Kas­te­ti­lai­suuk­sis­sa ja ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa tun­nus­tam­me us­kom­me Jee­suk­seen Kris­tuk­seen, joka ”si­ki­si Py­häs­tä Hen­ges­tä, syn­tyi neit­syt Ma­ri­as­ta”. Jou­lun al­la il­mes­ty­vis­sä leh­dis­sä jul­kais­taan usein tut­ki­joit­ten ar­tik­ke­lei­ta, jois­sa kä­si­tel­lään Jee­suk­sen syn­ty­mä­ker­to­mus­ten his­to­ri­al­li­suut­ta ja mer­ki­tys­tä. Jou­lun kes­kei­nen sa­no­ma on Jee­suk­sen syn­ty­mi­nen neit­sees­tä.

Kriit­ti­set tut­ki­jat tor­ju­vat neit­sees­tä syn­ty­mi­sen aja­tuk­sen tie­teel­li­seen mah­dot­to­muu­teen ja toi­saal­ta Mat­teuk­sen ja Luuk­kaan ker­to­mus­ten ero­a­vai­suuk­siin ve­do­ten. Mo­net pi­tä­vät Jee­suk­sen neit­sees­tä syn­ty­mis­tä myös pe­las­tuk­sen kan­nal­ta tar­peet­to­ma­na opin­kap­pa­lee­na. Tut­ki­muk­sen mu­kaan kirk­kom­me työn­te­ki­jöis­tä vain kak­si kol­ma­so­saa us­koo Jee­suk­sen neit­seel­li­seen syn­ty­mään. Mitä sa­noo Raa­mat­tu?

Mat­teuk­sen mu­kaan en­nen Ma­ri­an ja Joo­se­fin lii­ton vah­vis­ta­mis­ta il­me­ni, et­tä Ma­ria oli Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta ras­kaa­na. En­ke­li sa­noi yöl­lä Joo­se­fil­le: ”älä pel­kää ot­taa Ma­ri­aa vai­mok­se­si. Se, mikä hä­nes­sä on siin­nyt, on läh­töi­sin Py­häs­tä Hen­ges­tä. Hän syn­nyt­tää po­jan, ja si­nun tu­lee an­taa po­jal­le ni­mek­si Jee­sus, sil­lä hän pe­las­taa kan­san­sa sen syn­neis­tä.” Mat­teuk­sen mu­kaan näin to­teu­tui pro­fee­tan en­nus­tus: ”Kat­so, neit­syt tu­lee ras­kaak­si ja syn­nyt­tää po­jan, ja hä­nel­le an­ne­taan ni­mek­si Im­ma­nu­el -- se mer­kit­see: Ju­ma­la on mei­dän kans­sam­me.” (Matt. 1:18–23.)

Luu­kas ker­too, et­tä Ju­ma­la lä­het­ti en­ke­li Gab­rie­lin Ma­ria-ni­mi­sen neit­sy­en luo. En­ke­li il­moit­ti hä­nen tu­le­van ras­kaak­si ja syn­nyt­tä­vän po­jan. Po­jal­le tuli an­taa ni­mek­si Jee­sus. Ma­ria ky­syi en­ke­lil­tä: ”Mi­ten se on mah­dol­lis­ta? Mi­nä­hän olen kos­ke­ma­ton.” En­ke­li vas­ta­si hä­nel­le: ”Pyhä Hen­ki tu­lee si­nun yl­le­si. – – Sik­si myös lap­si, joka syn­tyy, on pyhä, ja hän­tä kut­su­taan Ju­ma­lan Po­jak­si.” (Luuk. 1:28–35.)

Pe­ri­mä­tie­to­jen erois­ta huo­li­mat­ta mo­lem­pien ker­to­mus­ten ydin­si­säl­tö on sama: en­ke­lin il­moi­tuk­sen mu­kaan Jee­sus syn­tyy Py­hän Hen­gen vai­ku­tuk­ses­ta neit­syt Ma­ri­as­ta, ja hän on Ju­ma­lan Poi­ka. Sa­mas­sa us­kon­tun­nus­tuk­ses­sa tun­nus­tam­me myös us­kom­me kaik­ki­val­ti­aa­seen Ju­ma­laan. Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen si­säl­ty­vät myös ih­meet ja luon­non­lait­kin ylit­tä­vä toi­min­ta, jo­hon neit­sees­tä syn­ty­mi­nen ja myös ylös­nou­se­mus kuu­lu­vat.

Neit­sees­tä syn­ty­nyt Va­pah­ta­ja on pa­ras jou­lu­lah­jam­me. Augs­bur­gin tun­nus­tus tii­vis­tää Raa­ma­tun ope­tuk­sen sii­tä näin: ”Ju­ma­lan Poi­ka, on ot­ta­nut in­hi­mil­li­sen luon­non au­tu­aan neit­syt Ma­ri­an koh­dus­sa, niin et­tä mo­lem­mat luon­not, ju­ma­lal­li­nen ja in­hi­mil­li­nen – – ovat yk­si ai­noa Kris­tus, tosi Ju­ma­la ja tosi ih­mi­nen, joka syn­tyi neit­syt Ma­ri­as­ta, to­del­la kär­si, ris­tiin­nau­lit­tiin, kuo­li ja hau­dat­tiin, jot­ta hän so­vit­tai­si Isän kans­sam­me ja oli­si uh­ri ei ai­no­as­taan pe­ri­syn­nin, vaan myös kaik­kien ih­mis­ten te­ko­syn­tien täh­den.” Vi­a­ton kär­si mei­dän vi­al­lis­ten puo­les­ta. Il­man neit­sees­tä syn­ty­nyt­tä Va­pah­ta­jaa meil­lä ei oli­si syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta ei­kä osal­li­suut­ta Ju­ma­lan val­ta­kun­nas­sa, joka on van­hurs­kaut­ta, rau­haa ja iloa Py­häs­sä Hen­ges­sä.

Saam­me luot­taa tur­val­li­ses­ti Ju­ma­lan sa­naan. Jee­sus, neit­sees­tä syn­ty­nyt Ju­ma­lan Poi­ka, on pa­ras juh­la­vie­raam­me. Hän on lu­van­nut ol­la omien­sa kans­sa kaik­ki päi­vät maa­il­man lop­puun as­ti.

Vil­jo Jun­tu­nen

Jul­kais­tu Sii­o­nin Lä­he­tys­leh­des­sä 12/2014.

Kuva: Jar­mo Määt­tä