JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

"Mutta Jumalahan on kaiken yläpuolella" – poimintoja menneestä vuodesta

4.2.2024 6.00

Juttua muokattu:

25.1. 12:28
2024012512283120240204060000

Tar­ja Kor­ri

Minä, niin kuin moni muu­kin, ha­lu­an vuo­den­vaih­tees­sa kat­sah­taa vä­hän edel­li­seen vuo­teen. Jos pi­täi­si muis­tin va­ras­sa ker­toa, mitä edel­li­se­nä vuon­na ta­pah­tui, en muis­tai­si pal­jo­a­kaan. Mi­nul­la on kui­ten­kin jo pari vuo­si­kym­men­tä ol­lut käy­tös­sä päi­vä­kir­ja, jo­hon merk­kaan joka päi­vä muu­ta­man asi­an ku­lu­nees­ta päi­väs­tä. Siel­tä on sit­ten hyvä pa­lau­tel­la mie­leen tär­keim­piä ta­pah­tu­mia.

Al­ku­vuo­des­ta al­koi uu­si ne­li­vuo­tis­kau­si kirk­ko­val­tuus­tos­sa, ja sen myö­tä tul­lei­den teh­tä­vien ja ko­kous­ten mää­rä yl­lät­ti. On ol­lut pal­jon uu­sien ja mie­len­kiin­tois­ten, vä­lil­lä vai­kei­den­kin asi­oi­den lä­pi­käy­mis­tä. Yh­teis­työ toi­sen ryh­män kans­sa on ol­lut hy­vää ja asi­al­lis­ta. Joi­den­kin pää­tös­ten jäl­keen olem­me ryh­mäm­me kans­sa to­den­neet, et­tä nä­mä­kin asi­at me­ne­vät juu­ri niin kuin on tar­koi­tet­tu.

Reis­su­ja­kin vuo­den ai­ka­na ker­tyi ai­ka mon­ta, vaik­ka tun­tui, et­tä ei­hän me mis­sään käy­ty. Lo­mien li­säk­si oli va­la­reis­su sekä use­am­pi reis­su las­ten­las­ten syn­ty­mien ja ris­ti­äis­ten mer­keis­sä. Kak­si vau­vois­ta syn­tyi noin 500 ki­lo­met­rin pää­hän meil­tä; toi­nen ete­lään ja toi­nen poh­joi­seen. Yk­si vau­va sii­nä vä­lil­lä. Ne oli­vat oi­kein hy­viä syi­tä läh­teä käy­mään kau­em­pa­na­kin.

Jon­kin­lai­sia ter­veys­huo­li­a­kin oli vuo­den ai­ka­na, mut­ta ne saa­tiin hoi­det­tua. Tä­hän men­nes­sä olen saa­nut ai­na hy­vää ja ys­tä­väl­lis­tä hoi­toa, ja olen sii­tä erit­täin kii­tol­li­nen. It­se en ole tar­vin­nut vie­lä kii­reel­lis­tä sai­raa­la­hoi­toa, mut­ta las­ten kans­sa on ai­na pääs­ty no­pe­as­ti hoi­toon, jos on ol­lut tar­ve.

Blo­gin kir­joit­ta­mis­ta on ol­lut yl­lät­tä­vän mo­ne­na päi­vä­nä, ja al­ku­vuo­des­ta olin myös kurs­sil­la sii­hen liit­ty­en. Yk­si­kään teks­ti ei ole val­mis­tu­nut niin, et­tä is­tun­pa ko­neen ää­reen ja kir­joi­tan teks­tin. Joku vas­taa­vas­sa ti­lan­tees­sa ol­lut on sa­no­nut, et­tä pi­tää men­nä vain teks­ti ker­ral­laan ei­kä aja­tel­la ko­ko­nais­mää­rää. Pi­tää luot­taa, et­tä jos­pa vie­lä täl­le­kin vuo­del­le löy­tyi­si ai­hei­ta.

Olin vuo­den ai­ka­na use­as­ti hau­ta­jai­sis­sa. Vii­si tut­tua tai su­ku­lais­ta sai iä­i­syys­kut­sun. Kaik­ki he oli­vat jo van­hem­pia ih­mi­siä. Kaik­kien koh­dal­la su­run ja kai­pauk­sen kes­kel­lä oli loh­tu­na se, et­tä ki­vut ja huo­let ovat pois­sa ja pa­rem­paa on edes­sä.

