JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Oletko saanut kirjeitä?

28.7.2023 6.00

Juttua muokattu:

26.7. 11:39
2023072611392020230728060000

Rina Palm­roth

Pie­ni kää­rö, huo­lel­li­ses­ti kuo­reen tai­tel­tu si­leä pa­pe­ri tai eh­kä mat­kal­la kas­tu­nut mus­teen vär­jää­mä sel­lu. En­nen mui­noin pa­py­rus­kais­laa ja kaar­naa, myö­hem­min mitä hie­noim­min vä­rein ja ku­vin ko­ris­tel­tua pa­pe­ria. Kir­jei­tä on yh­tä pal­jon eri­lai­sia kuin on lä­het­tä­jiä.

Mi­nua on his­to­ri­as­sa eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta­nut ih­mis­ten ta­val­li­nen ar­ki ja se, kuin­ka ih­mi­set pi­ti­vät toi­siin­sa yh­teyt­tä. Mil­lais­ta ih­mis­ten so­si­aa­li­nen kans­sa­käy­mi­nen sil­loin oli, ja mi­ten no­pe­al­la harp­pauk­sel­la kä­sin­kir­joi­te­tuis­ta vies­teis­tä on siir­ryt­ty re­aa­li­a­jas­sa ta­pah­tu­vaan säh­köi­seen vies­tin­tään? En­tä mi­ten muu­tos vai­kut­taa mei­hin?

Ai­ka-ajoin ys­tä­vien ja sis­ko­ni kans­sa vaa­lim­me kir­je­kult­tuu­ria so­me­vies­tin­nän rin­nal­la. Lap­se­na lei­kim­me sis­ko­ni kans­sa ole­vam­me aa­te­li­sia ja va­lu­tim­me kynt­ti­län ste­a­rii­nis­ta si­ne­tik­si pu­nai­sen, jo­ta­kuin­kin pyö­re­än täp­län. Jos­tain ko­ti­ko­toa laa­ti­kos­ta eh­kä vie­lä löy­täi­sin yh­den sis­kol­ta saa­ma­ni kir­jeen. Vaik­ka ja­oim­me ko­to­na yh­tei­sen huo­neen, lä­he­tim­me toi­sil­lem­me sil­ti kir­jei­tä. Ny­ky­ään kir­joit­te­lem­me toi­sil­lem­me kort­te­ja noin 20 ki­lo­met­rin etäi­syy­del­tä. Sen voi­si pu­dot­taa suo­raan pos­ti­laa­tik­koon tai ojen­taa kä­teen, mut­ta jo­tain eri­tyis­tä on yl­lä­tyk­sel­li­ses­ti pos­ti­luu­kus­ta ti­pah­ta­nees­sa ter­veh­dyk­ses­sä.

Etäi­syy­del­lä ei ole vä­liä kun lä­het­tää kir­je­pos­tia. To­sin nä­kyy­hän se kiel­tä­mät­tä hie­man pos­ti­mer­kin hin­nas­sa, mut­ta ly­hyt tai pit­kä vä­li­mat­ka ei ole it­ses­sään es­te kir­jeen lä­het­tä­mi­sek­si. Nuo­rem­pa­na har­ras­tin het­ken ai­kaa postc­ros­sin­gia (postc­ros­sing on maa­il­man­laa­jui­nen pos­ti­kort­ti­rin­ki, jos­sa tun­te­mat­to­mat lä­het­tä­vät toi­sil­leen pos­ti­kort­te­ja). Pari kort­tia eh­din saa­da ul­ko­mail­ta ja muu­ta­man it­se lä­het­tää. Kor­tin saa­jan ei tar­vit­se ai­na ol­la tut­tu, tui­ki tun­te­ma­ton­kin var­mas­ti ilah­tuu kor­tis­ta!

Muis­tan lap­se­na kir­joit­ta­nee­ni ha­ra­kan­var­pai­ta äi­ti­ni su­ku­lai­sel­le ja malt­ta­mat­to­ma­na odot­ta­nee­ni hä­nen vas­taus­taan. Kun se tuli, sil­mäi­lin ja ta­va­sin kir­jeen mo­neen ker­taan alus­ta lop­puun ja toi­sin­päin. Ihai­lin eri­tyi­ses­ti kau­nis­ta kä­si­a­laa, mut­ta myös kuor­ta ja pos­ti­merk­kiä. Eh­kä olen saa­nut osa­ni äi­din­mai­dos­ta, sil­lä äi­ti­ni lap­suu­de­naar­teis­ta yk­si oli pos­ti­merk­kien ke­räi­ly­kan­sio. It­se en ole vie­lä hu­rah­ta­nut pos­ti­merk­kien ke­räi­lyyn, mut­ta as­kar­te­lu­kau­pas­sa ihai­len eri­vä­ri­siä si­net­ti­va­ho­ja ja eri ku­vi­oin kai­ver­ret­tu­ja si­net­ti­lei­ma­si­mia.

Mi­nua kos­ket­taa se, kuin­ka pie­neen pa­pe­riin voi saa­da si­ne­töi­tyä niin pal­jon aja­tuk­sia ja tun­tei­ta. Kir­je tuo lä­het­tä­jän lä­hel­le saa­jaa, vaik­ka etäi­syys oli­si suu­ri. Mitä kaik­kea on his­to­ri­an saa­tos­sa ker­rot­tu­kaan kir­jeit­se. Joku on kir­joit­ta­nut kir­jeen rak­kau­des­ta ja ikä­väs­tä. On tuo­tu ilon ja su­run vies­tiä. Vies­tiä so­das­ta ja rau­has­ta.

Kir­jeit­se on ker­rot­tu myös sy­dä­men rau­has­ta Ju­ma­lan kans­sa. Us­kos­ta. Uu­des­ta tes­ta­men­tis­ta löy­tyy kir­je­ko­ko­el­mia, jois­ta kuu­lee usein seu­rois­sa pu­hut­ta­van. Ai­koi­naan kir­jeit­se on myös vie­ty sa­no­maa elä­män tär­keim­mäs­tä asi­as­ta: Py­hän Hen­gen oh­jaa­ma­na on neu­vot­tu seu­ra­kun­taa Ju­ma­lan tah­don tiel­le.

Kir­jeil­lä on mer­ki­tys­tä ja ar­voa. Ih­mi­sen omal­la kä­si­a­lal­la kir­joi­te­tun vies­tin vas­taa­not­ta­mi­nen tun­tuu eri­tyi­sel­tä ja hen­ki­lö­koh­tai­sel­ta. Ke­net sinä voi­sit ilah­dut­taa kir­jeel­lä tai kor­til­la?

RinaPalmroth
Olen Porissa asusteleva opiskelijanuori. Opiskelija-arkeen saan virtaa hetkistä tärkeiden ihmisten kanssa, liikunnasta ja italian kielen opinnoista, jotka lukiossa tempasivat mukaansa. Arjen keskellä Päivämiehen tekstit ja blogit ovat itselleni aivan kuin pieniä levähdyshetkiä. Toivon, että voisin välittää tuon saman tunteen omien kirjoitusteni lukijoille. Palautetta blogiteksteistä otan mielelläni vastaan sähköpostiini rinapalmroth(at)outlook.com.
18.4.2024

Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Ps. 23:4

Viikon kysymys