JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Olen­ko pyhä?

1.2.2020 6.10

Minä olen pap­pi, ja pa­pil­ta edel­ly­te­tään ar­vo­kas­ta käyt­täy­ty­mis­tä, esi­mer­kil­lis­tä elä­mää ja si­tou­tu­mis­ta Ju­ma­lan sa­naan. Pap­piin koh­dis­tuu tie­tyn­laa­tui­nen py­hyy­den vaa­ti­mus. Minä tun­nus­tau­dun myös us­ko­vai­sek­si ih­mi­sek­si, Ju­ma­lan lap­sek­si. Us­ko­vai­seen ih­mi­seen koh­dis­tuu syn­nit­tö­myy­den ja täy­del­li­syy­den vaa­ti­mus ai­na­kin sil­loin, jos hän on lan­gen­nut syn­tiin.

Minä en pap­pi­na, kris­tit­ty­nä en­kä ih­mi­se­nä tun­ne it­se­ä­ni py­häk­si. Sik­si ot­si­kon ky­sy­mys hät­käh­dyt­tää mi­nua. Mi­nä­kö muka pyhä? Kaik­kea muu­ta tun­nen ole­va­ni kuin pyhä. En­kö minä ole omal­ta puo­lel­ta­ni vain paha ja syn­ti­nen. Paa­va­lin ta­voin jou­dun sa­no­maan: ”Sil­lä minä tie­dän, et­tei mi­nus­sa, se on mi­nun li­has­sa­ni, asu mi­tään hy­vää. Tah­to mi­nul­la kyl­lä on, mut­ta voi­maa hy­vän to­teut­ta­mi­seen ei.” (Room. 7:18.)

On ih­mi­siä, jot­ka pyr­ki­vät te­ke­mään asi­at täy­del­li­ses­ti. Pyr­ki­mys­tä ol­la mah­dol­li­sim­man hyvä tai täy­del­li­nen kut­su­taan per­fek­ti­o­nis­mik­si. Per­fek­ti­o­nis­min epä­ter­ve muo­to on, et­tei elä­mäs­sä voi hy­väk­syä muu­ta kuin täy­del­lis­tä. Elä­mä on sil­loin jat­ku­vaa suo­rit­ta­mis­ta.

Ih­mi­nen voi pyr­kiä myös hen­gel­li­ses­sä elä­mäs­sä täy­del­li­syy­teen. Sii­hen, et­tä yrit­tää omil­la te­oil­laan miel­lyt­tää Ju­ma­laa ja omis­tau­tua ko­ko­naan hä­nel­le. Jois­sa­kin us­kon­nois­sa voi­daan ju­lis­taa py­hi­myk­sek­si ih­mi­nen, joka on elä­mäs­sään osoit­ta­nut san­ka­ril­lis­ta hy­veel­li­syyt­tä ja aja­tel­la, et­tä hän­tä voi­daan tä­män jäl­keen lä­hes­tyä esi­ru­kouk­sin.

Mart­ti Lut­her nuo­re­na mie­he­nä ha­lu­si täy­del­li­ses­ti omis­tau­tua Ju­ma­lal­le, sik­si hän ryh­tyi mun­kik­si. Hä­nen ta­voit­teen­sa oli miel­lyt­tää Ju­ma­laa luos­ta­rie­lä­män avul­la. Hä­nel­le oli ope­tet­tu, et­tä kun ih­mi­nen te­kee voi­ta­van­sa, Ju­ma­la ei kiel­lä ar­mo­aan. Luos­ta­rie­lä­män kei­not Ju­ma­lan miel­lyt­tä­mi­sek­si ei­vät kui­ten­kaan tar­jon­neet­kaan rat­kai­sua. Ul­ko­a­päin näyt­täy­tyi hurs­kas munk­ki, mut­ta si­sim­mäs­sä kal­voi epä­var­muus ja epä­toi­vo: riit­tää­kö vaa­ti­val­le Ju­ma­lal­le kaik­ki se, mitä minä teen.

Ju­ma­la ava­si ah­dis­tu­neel­le Lut­he­ril­le mul­lis­ta­van löy­dön: Ih­mi­sen rak­kaus tai mit­kään teot ei­vät voi ta­voit­taa Ju­ma­laa. Sen si­jaan Ju­ma­la an­taa syn­nit an­teek­si il­mai­sek­si Kris­tuk­sen an­si­on täh­den. Ta­pah­tuu au­tu­as vaih­to­kaup­pa. Kris­tus ot­taa pois ih­mi­sen syn­nin ja an­taa ti­lal­le oman van­hurs­kau­ten­sa ja py­hyy­ten­sä. Tä­män aar­teen ih­mi­nen saa omak­seen us­kos­sa, joka ei ole pal­kin­to omis­ta te­ois­ta, vaan il­mai­nen lah­ja Ju­ma­lal­ta.