Las­ten­las­ten ris­ti­äis­ten li­säk­si juh­lan ai­het­ta oli, kun toi­sek­si nuo­rin lap­sem­me kon­fir­moi­tiin. On lii­kut­ta­vaa kat­soa, kun mus­ta­val­koi­siin vaat­tei­siin pu­keu­tu­neet nuo­ret ovat alt­ta­ril­la ja tun­nus­ta­vat siel­lä us­kon­sa ja hei­dän puo­les­taan ru­koil­laan. Kon­fir­moin­ti an­taa oi­keu­den toi­mia kum­mi­na ja osal­lis­tua eh­tool­li­sel­le it­se­näi­ses­ti. Täy­si-ikäi­nen, kon­fir­moi­tu kir­kon jä­sen, joka ei ole va­jaa­val­tai­nen, voi aset­tua eh­dol­le seu­ra­kun­ta­vaa­leis­sa ja pääs­tä vai­kut­ta­maan seu­ra­kun­nan pää­tök­sen­te­koon. Tär­keä teh­tä­vä.

Näi­den kaik­kien ta­pah­tu­mien li­säk­si päi­viin on kuu­lu­nut työn­te­koa, re­mon­toin­tia, lei­po­mis­ta, lii­kun­taa ja mo­nen­lai­sia kä­si­töi­tä. Sa­mo­ja asi­oi­ta tois­tuu päi­väs­tä toi­seen. Olen kii­tol­li­nen sii­tä, et­tä ar­ki on ol­lut ta­val­lis­ta ei­kä mi­tään suu­rem­pia yl­lä­tyk­siä ole tul­lut.

Olim­me ys­tä­vä­ni kans­sa erääs­sä ti­lan­tees­sa, jos­sa oli mu­ka­na myös mei­tä van­hem­pi ih­mi­nen. Päi­vi­tim­me kuu­lu­mi­set ja päi­vän pu­hee­nai­heet. Puhe siir­tyi myös maa­il­man ta­pah­tu­miin ja mur­heel­li­siin uu­ti­siin so­dis­ta ja luon­non­mul­lis­tuk­sis­ta. Me nuo­rem­mat mie­tim­me, mik­si ku­kaan ei voi py­säyt­tää so­taa tai es­tää kau­heuk­sia ta­pah­tu­mas­ta. Sil­loin van­hem­pi ys­tä­väm­me, Suo­men so­dat ja vai­ke­at ajat ko­ke­nut, sa­noi ai­van kuin ih­me­tel­len mei­dän pu­hei­tam­me: "Mut­ta Ju­ma­la­han on kai­ken ylä­puo­lel­la." Niin­pä. Mi­ten näin sel­vä asia voi niin hel­pos­ti unoh­tua? Me teem­me omia tu­le­vai­suu­den­suun­ni­tel­mi­am­me ja va­lin­to­jam­me, mut­ta ne me­ne­vät ai­na par­hain päin Ju­ma­lan suun­ni­tel­man ja ai­ka­tau­lun mu­kaan. Ju­ma­lan kir­jaan on kir­joi­tet­tu koko tu­le­vai­suu­tem­me.

Tie­dän, et­tä mo­nen ih­mi­sen uu­si vuo­si on al­ka­nut epä­var­muu­den ja eh­kä pe­lon­kin mer­keis­sä. Kun sa­no­ja ei ai­na ole, se mitä voin teh­dä, on muis­taa ru­kouk­sin. Voin pyy­tää voi­maa ot­taa vas­taan se, mitä an­ne­taan, ja tyy­tyä sii­hen.

Vii­me vuo­den muis­tiin­pa­nois­sa­ni oli ilah­dut­ta­van pal­jon mer­kin­tö­jä ky­läi­lys­tä. Saim­me vie­rail­la ys­tä­vien ja su­ku­lais­ten luo­na, ja he kä­vi­vät vuo­ros­taan meil­lä. Myös seu­roi­hin pää­sim­me usein. Toi­von, et­tä juu­ri näi­tä mer­kin­tö­jä oli­si päi­vä­kir­jas­sa­ni run­saas­ti tu­le­va­na­kin vuon­na.

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.
25.2.2024

Jeesus sanoi Simonille: ”Tämä nainen sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Luuk. 7:47

Viikon kysymys