JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Muo­ti-il­mi­öi­tä

14.11.2021 6.00

Juttua muokattu:

11.11. 13:36
2021111113360020211114060000

Pau­li Määt­tä

Sain ker­ran kan­sa­kou­lun ala­luo­kil­la ol­les­sa­ni pus­si­hou­sut. Niil­lä piti men­nä kou­luun. Sat­tui pak­kas­päi­vä, jol­loin vä­li­tun­nit­kin vie­tet­tiin si­säl­lä. Niin is­tuin koko päi­vän pai­koil­la­ni ja pi­din kä­siä pus­sien pääl­lä, jot­ta ku­kaan ei huo­mai­si nii­tä. Olin sil­loin hy­vin muo­ti­tie­toi­nen. Pus­si­hou­sut ei­vät ol­leet enää muo­tia.

Seu­raa­van ker­ran lai­toin pus­si­hou­sut jal­kaan 50 vuot­ta myö­hem­min. Ke­sä­paik­kam­me on van­ha torp­pa. Tor­pan nii­tyl­lä voi isän­tä ret­ro­mie­les­sä käys­ken­nel­lä ha­ra­va kä­des­sä, hat­tu pääs­sä, fla­nel­li­pai­ta ja sar­ka­tak­ki pääl­lä, pus­si­hou­sut ja nah­ka­saap­paat ja­las­sa.

Olen miet­ti­nyt, mitä muo­ti oi­kein on. Mik­si ih­mi­set pyr­ki­vät käyt­täy­ty­mään ja pu­keu­tu­maan sa­mal­la ta­val­la? On­ko ky­sy­mys it­se­tun­non heik­kou­des­ta vai ih­mi­sen ak­tii­vi­suu­des­ta ja ky­vys­tä omak­sua uu­sia asi­oi­ta?

Ai­na­kin muo­ti on ta­lou­del­li­nen ky­sy­mys. 1770-lu­vul­la pa­ten­toi­dun Keh­ruu-Jen­nyn kek­si­mi­sen jäl­keen vaat­tei­ta on voi­tu tuot­taa no­pe­as­ti suu­ria mää­riä. Ny­ky­ään näin voi­daan teh­dä alal­la kuin alal­la: mää­ri­tel­lään joku asia muo­dik­kaak­si ja tuo­te­taan sitä pit­ki­nä sar­joi­na no­pe­as­ti ku­lut­ta­jil­le par­haim­mil­laan ym­pä­ri maa­il­man. Koko tuo­tan­to­ket­ju voi hy­vin. Kun mie­len­kiin­to al­kaa hii­pua, ke­hi­te­tään taas uu­si muo­ti-il­miö.

Osa muo­ti-il­mi­öis­tä liit­tyy asi­oi­den ke­hit­ty­mi­seen. Esi­mer­kik­si au­toi­hin lai­te­taan yhä uu­sia ja uu­sia omi­nai­suuk­sia. Mo­net niis­tä tun­tu­vat en­sin yh­den­te­ke­vil­tä, mut­ta koh­ta ne muut­tu­vat vält­tä­mät­tö­myyk­sik­si. Esi­mer­kik­si en enää hank­ki­si au­toa, jos­sa ei ole il­mas­toin­tia.

Ai­koi­naan si­sus­tuk­ses­sa käy­tet­tiin voi­mak­kai­ta vä­re­jä, kun­nes asi­an­tun­ti­jat ja si­sus­tus­leh­det ju­lis­ti­vat, et­tä on ai­ka muut­tua. Niin­pä me­kin maa­la­sim­me kaik­ki mah­dol­li­set pin­nat val­koi­sik­si. Näin on men­ty ai­ka pit­kään. En tie­dä, ovat­ko val­koi­set tai vaa­le­at pin­nat vie­lä muo­tia. Maa­la­sin vii­me vuon­na yh­den huo­neen sei­nän. Esit­te­lin tu­los­ta yl­pe­ä­nä per­heen What­sAp­pis­sa. Kom­ment­ti kuu­lui: ”Et voi ol­la to­sis­sa­si.”

Vaa­te­tuk­seen ja ul­koi­seen ole­muk­seen liit­tyy mui­ta­kin il­mi­öi­tä kuin pus­si­hou­sut. Nuo­ruu­des­sa­ni joku oli päät­tä­nyt, et­tä on ai­ka sääs­tää par­tu­ri­ku­luis­sa. Nuor­ten mies­ten tu­kat kas­voi­vat val­toi­me­naan. Il­miö oli maa­il­man­laa­jui­nen. Har­va tai­si ol­la niin it­sel­li­nen, et­tei ol­len­kaan pääs­tä­nyt kuon­ta­lo­aan kas­va­maan.

Muis­tan, kuin­ka hou­sun­pun­tit laa­je­ni­vat jos­sain vai­hees­sa. Kau­pas­ta ei tain­nut edes saa­da hou­su­ja, joi­den pun­tit ei­vät oli­si lö­köt­tä­neet kuin pur­jeet. Vä­lil­lä pai­ka­tut vaat­teet ovat ol­leet ai­van hy­väk­syt­tä­viä. En­tä rik­ki­näi­set vaat­teet? Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta on suo­ta­vaa, jos vaat­tei­den ku­lu­es­sa ne voi pai­ka­ta, ja kun pai­kat ei­vät enää pysy, voi vaat­tei­ta edel­leen käyt­tää. Täs­sä voi­sin ol­la hy­vin­kin muo­di­kas. Mut­ta et­tä vaa­te ha­jo­te­taan val­miik­si, käy kyl­lä yli ym­mär­ryk­sen. Hur­jim­mil­laan muo­ti tai­si ol­la sata vuot­ta sit­ten: va­lo­ku­vien pe­rus­teel­la muo­ti­vaat­teet teh­tiin niin pie­nik­si, et­tä hen­ki mei­na­si läh­teä.