Mut­ta ei­kö Ju­ma­la yk­sin ole pyhä? Raa­ma­tus­ta lu­em­me: ”Kor­kea ja Yl­häi­nen, hän, joka py­syy ikui­ses­ti, jon­ka nimi on Pyhä, sa­noo näin: Minä asun kor­keu­des­sa ja py­hyy­des­sä, mut­ta asun myös mur­tu­nei­den ja nöy­rien luo­na. Minä vir­voi­tan mur­tu­nei­den hen­gen ja he­rä­tän eloon nöy­rien sy­dä­men” (Jes. 57:15.) Ju­ma­lan nimi, ole­mus ja sana ovat py­hiä. Hän asuu kor­keu­des­sa ja py­hyy­des­sä, min­ne me ih­mi­set em­me voi pääs­tä. Kui­ten­kin hän myös kut­suu ja tah­too tul­la asu­maan nii­den tykö, jot­ka kai­paa­vat hän­tä oman syn­ti­syy­ten­sä ja heik­kou­ten­sa täh­den.

Kun apos­to­li Paa­va­li kir­joit­ti kir­jeen Roo­mas­sa ole­vil­le kris­ti­tyil­le, hän ter­veh­tii hei­tä: ”Ju­ma­lal­le rak­kai­ta ja hä­nen kut­su­mi­aan py­hiä” (Room. 1:1). Paa­va­li pu­hut­te­lee Ko­los­san kris­tit­ty­jä: ”Te, jot­ka olet­te Ju­ma­lan va­lit­tu­ja, py­hiä ja rak­kai­ta” (Kol 3:12). Raa­ma­tun ala­viit­tees­sä sa­no­taan: ”Il­maus­ta py­hät käy­tet­tiin alun pe­rin Je­ru­sa­le­min seu­ra­kun­nan jä­se­nis­tä, sit­tem­min kaik­kien seu­ra­kun­tien jä­se­nis­tä.” Ju­ma­lan sa­nan mu­kaan us­ko­vai­nen ih­mi­nen on siis pyhä, mi­nä­kin, vaik­ka se tun­tuu us­ko­mat­to­mal­ta!

Mil­loin ja mil­lä ta­val­la ih­mi­ses­tä tu­lee ”Ju­ma­lan pyhä”? Sil­loin, kun Ju­ma­lan seu­ra­kun­nas­ta, ar­mo­val­ta­kun­nas­ta, saar­na­taan Py­hän Hen­gen kaut­ta kaik­ki syn­nit an­teek­si Jee­suk­sen ni­mes­sä ja so­vin­to­ve­res­sä. Sil­loin ih­mi­nen saa lah­jak­si Kris­tuk­sen an­si­on ja hä­nen py­hyy­ten­sä. Mi­nus­ta­kin, syn­ti­ses­tä ih­mi­ses­tä, tuli täl­lä ta­val­la us­kon kaut­ta van­hurs­kas ja mi­nus­ta, pa­has­ta ih­mi­ses­tä, tuli Kris­tuk­ses­sa pyhä.

Py­hi­tyk­sen saa siis ai­kaan Ju­ma­la Py­hän Hen­ken­sä kaut­ta. Mart­ti Lut­her se­lit­tää tätä Isos­sa ka­te­kis­muk­ses­sa näin: ”Minä us­kon, et­tä Pyhä Hen­ki ni­men­sä mu­kai­ses­ti te­kee mi­nut py­häk­si. Mut­ta mil­lä hän tätä to­teut­taa ja mitä ta­paa ja kei­no­ja hän sii­nä käyt­tää? Me vas­taam­me: Kris­til­lis­tä seu­ra­kun­taa, syn­tien an­teek­si­an­ta­mus­ta, ruu­miin ylös­nou­se­mus­ta ja ian­kaik­kis­ta elä­mää. Py­häl­lä Hen­gel­lä on näet en­sik­si maa­il­mas­sa eri­koi­nen seu­ra­kun­ta. Tämä on se äi­ti, joka syn­nyt­tää ja kan­taa jo­kai­sen kris­ti­tyn Ju­ma­lan sa­nal­la. Tätä sa­naa hän il­moit­taa ja har­joit­taa ja hän va­lai­see ja sy­tyt­tää sy­dä­met, niin et­tä ne sen kä­sit­tä­vät, omis­ta­vat, sii­nä riip­pu­vat ja py­sy­vät.”

Kun ih­mi­nen saa ar­mos­ta us­koa ja läh­teä Jee­sus­ta seu­raa­maan hä­nen seu­ra­kun­nas­saan, al­kaa Py­hän Hen­gen py­hi­tys hä­nen elä­mäs­sään. Näin myös mi­nun­kin elä­mäs­sä­ni ta­pah­tui, vaik­ka ei mi­nus­ta tul­lut py­hi­mys­tä ei­kä täy­del­lis­tä, kos­ka minä olen omal­ta puo­lel­ta­ni syn­ti­nen ih­mi­nen.

