JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Joulufiilis myöhässä

7.12.2022 11.25

Juttua muokattu:

7.12. 11:26
2022120711262020221207112500

Hel­mi Yr­jä­nä

Huo­ma­sin mar­ras­kuun alus­sa, et­ten ol­lut kuun­nel­lut vie­lä yh­tään jou­lu­lau­lu­ja ja tus­kin aloi­tel­lut jou­lu­mu­sii­kin kuun­te­lua. Nor­maa­lis­ti olen aloit­ta­nut jou­lu­lau­lu­jen tai vä­hin­tään jou­lu­mu­sii­kin kuun­te­lun jo lo­ka­kuun puo­les­sa vä­lis­sä, syys­lo­man kun­ni­ak­si. Tänä vuon­na ei vain tun­tu­nut sil­tä, et­tä pi­täi­si saa­da jou­lu­fii­lis­tä.

Jäl­keen­päin olen miet­ti­nyt, mik­sei mi­nul­la ol­lut tar­vet­ta jou­lu­lau­luil­le ta­val­li­seen ai­kaan. Usein en­si­lu­mi on sa­ta­nut lo­ka­kuus­sa, vii­me vuon­na jopa syys­kuun puo­les­sa vä­lis­sä. Lumi tuo mu­ka­naan jou­luis­ta tun­nel­maa, oli sit­ten al­ku­syk­sy tai jou­lu­kuu. Tänä vuon­na en­si­lu­mi ilah­dut­ti vas­ta py­häin­päi­vä­nä, ja sil­loin­kin vain pie­nen het­ken.

Mar­ras­kuus­sa aloit­te­lin sit­ten vä­hi­tel­len jou­lu­fii­lis­te­lyä J. S. Bac­hin ja Ant­ti Heik­ki­län sä­vel­tä­miä Jou­luo­ra­to­ri­oi­ta kuun­te­le­mal­la. Polt­te­lin kynt­ti­löi­tä lä­hes joka ker­ta, kun is­tuin ruo­ka­pöy­dän ää­reen. Olet­ko kos­kaan polt­ta­nut kynt­ti­löi­tä vain ruo­ka-ai­kaan het­ki­sen mut­ta niin usein, et­tä kynt­ti­lä pa­laa lop­puun rei­lus­sa vii­kos­sa? Minä en ol­lut, mut­ta nyt se­kin on ko­et­tu. Ja voin ker­toa, et­tä tun­tui hy­väl­tä lait­taa muu­ta­man sen­tin pi­tui­nen kynt­ti­län nysä lo­pul­ta ros­kiin ei­kä ta­kai­sin kaap­piin. Lii­an usein ly­hy­eh­köt kynt­ti­lät ni­mit­täin ovat pää­ty­neet kaa­pin pe­räl­le odot­ta­maan uut­ta käyt­töä, jota ei ole kos­kaan tul­lut.

En tie­dä, oli­ko syy­nä jat­ku­va toi­to­tus säh­kön hin­nois­ta vai yk­sin­ker­tai­ses­ti oma lais­kuu­te­ni, mut­ta ai­em­mis­ta vuo­sis­ta poi­ke­ten sain en­sim­mäi­sen jou­lu­va­lon esil­le vas­ta mar­ras­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä. Rai­va­sin ik­ku­na­lau­dal­la ole­via kas­ve­ja reu­nem­mas, jot­ta sain kynt­te­li­kön kes­kel­le lau­taa. Sii­nä kynt­te­lik­kö sit­ten oli, kas­vien kes­kel­lä ja sam­mak­kop­rins­si-ko­ris­teen ylä­puo­lel­la. Olin häm­men­ty­nyt: kynt­te­lik­kö ei he­rät­tä­nyt­kään mi­nus­sa mi­tään eri­tyi­siä on­nen tun­tei­ta. Oli­sin to­den­nä­köi­ses­ti sel­vin­nyt oi­kein hy­vin il­man ko­ris­te­va­loa.

