JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Nykyiset blogit

Uusi matka

21.1.2022 6.00

Juttua muokattu:

20.1. 09:43
2022012009433720220121060000

Tar­ja Kor­ri

Mi­nul­la, rei­lus­ti yli vii­si­kymp­pi­sel­lä nai­sel­la, ei ole vie­lä kos­kaan ol­lut mi­tään suu­ria suun­ni­tel­mia elä­mää var­ten, vaan se on vain men­nyt eteen­päin ti­lan­tees­ta toi­seen. Sain syn­tyä us­ko­vai­seen ko­tiin Ni­va­las­sa, mis­sä olen yh­tä vuot­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta ai­na asu­nut. Van­hem­pien ja si­sa­rus­ten li­säk­si ko­to­na asui pap­pa­ni, joka oli mi­nul­le ra­kas ja tär­keä. Olin pa­pan tyt­tö. Hän hoi­ti mi­nua, kun olin pie­ni ja myö­hem­min minä hoi­din hän­tä hä­nen sai­ras­ta­es­saan.


Taak­se­päin kat­sot­ta­es­sa elä­mä­ni on ol­lut hy­vää ja pal­jol­la siu­nat­tua. En sitä oli­si­kaan osan­nut it­se pa­rem­min suun­ni­tel­la. Lu­ki­on jäl­keen en men­nyt ha­ke­maa­ni kou­lu­paik­kaan, kos­ka mi­nua pyy­det­tiin töi­hin. Sain puo­li­son, lap­sia ja uu­den ko­din. Lap­sia syn­tyi kaik­ki­aan vii­si­tois­ta, jois­ta yk­si elää vain muis­tois­sam­me. Olin työ­e­lä­mäs­sä kol­men­tois­ta vuo­den ajan las­ten syn­ty­mien vä­lis­sä. Kii­tol­li­se­na muis­tan työ­nan­ta­ji­a­ni, jot­ka opet­ti­vat sekä työn­te­koon ja ih­mis­ten koh­taa­mi­seen et­tä elä­mään liit­ty­vis­sä asi­ois­sa. Nyt olen ol­lut yli 20 vuot­ta ko­ti­äi­ti­nä, ja se on so­pi­nut mi­nul­le hy­vin. Pe­rus­tim­me tuol­loin rei­lut 20 vuot­ta sit­ten yri­tyk­sen, ja sen tii­moil­ta on riit­tä­nyt mi­nul­le­kin so­pi­vas­ti töi­tä, joi­ta olen voi­nut hoi­taa enim­mäk­seen ko­toa kä­sin.

Uu­den vuo­den kyn­nyk­sel­lä aja­tus käy tu­le­vas­sa. Mitä se tuo tul­les­saan? Ai­kai­sem­min­kin on ol­lut mah­dol­lis­ta, et­tä suun­ni­tel­mat muut­tu­vat äk­kiä sai­rau­den tai jon­kin muun en­nal­ta ar­vaa­mat­to­man syyn ta­kia, mut­ta nyt epä­var­muu­des­ta on tul­lut asia, joka on koko ajan mie­les­sä. Mi­kä­li joku suun­ni­tel­ma on vä­hän­kään huo­mis­ta kau­em­pa­na, sen eteen on lai­tet­ta­va sana ‘jos’. Ai­no­as­taan se on var­maa, et­tä Ju­ma­la tie­tää tu­le­vai­suu­tem­me ja pi­tää sii­tä huo­len.


Muis­tan ala­kou­lu­a­joil­ta, kuin­ka nau­tin uu­sien kir­jain­ten op­pi­mi­ses­ta ja sii­tä, et­tä ne sai py­sy­mään ri­vien vä­lis­sä. Aluk­si vii­voi­te­tun mal­lin pääl­lä ja sit­ten va­paal­la kä­del­lä. Ja oli­si­ko kau­no­kir­joi­tus­ta ja ta­ri­noi­den kir­joit­ta­mis­ta mu­ka­vam­paa kou­lu­ai­net­ta voi­nut ol­la?

En oli­si sil­loin voi­nut ar­va­ta, et­tä saan kut­sun näin suu­reen teh­tä­vään kir­joit­ta­mi­sen pa­ris­sa. En osan­nut heti vas­ta­ta, otan­ko kut­sun vas­taan, vaan tar­vit­sin yön yli ai­kaa miet­tiä asi­aa. Kiin­nos­taa, mut­ta us­kal­lan­ko? Aja­tus kol­mes­ta vuo­des­ta blo­gis­ti­na tun­tuu eteen­päin pit­käl­tä ajal­ta ja suu­rel­ta ura­kal­ta. Mitä an­net­ta­vaa mi­nul­la on lu­ki­jal­le, joka hy­vin­kin eri­lai­sis­sa elä­män­ti­lan­teis­sa tätä lu­kee? Jos joku lu­ki­ja tun­nis­taa it­sen­sä asi­ayh­tey­des­tä tai sa­nois­ta, hän voi ol­la var­ma, et­tä asia on ol­lut mi­nul­le sil­loin tär­keä ja mer­ki­tyk­sel­li­nen ja jää­nyt kan­ta­vak­si voi­mak­si elä­mää­ni.

Tä­hän teh­tä­vään al­ka­es­sa on tur­val­lis­ta tie­tää, et­tä työ­nan­ta­ja on ar­mol­li­nen. Teh­tä­vään kut­su­ja on lu­van­nut neu­voa ja kor­ja­ta. Ei tar­vit­se ol­la yk­sin aja­tus­ten­sa kans­sa. Toi­von, et­tä täl­lä kir­joi­tus­mat­kal­la­ni nä­kyi­si­vät us­ko­mi­sen ilo, kii­tol­li­suus elä­mäs­tä sekä toi­von ja rak­kau­den nä­kö­a­lat. Aa­vis­te­len kui­ten­kin, et­tä joil­la­kin py­sä­keil­lä tu­lee mu­kaan myös elä­män var­jo­puo­lia, su­rua ja pel­ko­a­kin. Ne kuu­lu­vat mat­kaan. Mat­kan nimi on Elä­mä.

TarjaKorri
Kotimme Nivalassa on minulle tärkeä paikka. Siellä on ollut elämäntehtäväni perheen parissa ja siellä teen yritykseemme liittyviä töitä. Vapaa-aika kuluu paljolti käsitöiden parissa. Ystävät ovat minulle tärkeitä. Heidän kanssaan kyläilyt ja keskustelut ovat elämäni suola. Kirjoituksistani voi antaa palautetta: korritarja@gmail.com.
27.5.2022

Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan, ei etsi apua pahan voimilta eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat. Ps. 40:5

Viikon kysymys