JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Jou­lun­viet­toa en­nen ja nyt

4.12.2017 6.32

Juttua muokattu:

8.3. 22:29
2020030822295420171204063200

Jou­lu on hie­no juh­la. Se on sitä eri­tyi­ses­ti sa­no­man­sa puo­les­ta, mut­ta myös juh­la­pe­rin­teen­sä puo­les­ta. Mi­ten jak­sai­sin­kaan tä­män kaa­mo­sa­jan yli, el­lei oli­si jou­lua, va­lon juh­laa!

Jou­lun sa­no­ma tu­lee lä­hel­le mei­dän ih­mis­ten ko­ke­mus­maa­il­maa: jou­lun lap­si syn­tyi sa­mal­la ta­val­la kuin me ny­kyi­set­kin ih­mi­set, pie­nek­si vau­vak­si, joka tar­vit­see per­heen­sä hoi­vaa. Jee­sus-lap­sen syn­ty­mä kos­ket­taa. Avi­o­lii­ton suu­rim­pia het­kiä on, kun äi­ti ja isä saa­vat pi­del­lä vas­ta­syn­ty­nyt­tä pie­no­kais­ta sy­lis­sään.

Jou­lu on en­nen kaik­kea per­heen ja lä­hi­pii­rin juh­la — vai on­ko sit­ten­kään? En­ti­si­nä ai­koi­na us­ko­vai­set ko­koon­tui­vat jou­lu­na seu­roi­hin. Jou­lu­seu­rat oli­vat yh­tei­söl­li­nen ta­pah­tu­ma, ja jou­lun sa­no­ma oli kes­kei­ses­ti esil­lä. Ol­tiin mil­tei konk­reet­ti­ses­ti jou­lu­sei­men ää­rel­lä koko jou­lun ajan. Nyt mi­nus­ta tun­tui­si ou­dol­ta, jos jou­lu­aat­to­na läh­det­täi­siin seu­roi­hin ja seu­rat kes­täi­si­vät kaik­ki jou­lun­py­hät. Lap­se­na opin, et­tä jou­lu­aat­to­na ol­tiin ko­to­na. Jou­lu­sau­na, jou­lu­a­te­ria ja jou­lu­puk­ki oli­vat aat­to­päi­vän ko­ho­koh­tia. Täl­löin, 1950-lu­vul­la, ei ol­lut jou­lu­aa­ton har­tauk­sia ei­kä käy­ty hau­doil­la. Jou­lu­päi­vä­nä käy­tiin jou­lu­kir­kos­sa, mut­ta muu­ten ol­tiin ko­to­na. Ta­pa­nin­päi­vä­nä käy­tiin ky­läs­sä tai meil­le tuli vie­rai­ta. Il­lal­la kävi ”kon­ho­tes­puk­ke­ja” eli ”rä­sy­puk­ke­ja” te­ke­mäs­sä pik­ku kep­po­sia ja pe­lot­te­le­mas­sa ta­lon vä­keä. Jouk­ko ky­län nuo­ria oli pu­keu­tu­nut rä­sy­vaat­tei­siin ja pu­kin naa­ma­riin, et­tei hei­tä tun­nis­tet­tai­si. Nuo lap­suu­den jou­lut säi­ly­vät eri­tyi­ses­ti muis­tois­sa. Nii­hin ha­lu­ai­si pa­la­ta yhä uu­del­leen ja uu­del­leen.

