Luonnonvarakeskus aloittaa koko Suomen kattavan metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin tässä kuussa. Inventointi käynnistyy Etelä-Suomesta, ja vuosien 2021–2022 aikana inventoidaan 25 vuotta sitten tutkitut koealat eri puolilta Suomea. Kasvillisuudessa tuona aikana tapahtuneet muutokset ilmentävät, mikä on suomalaisen luonnon tila tällä hetkellä.
Kahden poikkeuskevään aikana suomalaiset, ja erityisesti nuoret, ovat löytäneet yhä useammin tiensä retkeilyalueille ja muuallekin luontoon. Neljä viidestä suomalaisesta pitää luontoa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Tämä selviää ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen viime vuonna teettämästä suomalaisten luontosuhdebarometrista.
Luontosuhde kuvaa ihmisen tai yhteisön tapaa suhtautua ympäröivään luontoon. Se ymmärretään maailmankuvalliseksi, erityisesti eettiseksi ja filosofiseksi ilmiöksi, joka kuvaa ensisijaisesti luontoa koskevaa asennetta tai ajattelutapaa.
Kristityn luontosuhteen pohjana on usko Jumalaan kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojana. Kristitylle luonto on lahjaa, jonka Jumala antoi jo luomisen hetkellä ihmisen viljeltäväksi ja varjeltavaksi (1. Moos. 2:15). Kesän puhjetessa kukkaan Luojan kädenjälki konkretisoituu erityisen selvästi.
Ihmisen luontosuhde kehittyy lapsuudessa, mutta luontoharrastuksen voi löytää myös aikuisena. Esimerkiksi erilaiset ohjatut retket ja vaikkapa kristillisyyden opistojen kurssit saattavat olla portteja luonnon ihmeelliseen maailmaan. Ne tarjoavat vinkkejä itsenäiseen luonnossa liikkumiseen, samoin kuin luonnon valokuvaamiseen.
Kun Luonnonvarakeskuksen inventoinnin tulokset aikanaan tulevat, ne antavat vihjettä siitä, miten metsäekosysteemi on muuttunut. Kasvillisuus vaikuttaa suoraan ja välillisesti moniin eläinlajeihin, maaperän lämpötilaan, kosteuteen ja ravinteiden kiertoon sekä marjasatoihin. Ja niiden kautta lopulta myös meidän ja tulevien sukupolvien elämään. Siksi Luojan antama varjelutehtävä on erityisen tärkeä.
Blogit
Lukijan kuva
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys