään hy­vää. Tah­toi­sin kyl­lä teh­dä oi­kein, mut­ta en pys­ty sii­hen” (Room. 7: 18).

Eläm­me ai­kaa, jos­sa mo­nen­lai­nen pa­huus nou­see esiin. Olem­me jou­tu­neet seu­raa­maan so­dan pa­huut­ta Uk­rai­nas­sa. Myös lä­hem­pä­nä nä­em­me pa­huu­den voi­mia: it­sek­kyyt­tä, ah­neut­ta, ka­teut­ta, pa­han­suo­puut­ta ja li­hal­li­suut­ta. Us­ko­vai­set­kin ko­ke­vat tä­män hy­vin lä­hel­tä ja ovat tai­pu­vai­sia syn­tiin.

Ju­ma­la an­toi Moo­sek­sen kaut­ta ih­mi­sil­le kym­me­nen käs­kyn lain. Sen yk­si teh­tä­vä on es­tää pa­haa, ja se on­kin ol­lut hyvä pe­rus­ta myös maal­li­sel­le lail­le. Va­li­tet­ta­vas­ti ny­kyi­sin moni ai­kai­sem­min ylei­ses­ti syn­nik­si tun­nus­tet­tu asia kie­do­taan hy­vän kaa­puun, ja näin ha­e­taan sil­le hy­väk­syn­tää.

Paa­va­li ke­hot­taa Hen­gen avul­la kuo­let­ta­maan syn­nin (Room. 8: 13). Tämä ta­pah­tuu ar­mon voi­mal­la, ku­ten hän Ti­tuk­sel­le kir­joit­ti: ”Ju­ma­lan ar­mo on näet il­mes­ty­nyt pe­las­tuk­sek­si kai­kil­le ih­mi­sil­le, ja se kas­vat­taa mei­tä hyl­kää­mään ju­ma­lat­to­muu­den ja maa­il­mal­li­set hi­mot ja elä­mään hil­li­tys­ti, oi­ke­a­mie­li­ses­ti ja Ju­ma­laa kun­ni­oit­ta­en täs­sä maa­il­mas­sa (Tit. 2: 11–12).

Il­man an­teek­si­an­ta­muk­sen evan­ke­liu­mia oli­sim­me pa­han van­ke­ja. Evan­ke­liu­mi avaa kui­ten­kin hy­vät nä­ky­mät: ”Jos Ju­ma­la on mei­dän puo­lel­lam­me, kuka voi ol­la mei­tä vas­taan?” (Room. 8: 31).

4.10.2022

Herra, sinä valmistat meille rauhan. Myös se on sinun tekoasi, niin kuin kaikki mitä me olemme saaneet aikaan. Jes. 26:12

Viikon kysymys