Lap­suus­ko­dis­sa opit­tu jou­lun­viet­to­ta­pa on pit­käl­ti pe­riy­ty­nyt mei­dän­kin per­heem­me jou­lun­viet­toon. To­sin jou­lu­aa­ton har­taus hau­taus­maal­la ja kynt­ti­löi­den sy­ty­tys hau­doil­le ovat per­heem­me uu­dem­pia pe­rin­tei­tä. En­nen jou­lu­aa­ton ate­ri­aa hil­jen­nym­me jou­lu­e­van­ke­liu­min ää­rel­le. Jou­lu­aa­mu­na on rie­mul­lis­ta ko­koon­tua ju­ma­lan­pal­ve­luk­seen yh­des­sä mui­den kirk­ko­vie­rai­den kans­sa. ”Hy­vää jou­lua” toi­vo­tam­me kil­van toi­nen toi­sel­lem­me, ja tun­tuu, et­tä ker­ran vuo­des­sa ”hyvä, läm­min, hel­lä on mie­li jo­kai­sel­la”. Myös ta­pa­nin­päi­vän pe­rin­tee­seem­me on kuu­lu­nut ju­ma­lan­pal­ve­lus tai seu­rat.

Jou­luun liit­tyy mo­nia eri­lai­sia ta­po­ja. Pe­rin­tei­nen tapa on, et­tä en­nen jou­lua sii­vo­taan, lei­vo­taan, val­mis­tel­laan jou­lu­ruo­kaa, lä­he­te­tään kort­te­ja, han­ki­taan lah­jo­ja ja kynt­ti­löi­tä sekä jou­lu­kuu­si. Jot­kut ha­lu­a­vat läh­teä jou­lun­viet­toon Lap­piin tai ete­län läm­pi­mään. Joku sa­noo it­se­än­sä ”jou­luih­mi­sek­si” ja naut­tii kai­kes­ta jou­luun liit­ty­vis­tä asi­ois­ta. Joku taas in­ho­aa jou­lu­ai­kaa ja toi­voi­si, et­tä se oli­si no­pe­as­ti ohi. Jol­le­kin yk­si­näi­sel­le se tuo ki­pe­äl­lä­kin ta­val­la muis­toon lap­suu­den jou­lut sekä rak­kaat, pois­läh­te­neet ih­mi­set.

En osaa ke­nen­kään jou­lun­viet­to­ta­po­ja ar­vos­tel­la. Eläk­keel­lä on en­sim­mäi­sen ker­ran tul­lut mie­lee­ni, et­tä voi­si­han sitä men­nä jou­luk­si ete­lään­kin. Ai­kai­sem­min pi­din sel­lais­ta mah­dot­to­ma­na ja mel­kein pa­hek­suin mie­les­sä­ni nii­tä, jot­ka näin te­ki­vät. Se voi van­ha­na mie­li muut­tua. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten sain ol­la en­nen jou­lua ete­läs­sä. Siel­lä tuli mie­lee­ni, et­tä sitä en­sim­mäis­tä jou­lua tai­det­tiin­kin viet­tää siel­lä ete­län il­mas­tos­sa, ei ol­lut mei­dän odot­ta­maa ”val­kois­ta jou­lua”. Lo­mail­les­sa voi mo­nen tur­han huo­len jät­tää pois ja eh­kä­pä sa­nan kuu­lol­le ei ole niin pal­jon es­tei­tä. Hie­no asia on seu­rat, joi­ta on ete­län lo­ma­kes­kuk­sis­sa ny­ky­ään tar­jol­la ai­na­kin lo­ma­se­son­kien ai­kaan. Hie­no asia mie­les­tä­ni on myös se, et­tä lei­ri­kes­kuk­sis­sa jär­jes­te­tään ny­ky­ään jou­lu­lei­re­jä jou­lun­py­hi­nä. Siel­lä ei tar­vit­se ol­la yk­sin vaan saa naut­tia jou­lus­ta ja sen iha­nas­ta sa­no­mas­ta yh­des­sä mui­den lei­ri­läis­ten kans­sa.