Eh­kä en ol­lut kai­van­nut mi­tään li­sä­va­loa, kos­ka syk­syn uu­tuu­te­na kah­des­sa ik­ku­nas­sa­ni roik­kui ko­toa saa­dut van­hat kas­vi­lam­put. Li­säk­si on tun­tu­nut jo­ten­kin tur­hal­ta lait­taa mi­tään jou­lu­ko­ris­tei­ta, kos­ka tie­dos­sa on muut­to heti jou­lun jäl­keen. Muu­ton lä­hes­ty­mi­nen on saa­nut mi­nut ajat­te­le­maan, et­tei jou­lu­va­lo­ja tai -ko­ris­tei­ta ole mi­tään jär­keä lait­taa esil­le, kos­ka koh­ta mi­nun pi­tää pa­ka­ta ne pois. Aja­tus tun­tuu epä­loo­gi­sel­ta, kos­ka ko­ris­teet ja va­lot eh­ti­si­vät sil­ti ol­la tuo­mas­sa tun­nel­maa en­nen jou­lua ja muut­toa. Eh­kä kuun­te­len aja­tuk­si­a­ni ja pi­täy­dyn yh­des­sä kynt­te­li­kös­sä, tai sit­ten en. Vie­lä en tie­dä, kum­paan rat­kai­suun lo­pul­ta pää­dyn.

Pa­lau­tin muu­ten mar­ras­kuun vii­mei­se­nä päi­vä­nä gra­du­ni. Opin­to­ja­ni on siis enää jäl­jel­lä nel­jän­kym­me­nen­vii­den mi­nuu­tin ver­ran. Vain sen mit­tai­nen gra­dun tar­kas­tus­se­mi­naa­ri odot­te­lee jou­lu­vii­kon maa­nan­tai­na. En vie­lä osaa sa­noa, mil­tä nyt tun­tuu. Toki olen yl­peä it­ses­tä­ni ja pe­ri­aat­tees­sa iloi­nen, mut­ta en sil­ti oi­kein ole si­säis­tä­nyt asi­aa. Eh­kä gra­dun vii­meis­te­ly­kin vei aja­tuk­si­a­ni niin pal­jon, et­ten sik­si ol­lut eh­ti­nyt an­taa ti­laa jou­luo­lol­le. Nyt mi­nul­la on kui­ten­kin muu­ta­ma viik­ko ai­kaa kes­kit­tyä vaik­ka pel­käs­tään tun­nel­moin­tiin. Tai no, luul­ta­vas­ti pel­käl­lä tun­nel­moin­nil­la on jok­seen­kin haas­ta­vaa saa­da ta­va­roi­ta pa­kat­tua muut­toa var­ten...

Ja ei huol­ta, enää ei ole jou­lu­fii­lis hu­kas­sa. Se saa­pui aja­tuk­siin hii­pien jou­lu­lau­lu­jen ja jou­lu­ka­len­te­rin suun­nit­te­lun myö­tä jos­kus mar­ras­kuun puo­len­vä­lin paik­keil­la. Sii­tä läh­tien lem­peä jou­lui­sa olo on val­loit­ta­nut mi­nut vä­hi­tel­len hius­ten lat­vois­ta pik­ku­var­pai­siin ja sor­miin saak­ka. Luu­len, et­tä saa­tan jopa hie­man heh­kua jou­luo­loa, jos tar­peek­si tark­kaan kat­soo. Jo pelk­kä jou­lun ajat­te­lu läm­mit­tää ja ku­tit­te­lee suu­pie­liä hy­myyn.

HelmiAutio
Olen tuore äikän ope ja vaimo. Aikani kuluu musiikin ja valokuvaamisen parissa sekä seikkailemisen haaveilussa, mutta muistan kuitenkin hoitaa myös ihanat huonekasvini. Kun kirjoitan, kirjoitan ihmisille ja toivon saavani heidät ajattelemaan. Jos toiveeni toteutui ja jokin tekstini sai ajatuksesi heräämään, kuulisin niitä mielelläni: helmiyrjana (at) gmail.com.
14.11.2024

Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Viikon kysymys