JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

So­pi­vas­ti vink­sin vonk­sin – sel­väs­ti seik­kai­le­mis­ta!

25.2.2021 7.05

Juttua muokattu:

24.2. 10:21
2021022410212920210225070500

Hain vii­me ke­vää­nä ke­sä­töi­hin ju­nan jää­te­lön­myy­jäk­si. Kir­joi­tin ha­ke­muk­seen, et­tä ha­lu­ai­sin ot­taa työn seik­kai­lun kan­nal­ta, pil­ke sil­mä­kul­mas­sa ja avoi­me­na uu­sil­le ko­ke­muk­sil­le. En va­li­tet­ta­vas­ti pääs­syt juu­ri sil­le seik­kai­lul­le, mut­ta voi, niin mo­nel­le muul­le kyl­lä­kin.

Mi­nul­la on seik­kai­le­mi­sel­le hie­man eri­lai­nen mää­ri­tel­mä kuin ta­val­li­ses­ti. Seik­kai­le­mi­sel­la ei ha­e­ta lii­kaa jän­ni­tys­tä tai vaa­ral­li­sia ti­lan­tei­ta, vaan vaih­te­lua, uu­sia nä­kö­kul­mia ja muis­to­ja. Seik­kai­le­mi­nen on olo­ti­la, joka saa nau­ru­her­mot ku­ti­a­maan, vat­saan yh­den kau­niin sit­ruu­na­per­ho­sen le­pat­ta­maan ja läm­pi­miä muis­to­ja van­huu­den päi­vil­le. Jos­kus tu­lee tar­ve, mel­kein pak­ko, teh­dä jo­ta­kin hie­man epä­nor­maa­lil­la ta­val­la: hie­man vink­sah­ta­neel­la, mut­ta suu­pie­let nos­tat­ta­val­la ta­val­la. Sil­loin tie­tää, et­tä seik­kai­le­mi­nen odot­taa.

Seik­kai­le­mi­nen on hyvä aloit­taa kat­so­mal­la maa­il­maa lap­sen sil­min ja ot­ta­mal­la Pep­pi Pit­kä­tos­su esi­ku­vak­si. Vä­hän vink­sin vonk­sin -asen­ne toi­mii ai­na, ja tar­kem­min aja­tel­tu­na vain har­voin on sel­lai­nen het­ki, jol­loin si­säi­sen lap­sen pääs­tä­mi­nen val­loil­leen on huo­no idea. Seu­raa­van ker­ran, kun mie­leen päl­käh­tää aja­tus sii­tä, et­tä nyt on ku­per­kei­kan ai­ka, ai­ka kii­ve­tä kei­nu­tuo­liin sei­so­maan tai maa­ta pöy­dän al­la, to­teu­ta aja­tus. Seik­kai­le­mi­nen va­paut­taa lii­as­ta muo­dol­li­suu­des­ta ja saat­taa ai­heut­taa hie­man hal­lit­se­mat­to­mia nau­run­pyrs­käh­dyk­siä.

On ih­mi­siä, jot­ka kul­ke­vat vuo­si toi­sen­sa pe­rään ai­na sa­maa reit­tiä esi­mer­kik­si töi­hin tai kaup­paan. On myös seik­kai­li­joi­ta, jot­ka ko­kei­le­vat kaik­ki mah­dol­li­set ja mah­dot­to­mat rei­tit löy­tääk­seen pa­rem­man, no­pe­am­man tai yk­sin­ker­tai­ses­ti mu­ka­vam­man nä­köi­sen rei­tin. Ta­va­no­mai­sel­ta po­lul­ta – tai tiel­tä – poik­ke­a­mal­la on mah­dol­lis­ta löy­tää uu­sia, kieh­to­via paik­ko­ja, joi­ta ai­em­min ei edes tien­nyt ole­van ole­mas­sa. Yk­si seik­kai­le­mi­sen piir­re on se, et­tä se haas­taa it­seä jol­la­kin ta­voin. On seik­kai­le­mis­ta teh­dä epä­mu­ka­vuu­sa­lu­ees­ta mu­ka­vuu­sa­lue, mut­ta myös toi­sin päin. Tu­tun pai­kan kat­se­le­mi­nen eri­lai­sel­la ta­val­la, eri­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa tai seu­ras­sa voi teh­dä mu­ka­vuu­sa­lu­ees­ta so­pi­van epä­mu­ka­van, jol­loin on mah­dol­lis­ta teh­dä uu­den­lai­sia ha­vain­to­ja.

Seik­kai­le­mis­ta voi ol­la esi­mer­kik­si leik­ki­mi­nen, lu­mi­han­ges­sa ma­kaa­mi­nen ja lu­mi­hiu­ta­lei­den lei­jai­lun kat­se­le­mi­nen ja vaat­teet pääl­lä ui­mi­nen. Seik­kai­le­mis­ta on syö­mi­nen yl­lät­tä­vis­sä pai­kois­sa: pi­pa­rin syö­mi­nen häk­ki­va­ras­tos­sa yh­den­tois­ta ai­kaan il­lal­la tai ka­noo­til­la nou­de­tun pit­san syö­mi­nen kes­kel­lä jär­veä au­rin­gon ki­mal­luk­sen ym­pä­röi­mä­nä.