Ti­lan­ne muut­tuu han­ka­lak­si, jos tie­tyl­lä ta­val­la pu­keu­tu­mi­nen tai käyt­täy­ty­mi­nen on avain pääs­tä ryh­mään. Jos ei ole va­raa tai ha­lua toi­mia tie­tyl­lä ta­val­la, voi jää­dä ul­ko­puo­lel­le, vaik­ka ha­lu­ai­si­kin tul­la mu­kaan.

Uu­sia muo­ti­jut­tu­ja tu­lee jat­ku­vas­ti. Jos­kus joka ko­tiin piti hank­kia piik­ki­mat­to. Niin meil­le­kin. Jon­kun ker­ran sitä tuli käy­tet­tyä. Nyt se on ka­don­nut. Eh­kä myy­ty kirp­pu­to­ril­la eteen­päin. Pari vuot­ta sit­ten, juu­ri en­nen ko­ro­naa, joka ko­tiin piti hank­kia hu­la­van­ne. Se oli­si avain kaik­keen hen­ki­seen ja fyy­si­seen hy­vin­voin­tiin. Myö­häs­tyim­me hie­man sen han­kin­nas­sa. Jou­duim­me odot­ta­maan mon­ta viik­koa, kun­nes saim­me omam­me. Va­li­tet­ta­vas­ti osoit­tau­tui, et­tä se oli vi­al­li­nen. Useis­ta yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta van­ne ei suos­tu­nut pyö­ri­mään. Niin­pä se on lo­ju­nut pari vuot­ta käyt­tä­mät­tö­mä­nä ka­ma­rin nur­kas­sa.

Maa­il­ma on täyn­nä myös kai­ken­lai­sia hen­ki­siä muo­ti-il­mi­öi­tä. Ih­mis­ten et­sies­sä hy­vin­voin­tia, elä­män tar­koi­tus­ta tai vain ajan­ku­lua löy­tyy eri­lai­sia oh­jei­ta ja oh­jei­den an­ta­jia joka läh­töön. Tie­do­tus­vä­li­neet ovat täyn­nä oh­jei­ta ja ar­vo­ja, jois­ta mo­net ovat kris­ti­tyl­le vie­rai­ta. Sa­moin kir­jal­li­suus. Sa­moin ajat­te­le­vat voi­vat ny­ky­ään hel­pos­ti ko­koon­tua yh­teen min­kä ta­han­sa tee­man ym­pä­ril­le so­men avul­la.

Us­ko­ne­lä­mäs­sä ei pas­saa an­tau­tua joka puo­lel­la tar­jol­la ole­vil­le muo­ti-il­mi­öil­le. Il­miö ei ole mi­ten­kään uu­si: jo Raa­ma­tun ai­ka­na vi­li­si kai­ken­lai­sia us­ko­muk­sia ja har­ha­op­pe­ja, joi­ta vas­taan jou­dut­tiin tais­te­le­maan.

Raa­ma­tun sana ja sen poh­jal­ta pi­det­tä­vät saar­nat ja kir­joi­tuk­set ovat sitä sa­nan ries­kaa, joka pi­tää oi­ke­al­la tiel­lä. Loh­dut­ta­vaa on myös kuun­nel­la jos­kus van­ho­ja saar­no­ja. Pu­hut­tu kie­li on eh­kä vä­hän eri­lais­ta, mut­ta si­säl­tö on sama kuin tä­nä­kin päi­vä­nä. Sa­moin van­hat kir­joi­tuk­set ovat edel­leen ajan­koh­tai­sia, vaik­ka maa­il­ma ym­pä­ril­lä muut­tuu. Ju­ma­lan sana on py­sy­vä. Sii­hen mei­dän kan­nat­taa tyy­tyä ja sii­hen luot­taa.

PauliMäättä
Olen tuore eläkeläinen Kempeleestä. Puoliso löytyi Helsingistä. Lapsia saimme 11. Kesäisin työllistävät puutarhat kotona ja mökillä Savossa. Luonnettani kuvannee erään kurssin loppuarvostelu: aivan liian lempeä ja lauhkea, papillinen ote. Marjastamaan pitäisi ehtiä. Lukemista olen aina harrastanut. Joskus putkahtaa kirjoitelmia eri foorumeille. Nikkarointi kiinnostaa. Erityisesti jos keksii vanhalle esineelle uusia käyttömuotoja. paulimaatta2(at)gmail.com.
28.11.2021

– Hoo­si­an­na! Siu­nat­tu ol­koon hän, joka tu­lee Her­ran ni­mes­sä! Siu­nat­tu isäm­me Daa­vi­din val­ta­kun­ta, joka nyt tu­lee! Hoo­si­an­na kor­keuk­sis­sa! Mark. 11:9–10

Viikon kysymys