Tu­le­va­na sun­nun­tai­na juh­li­taan mo­nen­lai­sia isiä. On­nit­te­lu­ja saa­vat niin nuo­ret, vas­ta isäk­si tul­leet kuin vart­tu­neem­mat­kin isät ja isoi­sät. Isäin­päi­vän viet­tä­mi­sen ta­vat ja tun­nel­mat vaih­te­le­vat elä­män­ti­lan­teen mu­kaan.

Isän teh­tä­vä on ar­vo­kas. Ky­sees­sä on Ju­ma­lan an­ta­ma kut­su­mus ja teh­tä­vä. Kun Ju­ma­la lah­joit­taa per­hee­seen uu­den elä­män, hän kut­suu myös isän teh­tä­vään. Isyys on koko elä­män mit­tai­nen lah­ja ja teh­tä­vä. Sa­moin lap­si kai­paa isän läs­nä­o­loa, tu­kea ja rak­kaut­ta läpi elä­män­sä.

Eri elä­män­vai­heis­sa isän huo­len­pi­to las­taan koh­taan nä­kyy eri ta­val­la. Pie­ni lap­si voi ko­kea isän­sä lä­hes kaik­ki­voi­pa­na ja aja­tel­la hä­nen ole­van vii­sain ja voi­mak­kain ih­mi­nen koko maa­il­mas­sa. Mur­ro­si­käi­sel­le lap­sel­le isän tur­val­li­nen ol­ka­pää saat­taa ol­la kuin va­kaa ma­jak­ka oman mie­len myl­ler­tä­es­sä. Isän neu­vot vii­toit­ta­vat tie­tä ja an­ta­vat tur­val­lis­ta suun­taa tu­le­vai­suu­teen. Nuo­ri, joka muut­taa lap­suu­den­ko­dis­taan pois, saat­taa ky­sel­lä isän oh­jeis­tus­ta niin säh­kö­so­pi­muk­sen te­ke­mi­seen kuin opis­ke­lun haas­tei­siin. Isän tuen tar­ve muut­tuu vuo­sien myö­tä, mut­ta ei ka­toa.

Lut­he­rin Vähä Ka­te­kis­mus si­säl­tää usein to­te­a­muk­sen ”niin kuin per­hee­ni­sän on ne vä­el­leen yk­sin­ker­tai­ses­ti ope­tet­ta­va”. Isä­nä ole­mi­sen eräs kes­kei­nen teh­tä­vä on an­taa kris­til­lis­tä kas­va­tus­ta per­heel­leen. Tämä on toki mo­lem­pien van­hem­pien teh­tä­vä. Us­ko­vai­sen isän esi­merk­ki ar­jes­sa on sy­väl­li­nen vies­ti lap­sel­le. Ju­ma­lan sa­nan ja hen­gel­lis­ten lau­lu­jen esil­lä pi­tä­mi­nen, evan­ke­liu­mil­la siu­naa­mi­nen, seu­roi­hin läh­te­mi­nen tai hil­jen­ty­mi­nen yh­tei­seen il­ta­ru­kouk­seen vies­tit­tä­vät lap­sel­le: mi­nul­la on us­ko­vai­nen isä.

Joku koh­taa isän­päi­vän kipu tai kai­paus sy­dä­mes­sä. Oma isä on eh­kä kuol­lut tai yh­teyt­tä omaan isään ei syys­tä tai toi­ses­ta ole. Vä­lien rik­kou­tu­mi­sen vuok­si suh­de isään saat­taa ol­la vai­kea. Syn­nin vai­ku­tuk­ses­ta rak­kaus voi rik­koon­tua myös kaik­kein lä­hei­sim­mis­sä ih­mis­suh­teis­sa.

Tai­vaal­li­sen Isän rak­kaus on täy­del­lis­tä. Hän kut­suu kaik­kia ih­mi­siä ar­mon osal­li­suu­teen. An­teek­si­an­ta­mus kor­jaa rik­kou­tu­nei­ta vä­le­jä. Sii­hen on hyvä tur­vau­tua isien, äi­tien ja las­ten.