Seik­kai­le­mis­ta on to­tut­tu­jen ta­po­jen ra­vis­te­lu ja uu­del­leen­muo­toi­lu. Muis­tan erään ker­ran ol­lee­ni nuo­rem­pa­na len­kil­lä, kun ken­kä al­koi hier­tää jal­kaa­ni. Oli vie­lä niin kyl­mä, et­tä vii­mei­sen ki­lo­met­rin kä­ve­le­mi­nen avo­ja­loin ei ol­lut miel­lyt­tä­vä aja­tus. Jär­ke­vin rat­kai­su oli siis kä­vel­lä ko­tiin toi­ses­sa ja­las­sa vain suk­ka.

Huo­ma­sin sil­loin, et­ten ol­lut kos­kaan ai­em­min kä­vel­lyt suk­ka­sil­laan ul­ko­na. On­han aja­tus täy­sin jär­je­tön: pi­la­ta nyt su­kat sot­ke­mal­la ja rei’it­tä­mäl­lä ne tur­haan. Sain kui­ten­kin sii­nä kä­vel­les­sä­ni ide­an teh­dä ai­na toi­si­naan jo­ta­kin hie­man jär­je­tön­tä, mut­ta so­pi­van mie­li­ku­vi­tuk­sel­lis­ta.

Kun mie­tin seik­kai­le­mis­ta, en heti muis­ta kym­me­niä seik­kai­lu­ja. Jo­kin ti­lan­ne ei vält­tä­mät­tä ta­pah­tu­es­saan tun­nu seik­kai­lul­ta, mut­ta jäl­keen päin huo­maa­kin, et­tä se oli iha­na, kut­kut­ta­va seik­kai­lu. Nuk­ku­mi­nen­kin voi ol­la seik­kai­le­mis­ta, jos nuk­ku­ma­pai­kan va­lit­see hie­man ta­val­li­ses­ta poik­ke­a­vas­ti. Seik­kai­le­mis­ta on nuk­ku­mi­nen keit­ti­ön lat­ti­al­la, sau­nan lau­teil­la tai riip­pu­ma­tos­sa kah­den­kym­me­nen as­teen pak­ka­ses­sa hei­koh­koil­la va­rus­teil­la. Tal­vi­pak­ka­ses­sa riip­pa­roi­mi­nen oli ko­ke­muk­se­na hy­vin mie­leen jää­vä, kos­ka yö oli kir­kas ja suo­raa ylä­puo­lel­la le­vit­ty­vä lop­pu­ma­ton täh­ti­tai­vas oli py­säyt­tä­vä näky. Yö vaa­ti kui­ten­kin ve­ron­sa, aa­mul­la sa­dan met­rin mat­kan kul­ke­mi­nen si­säl­le tun­tui ylit­se­pää­se­mät­tö­män vai­ke­al­ta, kos­ka olo oli jär­jet­tö­män huo­no. Sa­mas­sa asen­nos­sa koko yön kyh­jöt­tä­mi­sen jäl­keen veri ei oi­kein kier­tä­nyt ja kyl­mä toi vie­lä li­sä­haas­teen­sa. Sii­tä­kin kui­ten­kin sel­vi­sin, ja en var­mas­ti ole ai­nut, joka ajat­te­lee sen ol­leen seik­kai­le­mis­ta.

Haa­vei­len täl­lä het­kel­lä seu­raa­vas­ta seik­kai­lus­ta. En tie­dä vie­lä, mikä se on, mut­ta kun se ta­pah­tuu, olen val­mis.

Maa­il­ma on täyn­nä suu­ria ih­mei­tä sil­le, joka on val­mis ot­ta­maan nii­tä vas­taan.” Muu­mi­pap­pa, kir­jas­ta Muu­mi­pap­pa ja meri (1965)

HelmiYrjänä
Olen lukemista, kirjoittamista ja opettamista yliopistossa opiskeleva runotyttö. Aikani kuluu musiikin ja valokuvaamisen parissa sekä seikkailemisen haaveilussa, mutta muistan kuitenkin hoitaa myös ihanat huonekasvini. Kun kirjoitan, kirjoitan ihmisille ja toivon saavani heidät ajattelemaan. Jos toiveeni toteutui ja jokin tekstini sai ajatuksesi heräämään, kuulisin niitä mielelläni: helmiyrjana (at) gmail.com.
14.4.2021

Me ju­lis­tam­me teil­le ilo­sa­no­man: Min­kä Ju­ma­la lu­pa­si mei­dän isil­lem­me, sen hän on täyt­tä­nyt meil­le, hei­dän lap­sil­leen. Hän on he­rät­tä­nyt Jee­suk­sen kuol­leis­ta. Ap. t. 13:32–33

Viikon kysymys