Tämä van­ha osa ei teh­nyt ei­kä voi­kaan teh­dä pa­ran­nus­ta. Se on syn­nin ruu­mis. Sitä mei­dän on raa­hat­ta­va mu­ka­nam­me hau­taan saak­ka. Lut­he­ria lai­na­ten: ”Tääl­lä olem­me näet vain puo­lit­tain puh­tai­ta ja py­hiä, et­tä Py­häl­lä Hen­gel­lä ai­na oli­si meis­sä työs­ken­te­le­mis­tä sa­nal­la ja et­tä hän joka päi­vä ja­kai­si syn­tien an­teek­si­an­ta­mis­ta, kun­nes tu­lee toi­nen elä­mä. Sii­nä uu­des­sa kuo­le­mat­to­mas­sa ja kir­kas­te­tus­sa ruu­miis­sa olem­me täy­del­li­ses­ti puh­tai­ta ja py­hiä.”

OlaviVallivaara
Olen juuri eläkkeelle jäänyt pappi. Pappina olen ollut kotimaakunnassani Etelä-Pohjanmaalla ja nyt jo vähän yli puolet elämästäni Keski-Suomessa. Keskisuomalaista ei minusta ole tullut, koska murteeni paljastaa syntyperäni. Näissäkin ”kiriotuksissa” se voi tulla esille. Koen, että ei näin ”köppääsellä” miehellä mitään "erikoosta" blogattavaa ole, mutta ”kiriootan” nyt siitä ilosta ja ihmettelystä, mitä olen saanut kokea. Minulle voi antaa palautetta sähköpostiini: olof.wallenberg@gmail.com.
OlaviVallivaara

Tä­nään

10.1.2020 6.45
OlaviVallivaara

Kau­nis juh­la

22.11.2019 6.28
OlaviVallivaara

Kiu­saa­mi­nen sa­tut­taa

19.10.2019 6.37
OlaviVallivaara

Ul­ko­puo­li­suu­des­ta

24.9.2019 13.29
OlaviVallivaara

Hyvä ih­mi­nen

14.8.2019 6.52
OlaviVallivaara

Ih­meel­li­nen yh­tei­sö

19.7.2019 6.19
OlaviVallivaara

Muis­ta mi­nua

9.6.2019 6.33
OlaviVallivaara

Isä­nä ja kas­vat­ta­ja­na

4.5.2019 6.00
OlaviVallivaara

Jär­ki vai tun­teet

25.3.2019 6.08
OlaviVallivaara

Muis­tot kan­ta­vat

26.2.2019 6.11
OlaviVallivaara

Tär­keys­jär­jes­tys

19.1.2019 6.59
OlaviVallivaara

Pi­meys vä­syt­tää – valo voi­maan­nut­taa

17.12.2018 6.46
OlaviVallivaara

On­ko avi­oe­ro oi­kea rat­kai­su?

27.11.2018 6.28
OlaviVallivaara

Pi­täi­si­kö ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia muut­taa?

7.11.2018 6.42
OlaviVallivaara

Yk­si­näi­syy­den on­gel­ma

30.9.2018 6.40
OlaviVallivaara

Hyvä ol­la

6.9.2018 6.31
OlaviVallivaara

Olo­ni oli kuin tai­vaas­sa

26.7.2018 6.41
OlaviVallivaara

Mu­ka­va reis­su Taa­lain­maal­le

20.6.2018 6.04
OlaviVallivaara

Lepo on lah­jaa

1.5.2018 6.04
OlaviVallivaara

Kor­keim­man kä­res

9.4.2018 6.27
OlaviVallivaara

Osaan­ko kuun­nel­la?

5.3.2018 6.41
OlaviVallivaara

Ar­mon kou­lus­sa

2.2.2018 6.49
OlaviVallivaara

Pää­si­kö hän tai­vaa­seen?

31.12.2017 6.57
OlaviVallivaara

Jou­lun­viet­toa en­nen ja nyt

4.12.2017 6.32
OlaviVallivaara

Koh­tuu­den mit­ta

29.10.2017 6.53
OlaviVallivaara

On­ko nimi en­ne?

29.9.2017 6.26
OlaviVallivaara

Pai­nia it­ten­sä kans­sa

26.8.2017 6.51
OlaviVallivaara

Tuu­let tuo­vat vies­tin

23.7.2017 6.02
OlaviVallivaara

”Rip­pis­kou­lu­hun vai Yli­se­hen maa­laa­maan?”

27.6.2017 6.50
OlaviVallivaara

Rii­si­puu­roa ja mus­tik­ka­vel­liä

25.5.2017 6.34
22.2.2020

Ku­kin kat­so­koon, mi­ten ra­ken­taa. Pe­rus­tus on jo las­ket­tu, ja se on Jee­sus Kris­tus. Muu­ta pe­rus­tus­ta ei ku­kaan voi las­kea. 1 Kor. 3:10-11

Viikon kysymys