Olim­me­pa jou­lu­na ko­to­na, mum­mo­las­sa, lei­ril­lä, jou­lu­mat­kal­la ete­läs­sä tai poh­joi­ses­sa, kes­keis­tä on jou­lun ilo­sa­no­ma. Se on sama sil­le, joka pal­jon val­mis­te­li jou­lua ja sil­le, joka ei sitä ky­en­nyt tai jak­sa­nut teh­dä lain­kaan. Jou­lua saam­me joka vuo­si viet­tää Jee­suk­sen syn­ty­män juh­la­na. To­del­li­nen lah­ja on se, et­tä Ju­ma­la tuli mei­tä syn­ti­siä ih­mi­siä pe­las­ta­maan poi­kan­sa Jee­suk­sen kaut­ta. Se, joka tä­män Ju­ma­lan val­ta­kun­nan lah­jan vas­taa­not­taa, on on­nel­li­nen ih­mi­nen. Sa­noi­sin, et­tä ihan jou­luih­mi­nen.

OlaviVallivaara
Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen saanut kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.
OlaviVallivaara

Maa­il­man­lop­pu

27.2.2020 6.10
OlaviVallivaara

Olen­ko pyhä?

1.2.2020 6.10
OlaviVallivaara

Tä­nään

10.1.2020 6.45
OlaviVallivaara

Kau­nis juh­la

22.11.2019 6.28
OlaviVallivaara

Kiu­saa­mi­nen sa­tut­taa

19.10.2019 6.37
OlaviVallivaara

Ul­ko­puo­li­suu­des­ta

24.9.2019 13.29
OlaviVallivaara

Hyvä ih­mi­nen

14.8.2019 6.52
OlaviVallivaara

Ih­meel­li­nen yh­tei­sö

19.7.2019 6.19
OlaviVallivaara

Muis­ta mi­nua

9.6.2019 6.33
OlaviVallivaara

Isä­nä ja kas­vat­ta­ja­na

4.5.2019 6.00
OlaviVallivaara

Jär­ki vai tun­teet

25.3.2019 6.08
OlaviVallivaara

Muis­tot kan­ta­vat

26.2.2019 6.11
OlaviVallivaara

Tär­keys­jär­jes­tys

19.1.2019 6.59
OlaviVallivaara

Pi­meys vä­syt­tää – valo voi­maan­nut­taa

17.12.2018 6.46
OlaviVallivaara

On­ko avi­oe­ro oi­kea rat­kai­su?

27.11.2018 6.28
OlaviVallivaara

Pi­täi­si­kö ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia muut­taa?

7.11.2018 6.42
OlaviVallivaara

Yk­si­näi­syy­den on­gel­ma

30.9.2018 6.40
OlaviVallivaara

Hyvä ol­la

6.9.2018 6.31
OlaviVallivaara

Olo­ni oli kuin tai­vaas­sa

26.7.2018 6.41
OlaviVallivaara

Mu­ka­va reis­su Taa­lain­maal­le

20.6.2018 6.04
OlaviVallivaara

Lepo on lah­jaa

1.5.2018 6.04
OlaviVallivaara

Kor­keim­man kä­res

9.4.2018 6.27
OlaviVallivaara

Osaan­ko kuun­nel­la?

5.3.2018 6.41
OlaviVallivaara

Ar­mon kou­lus­sa

2.2.2018 6.49
OlaviVallivaara

Pää­si­kö hän tai­vaa­seen?

31.12.2017 6.57
OlaviVallivaara

Koh­tuu­den mit­ta

29.10.2017 6.53
OlaviVallivaara

On­ko nimi en­ne?

29.9.2017 6.26
OlaviVallivaara

Pai­nia it­ten­sä kans­sa

26.8.2017 6.51
OlaviVallivaara

Tuu­let tuo­vat vies­tin

23.7.2017 6.02
OlaviVallivaara

”Rip­pis­kou­lu­hun vai Yli­se­hen maa­laa­maan?”

27.6.2017 6.50
OlaviVallivaara

Rii­si­puu­roa ja mus­tik­ka­vel­liä

25.5.2017 6.34
1.4.2020

Her­ra, mi­nun Ju­ma­la­ni, ku­kaan ei ole si­nun ver­tai­se­si! Sinä olet teh­nyt suu­ria te­ko­ja, sinä ajat­te­let mei­dän pa­ras­tam­me. Ps. 40:6

Viikon kysymys